Heikki Talvitie

Perusteellinen historiateos, joka kertoo Suomen tiestä Ruotsin vallasta Autonomiseksi valtitioksi Venäjän keisarikunnassa. Teoksen tekijät VTM tietokirjailija Reima T.A. Luoto, suurlähettiläs Heikki Talvitie ja VTT, professori Pekka Visuri ovat syvällisesti perehtyneet Suomen sodan taustaan, sen eurooppalaiseen kontekstiin, sotatapahtumiin sekä seurauksiin, joiden tuloksena “Suomi korotettiin valtioksi valtioiden joukkoon”. Reima T.A. Luoto kuvaa Suomen sotaan johtanutta kehitystä sekä sinä yhteydessä myös varhaisten itsenäisyysmiesten Adolf Iwar Arwidssonin, Yrjö Maunu Sprengtportenin ja Kustaa Mauri Armfeltin värikästä toimintaa aikakauden poliittisten myrskyjen tiimellyksessä. Myös J.L. Runebergin “taistelu” saa arvoisensa esittelyn. Pekka Visuri käsittelee ansiokkaasti sotatapahtumia, niiden taustaa, taisteluita, voittoja, tappioita sekä rauhan saavuttamista. Kertomus tuo esiin kiintoisia yksityiskohtia, joita ei yleensä tunneta - jos Runeberg ei ollut niitä maininnut. Tällainen on mm. Ruonan taistelu Kuortaneella, jossa suomalaiset torjuivat venäläisen hyökkäyksen, mutta voittoisan taistelun jälkeen ruotsalainen ylipäällikkö määräsikin joukot peräytymään. Heikki Talvitie, joka on toiminut Suomen suurlähettiläänä sekä Moskovassa että Tukholmassa, kuvaa poliittista kehitystä niin Suomessa kuin Ruotsissakin aina meidän päiviimme asti ja osoittaa, kuinka Ruotsin nykyisetkin turvallisuuspoliittiset linjaukset perustuvat Suomen Sodan perintöön. Teos on runsaasti kuvitettu ja varustettu selkein kartoin, joista osa alkuperäisiä, osa tähän teokseen laadittuja. Kirjaa saatavana myös ruotsinkielisenä “Sverige och Finland vid skiljevägen 1808-1812” ja venäjänkielisenä “Svetshkij-Russkij Voina 1808-1809”.

Suomeksi viime vuonna ilmestynyt teos "Suomen sota 1808-1809 - taustat, tapahtumat, muistomerkit" ilmestyy nyt täydennettynä laitoksena venäjän kielellä. Kirja sisältää uusimpaan tutkimukseen perustuvat tiedot mm. Sprengtportenin ja Armfeltin roolista suomalaisuusmiehinä, Suomen sodan taustat ja tapahtumat, Suomen tie Porvoon valtiopäiviltä keisarikunnan autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi sekä katsauksen Ruotsin ulkopolitiikkaan vuoden 1812 jälkeen. Upeat valokuvat ja hyvät kartat. Värikuvaliite esittelee aiheeseen liittyvää kuvataidetta ja muistomerkkejä.

Vuonna 2008 ilmestynyt teos "Suomen sota 1808-1809: taustat, tapahtumat ja muistomerkit" ilmestyy nyt ruotsinkielisenä, täydennettynä laitoksena, joka sopii hyvin liike- tai muuksi lahjaksi ruotsinkielisille lukijoille Pohjanlahden molemmin puolin. Kirja kertoo uusimman tutkimuksen pohjalta mm. Sprengtportenin ja Armfeltin roolista itsenäisyysmiehinä, Suomen sodan kansainvälispoliittisesta taustasta sekä sotatapahtumista, Vänrikki Stoolin tarinoiden taustoista sekä Ruotsin politiikasta vuoden 1812 jälkeen. Teos on varustettu upein valokuvin ja tarkoin kartoin.

Kylmän sodan päättymisen dramaattiset hetket.Kylmän sodan päättyminen mullisti Euroopan tilanteen ja loi myös Suomelle uudet toimintaedellytykset. Jälkeenpäin nähtynä muutos sujui rauhanomaisesti, mutta päättäjät kokivat useita uhkaavia tilanteita, jotka olisivat saattaneet johtaa katastrofiin. Suomalaisten kannalta pahin uhkakuva oli Neuvostoliiton ajautuminen samanlaiseen sisällissotaan, joka parhaillaan riehui Jugoslaviassa.Diplomaatti Heikki Talvitie ja professori, politiikan tutkija Pekka Visuri kuvaavat tapahtumia ja arvioivat niitä uusimman tutkimustiedon valossa, sekä samalla kertovat, miltä asiat näyttivät henkilökohtaisesti koettuina. He ovat hyödyntäneet erityisesti ulkoministeriön raportteja ja viime aikoina tutkimuskäyttöön avattua Mauno Koiviston arkistoa.Talvitie toimi suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 1988-1992, joten hän kykeni lähietäisyydeltä näkemään Neuvostoliiton hajoamisen ja Venäjän nousun. Visuri seurasi erityisesti Saksan yhdistymiseen johtaneita tapahtumia sekä vallanvaihdoksia itäblokin maissa ja on tutkinut Suomen valtiojohdon päätöksentekoa.

Erikoislähettiläs Heikki Talvitien teksteistä koostuva Suomi, konjunktuurien vanki on teos, joka analysoi Suomen pyrkimystä asemoida itsensä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössään Ukrainan kriisistä (2014) nykyhetkeen.Siten se on jatkoa Talvitien kirjalle Venäjä, Venäjä, Venäjä, jonka aikaikkuna oli Georgian sodasta (2008) Ukrainan kriisiin (2014). Molemmissa teoksissa aikajana on käännetty, joten uusimmat tekstit lähtevät alusta ja sitten mennään kohti mennyttä.Suomi, konjunktuurien vanki käsittää laajan katsauksen Suomeen ja kansainvälisiin konjunktuureihin, Talvitien blogikirjoitukset nykyhetkestä vuoteen 2014, muutamia Talvitien kolumneja Etelä-Suomen Sanomista 2000-luvun alusta sekä pohjana Talvitien haastattelu Suomen Kuvalehdessä 6.12.1992, jolloin hän jätti Moskovan suurlähettilään tehtävän Suomen itsenäisyyden täyttäessä 75 vuotta.