Hannu Pelttari

”Iloisuus ja karjalaiset piirteet tulevat isän puolelta. Ja äkkipikaisuus. Kummitäti Kaija sanoo, että 'samanlaisia tulisukkia molemmat'. Nopeasti kiihtyviä ja nopeasti leppyviä. Toini-äiti jatkaa: 'Ei elävä palavansa tunne'. Musikaalisuus Raunolle periytyy niin isän kuin äidin puolelta. Äiti lauloi kuoroissa ja isä soitti mandoliinia ja huuliharppua.”Tietokirjailija Hannu Pelttarin leppoisasta kerronnasta saadaan nauttia hänen seuraavassa henkilöhistoriikissaan, joka kertoo musiikin, urheilun, matkailun ja golfin monitoimimiehestä Rauno Pusasta. Tapahtumia ja tarinoita riittää Tapio Rautavaarasta ja Portugalin mafiosoista Kim Basingeriin.Leijonan merkeissä Koijärven Matkussa kesällä 1951 syntyneen Raunon matka lähti Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja sieltä ympäri maailman. Reitille on risteytynyt niin Satu Tiivola, Delta Rhythm Boys, Pentti Nikula, Marion Rung kuin Pertsa Reponen. Työuran kulminaatioita ovat hotelli Haikon johtajuus, matkailun markkinointiyrittäjyys sekä nousu palkituksi golfjohtajaksi. Raunon matkassa joutuu kysymään: tarua vai totta? Tulisukalle sattuu ja tapahtuu.Hannu Pelttari (VTM) on tietokirjailijana erikoistunut henkilöhistorioihin. Hänen viimeisimmät teoksensa ovat vuonna 2018 ilmestyneet Urho Kekkosta urheilumiehenä luotaava Kekkosen kisat sekä urheiluvaikuttaja Risto H. Luukkasesta kertova Punatakkinen mies.

Uutuuskirjassa haastatellaan kymmentä suomalaista, eri lajeissa menestynyttä huippulahjakkuutta. Hilkka Riihivuori, Ari Paunonen, Hanna Teerijoki, Susanna Rahkamo, Petri Keskitalo, Jere Lehtinen, Joni Turunen, Hannu Manninen, Teemu Tainio ja Tomi Tuuha edustavat myös monipuolisesti eri aikakausia, kesä- ja talvilajeja, yksilö- ja joukkuelajeja.He ovat kaikki varhaislahjakkuuksia, jotka ovat aloittaneet harjoittelun lapsina. Haastatteluihin pohjautuvassa kirjassa he kertovat lapsuuden ja nuoruuden taustat sekä kehityspolkunsa käännekohdat. Usein matkan varrelle on osunut onnekkaita sattumia. Tarinat tuovat myös lisävaloa siihen, onko lapsuuden monilajisuudella merkitystä ja mikä rooli on 10 000 tunnin harjoitusmyytillä. Urheilijat kertovat avoimesti kehityksestään, onnistumisistaan ja siitä, mitä tekisivät nyt toisin. Teos on hyvä tietolähde junioriurheilun ja valmennuksen parissa

Berliinin olympialaiset, mustat nyrkit Mexicossa, Muhammad Ali, Neuvostoliiton punakone, Münchenin verilöyly, Colin Kaepernick...Voittoja, ennätyksiä, ilon hetkiä, karvaita tappioita ja jännittäviä käänteitä. Urheilua mutta usein myös aivan muuta.Diktaattori katsomossa näkee urheilussa hulluutta, leikkiä, tosikkoutta, sankaruutta - ja vallankäyttöä. Teos vie lukijansa tilanteisiin ja tapahtumiin, joissa voittoakin tärkeämpää on ollut vaikuttaminen. On edistetty taloudellista etua ja kiillotettu kansakunnan julkikuvaa, vastustettu vääryyksiä ja asetuttu oikean asian puolelle. Asialla ovat olleet niin poliitikot ja vallanpitäjät kuin media ja urheilijat itse.Hannu Pelttarin teos on kiehtova matka urheilumaailman varjoihin ja ilmiöihin, joihin penkkiurheilijan katse harvoin yltää.Hannu Pelttari on tietokirjailijana erikoistunut urheilumaailman henkilöhistorioihin. Hän on kirjoittanut esimerkiksi urheilutoimittaja Sulo Kolkasta, valmentaja Armas Valsteesta ja urheilujohtaja Carl-Olaf Homenista. Teoksessaan Kekkosen kisat (2018) hän kertoo Urho Kekkosen suhteesta urheiluun.

Urho Kekkonen liikkui aktiivisesti koko ikänsä, ja urheilullisuus oli osa hänen persoonaansa ja julkisuuskuvaansa. Kekkonen ei ollut vain innokas liikunnanharrastaja; nuorena hän oli hyvä kansallisen tason kilpaurheilija ja olipa jopa lähellä saada edustuspaikan Pariisin olympialaisiin 1924. Sittemmin urheilu oli Kekkoselle myös osa politiikkaa - järjestöissä, valtakunnan politiikassa ja kansanliikunnan puolesta puhuvana maan isänä.Hannu Pelttarin teos piirtää monipuolisen kuvan Kekkosen suhteesta urheiluun. Teoksessa käsitellään Kekkosen urheilu-ura ja kerrotaan urheilun ja sen parissa toimimisen vaikutuksista hänen uraansa ja elämäänsä. Urheilu-Kekkonen oli sama särmikäs ja aikaansaava hahmo kuin poliitikko Kekkonen - vain pidetympi. Kirjassa kuvataan myös sitä, kuinka hän vielä presidenttinä ollessaan pyrki käyttämään valtaansa urheiluun liittyvissä päätöksissä. Ensimmäistä kertaa esitellään Kekkosen urheilupiirin keskeiset henkilöt ja se, miten Kekkonen sekä pilkkasi että palkitsi näitä uskottuja.