Hannes Sihvo

Suurilla siirtomaavalloilla on ollut Itänsä eli Orienttinsa. Kun Suomi rakensi itseään kansakunnaksi, sen menneisyyskuvaan kuului myös oma lähi-itänsä, rajan takaa avautuva Karjala.Koskaan Suomeen kuulumattomiin Raja-Karjalaan ja itäiseen Venäjän Karjalaan kohdistunutta harrastusta kutsutaan karelianismiksi. Tietoisuus ja tieto rajantakaisesta heimomaasta on saanut suurimman inspiraationsa Kalevalasta.Kiinnostus Karjalaan ei ole vain runoa ja aatetta, vaan monenkirjavaa joukkoa liikuttanut suuntaus: karelianismi on samalla kertaa muinais- ja luonnontieteellistä retkeilyä sekä kansatieteellistä ja taiteellista turismia.Karjalan kuva on kertomus karelianismista ja sen vaiheista Tarton rauhaan 1920 saakka.

Kulttuurihistoriallinen näkökulma Aleksis Kiveen oman aikakautensa persoonana, tulkitsijana ja kirjailijana. Sihvo tarkastelee sitä ympäristöä, fyysistä ja henkistä, missä Aleksis Stenvall syntyi, kasvoi, varttui, eli ja loi taiteensa Aleksis Kivenä. Teos auttaa näkemään, miten mielenkiintoisessa historian, yhteiskunnan ja elämäntavan murrosvaiheessa Stenvall eli ja missä täysin uudenlaisessa kirjallisuutemme syntyvaiheessa Kivi toimi ladun avaajana ja hämmästyttävän nopeasti mestarina. Monipuolinen taustaselvitys sille kansallistarinalle, mitä köyhän kraatarin pojasta ja eläessään surullisen kohtalon kokeneesta kansalliskirjailijasta on tarjottu.

Veijo Meren 1954 alkanut ja edelleen väkevänä jatkuva kirjailijantyö on todella monipuolinen: nelisenkymmentä teosta, romaaneja, novelleja, runoja, näytelmiä, elämäkertoja, historian kartoitusta, esseitä, suomennoksia. Sihvon ja Turusen tutkimus kattaa koko Meren tähänastisen tuotannon, selvittää teosten luonnetta ja taustaa, liittymistä Meren aikaan ja elämään. Meren työ on näkyvillä koko suurenmoisuudessaan.