Heikki Tiilikainen

Ilmojen ritarin tarinaHeikki Tiilikaisen Lentäjäritari Rolf Winqvist kuvaa nuoren teekkarin matkaa lentäjäupseeriksi toisen maailmansodan taivailla.Tuusulalaisen Rolf Winqvistin (1919-1944) tie pommikoneen toimintaa johtavaksi tähystäjäksi alkoi Ilmavoimien reserviupseerikoulussa heti hänen päästyään ylioppilaaksi. ”Rolle” valmistui Ilmasotakoulusta juuri talvisodan alla, ja nousi talvi- ja jatkosodassa kaikkiaan 111 kertaa ilmaan tietämättä, palaisiko koskaan. Jatkosodan aikana hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi.Vuonna 1943 ilmavoimat hankki saksalaisia Junkers Ju 88 -koneita. Winqvist osallistui koneiden hankintaoperaatioon Saksasta, ja sen sivutuotteena syntyi romanssi ja pieni tytär. Winqvist ei kuitenkaan ennättänyt koskaan tapaamaan lastaan, sillä kun hänen koneensa oli palaamassa pommituslennolta 23. kesäkuuta 1944, se syöksyi maahan Laatokan pohjoispuolella, ja Winqvist sekä muu koneen miehistö sai surmansa.Tietokirjailija Heikki Tiilikainen on saanut tätä kirjaa varten ainutlaatuista materiaalia, kuten kirjeitä, päiväkirjoja, sotapäiväkirjoja ja valokuvia. Niiden avulla hän piirtää kuvan taitavasta ja rohkeasta sotilaasta, joka ehti saavuttaa lyhyeksi jääneessä elämässään paljon.Everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen (s. 1941) on Merisotakoulusta valmistunut rannikkotykistöupseeri. Tiilikainen on toiminut Ruotuväki- ja Suomen sotilas -lehtien päätoimittajana ja puolustusministerin sihteerinä sekä työskennellyt eri tehtävissä ympäri maailmaa. Tiilikainen on myös kirjoittanut, toimittanut ja suomentanut lukuisia tietokirjoja.

Suomalaissotilaiden tasapainoilu idän ja lännen välilläHeikki Tiilikaisen Kylmän sodan kahdet kortit kertoo niistä ahdingoista, joihin suomalaiset sotilaat toisen maailmansodan jälkeen neuvostoliittolaisten kanssa joutuivat - ja miten he niistä selvisivät.Kylmä sota oli vaikeaa aikaa suomalaisille poliitikoille, mutta ei se helppoa ollut sotilaillekaan: heidän oli tasapainoiltava poliittisen johdon aivoitusten ja oman terveen järkensä välillä. Usein Neuvostoliiton asevoimien kanssa syntyi tilanteita, jotka olisivat voineet johtaa vakaviin seuraamuksiin. Arkistoihin näistä kiperistä hetkistä ei niiden poliittisen arkaluontoisuuden vuoksi yleensä tehty raporttia, vaan tilannekuvaukset säilyivät asianomaisten muistitietona.Everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen on koonnut Kylmän sodan kahdet kortit -teokseen tositarinoita suomalaisten sotilaiden haasteista Neuvostoliiton painostuksen alla. Kirjasta muun muassa selviää, kuinka neuvostoliitolainen Mig aikoi ampua alas suomalaisen tiedustelukoneen, miksi neuvostoliittolaiset valmistautuivat ampumaan oman matkustajakoneensa Suomen ilmatilassa ja kuinka presidentti Kekkonen oli joutua oman rannikkotykistönsä upottamaksi neuvostoliittolaisessa sotalaivassa.Kylmän sodan kahdet kortit -kirjan pohjalla on Heikki Tiilikaisen aiempi teos Kylmän sodan kujanjuoksu, joka julkaistiin vuonna 2003. Silloin moniin kirjassa käsiteltyihin kysymyksiin ei vielä ollut kattavia vastauksia eikä aika niiden esittämiseen ollut kypsä. Kirja sisältää myös paljon täysin uutta aineistoa esimerkiksi virolaisten sotilaiden kouluttamisesta, josta julkisuudessa vaiettiin.Everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen (s. 1941) on Merisotakoulusta valmistunut rannikkotykistöupseeri. Tiilikainen on toiminut Ruotuväki- ja Suomen sotilas -lehtien päätoimittajana sekä puolustusministerin sihteerinä. Hän on työskennellyt eri tehtävissä myös Yhdysvalloissa, Intiassa, Pakistanissa, Kyproksella ja Ruotsissa. Tiilikainen on myös kirjoittanut, toimittanut ja suomentanut useita tietokirjoja.

Talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta 30.11.2019. Vuonna 2010 ilmestyneeseen Pekka Tuomikosken Talvisota väestönsiirrot -kirjaan on lisätty Heikki Tiilikaisen haastattelemien evakkojen ja sotalasten tarinoita. Näitä tarinoita on noin kolmisenkymmentä.Teosta elävöittävät autenttiset kirjeet ja muistelmat arjesta kuvineen. Talvisota- Väestönsiirrot on tiivis tietopaketti talvisodasta. Erityistä huomiota kiinnitetään sodan tapahtumiin ja niiden aiheuttamiin väestönsiirtoihin. Yrjö Jylhän runo Tuomittu Talo vuodelta 1941 kuvaa tapahtumia ja mielentiloja. Sotatapahtumien lisäksi talvi 1939-40 merkitsi suomalaisille siviileille mittavia väestönsiirtoja.Rajan tuntumassa asuneet joutuivat useimmiten lähtemään kodeistaan talvisotaa pakoon, jopa lopullisesti. Aina ei ollut mahdollisuutta ottaa mukaan edes kaikkein välttämättömintä. Sodan kurimuksista myös lapsia siirrettiin Ruotsiin ja Tanskaan kiihtyvässä tahdissa talvisodan loppuun saakka. Tätä käytäntöä jatkettiin ja kasvatettiin jatkosodan aikana. Teoksen kuvitus pohjautuu pitkälti kiinnostaviin teemakarttoihin. Niistä selviää muun muassa väestönsiirtojen mittavuus kaikessa karuudessaan. Teoksessa tuodaan esille talvisodassa kaatuneiden määrä suhteutettuna kotipaikkakunnan väestöön.