Harri Raitis

Messu on alkamassa, kirkkokuoro urkuparvella, ja kanttori puuttuu. Onko kanttori toteuttamassa aikomustaan ryhtyä iskelmätähdeksi? Laihialaislähtöisenä pyrkii ehkä Seinäjoen tangomarkkinoilla kuninkaaksi. Missä ovat kuoron Amerikan matkaa varten kerätyt rahat, ja missä matkakassan hoitaja? Suntio lähetetään Pohjanmaalle, ja hän pestaa mukaansa tutun diakonissan. Seurueeseen lyöttäytyy löyhätapainen lääninrovasti Taivassalosta ja alkaa huikea retki. Seinäjoen Kultaisesta kulauksesta napataan mukaan Jussi ja asiat alkavat selvitä Laihialla. Rahaa löytyy, ja paljon, mutta mistä se on peräisin? Ei eroottisella tanssilla nuorisoseurantalon lavalla mahdottomasti tienaa. Harri Raitis on turkulainen kirjailija. Hänen laaja tuotantonsa sisältää romaaneja, näytelmiä, oopperalibrettoja, nuorten kirjoja, seikkailukirjoja ja tietokirjoja. Raittiin Kanttori katoaa on genreltään veijariromaani ja omapäistä jatkoa vuonna 2024 ilmestyneelle romaanille Piispa on siepattu.

Suomessa alkoi jatkosodan päätyttyä kova taistelu työväenliikkeen hallinnasta. Maan alta nousseet kommunistit yrittivät kaapata työväenyhdistyksiä perustamansa Suomen Kansan Demokraattisen Liiton avulla. Erityisen ankaraa kamppailu oli Turussa, jossa SKDL oli pitkään kaupunginvaltuuston suurin ryhmä. Vahva vaikuttaja siinä oli Judit Nederström-Lunden, pitkäaikainen valtuuston jäsen ja kansanedustaja.Sosiaalidemokraattien kärkimies oli Sosialisti -lehden päätoimittaja Rafael Paasio. Tärkeisiin paikkoihin puolue asetti nuoren Mauno Koiviston, joka vaikutti mm. sotakorvausteollisuuden kukoistukseen nostaneella Crichton- Vulcanin telakalla.Puolueloikkareitakin tietysti oli. Heistä nousi tärkeisiin tehtäviin Paavo Aitio. Kaupungin poliittinen tilanne teki Turusta maan elämää valvovan Neuvostoliiton näkökulmasta kiinnostavan. Sanomalehdistöllä oli tärkeä osuus kansan mielipiteiden muodostamisessa, ja yliopistojen vaikutus kaupungin ilmapiiriin oli suuri.Poliittinen komedia pohjaa edellä esiteltyyn, mutta on kuitenkin näytelmä. Jutta, Raffu, Maukka, toimittaja Ketonen, Aito Tela ja muut ovat näytelmän henkilöitä, joista on erotettavissa korkeintaan häivähdys todella eläneistä.

Juho Helapää seikkaili Villissä lännessä 1800-luvun loppupuoliskolla. Hänen tarinoistaan ilmestyi vuosina 1976-1992 FinnWest-pokkarisarja, johon kirjoittivat Juhani Salomaa, Kari Nenonen, Tapani Bagge, Pentti Pesä ja lukuisat muut kirjailijat. Vauhdikkaat länkkärit eivät ole menettäneet tehoaan vuosien saatossa. Apassien aarteeseen on koottu kolme Harri Raittiin kirjoittamaa FinnWest-klassikkoa. Nimitarinan lisäksi kirjassa on kertomukset Hirtetyt luurangot ja Palkkionmetsästäjä. Kirja jatkaa Tapani Baggen Tappajatimantin ja Pekka Hakalan Härmäläistä dynamaattia -kirjan aloittamaa uudelleenjulkaisujen sarjaa.

Rauha loi turkulaisiin toivoa, mutta ankeat olot, pula ja epävarmuus jatkuivat. Äskeinen vihollinen koettiin edelleen uhkaavaksi, mutta sitä ei saanut ääneen sanoa. Isänmaallisten turkulaispiirien perustama viihde- ja kulttuurilehti Mitä NYT yritti, mutta lehti lakkautettiin. Epävarmuuden keskellä järjestettiin vaalit, joissa maan alta nousseiden kommunistien johdolla vaadittiin politiikan täyskäännöstä. Äänestäjien enemmistö luotti kuitenkin ”vanhoihin puolueisiin”. Silti Turusta tuli yksi maan punaisimmista kaupungeista. Kirja kuvaa miten sodasta kärsineille turkulaisille sekä tuhansille rintamalta palaaville ja evakoille yritettiin turvata toimeentulo ja asunnot. Miten selvittiin talousahdingosta, jota raskaat sotakorvaukset eivät suinkaan helpottaneet. Ja miten kaupungin talouselämä, koulumaailma ja kulttuuri, viihde ja urheilu kaikesta huolimatta elpyivät nopeasti. Toimituskunta: Ari Hakulinen, Tapani Kunttu, Veikko Laakso, Veikko Luostarinen, Harri Raitis, Timo Soikkanen, Toimittaja Timo Niitemaa. Kuvat ja taitto Juha Lukala, Rauno Lahtinen.

Suurhuijari Ruben Oskar Auervaaralle vankilat olivat tuttuja paikkoja. Silloin tällöin piti kuitenkin karata hankkimaan varoja hyväuskoisilta. Pahaksi onneksi karkureissu kesällä 1949 sattui samaan päivään, jolloin aivan Auervaaran näköinen mies teki murhan. Alkoi ajojahti, joka vei Kemiin, missä valtakunnan vakauden järkyttämiseen tähtäävä lakko johti kapinaan. Kuinka kävi Auervaaran, ja selvisikö murhaan liittyvä ulkomainen ulottuvuus?Raitis ja Hurtta -turkulaiskaksikko on saattanut maailmaan jo kolmannen riemastuttavan seikkailuromaanin.Edellisten tapaan siinäkin ollaan mukana lähihistorian todellisissa tapahtumissa.

Mihin joutui Viron pankin kulta, kun Neuvostoliitto vuonna 1940 miehitti maan? Harri Raittiin ja Boris Hurtan yhdessä kirjoittama veijariromaani Kultaa meren yli tarjoaa vastauksen tähän epäselvään kysymykseen.Virossa vaikutti sekä Neuvostoliiton että Saksan miehityksen aikana maanalainen valtiollisen itsenäisyyden palauttamiseen pyrkinyt liike, jota ulkomaille siirtyneet pakolaiset vahvasti tukivat. Nämä kansainvälisen politiikan kuviot suovat kiintoisan lähtökohdan jännittävälle ja huumorin täyteiselle tarinalle. Kirjassa näkyy selvästi Viron ja Ruotsin historian syvällinen tuntemus.Harri Raitis ja Boris Hurtta ovat aikaisemmin julkaisseet yhdessä seikkailuromaanin Isänmaan nyrkki. Kultaa meren yli on mainio näyte kokeneitten ammattimiesten onnistuneestä yhteistyöstä.

Maanalainen vastarintaliike on Neuvostoliiton uhkan varalta yhä toiminnassa vuonna 1948. Se on siirtynyt Turun lähelle maaseudulle piiloon, vänrikki Pentti Joutsensaari hoitaa miehineen tehtävää Rymättylässä. Joutsensaaren on määrä vaaran uhatessa siirtää Suomen salainen pakolaishallitus veneellä Ruotsiin. Sitten yksi pakolaishallituksen ministereistä murhataan Nousiaisissa. Alkaa toiminta josta ei puutu kiperiä tilanteita. Kirjailijat Harri Raitis ja Boris Hurtta ovat vankalla ammattitaidolla kirjoittaneet letkeän ja veijarimaisen jännärin, jota voi luonnehtia sanoilla "mestarit asialla". Teos tarjoaa nautinnollisen lukuelämyksen jokaiselle, ja pistää myös lukijansa pohtimaan sodan jälkeisen lähihistoriamme totuuksia.