Ilpo Paananen

Viidenikäisen Jesper-poikansa kanssa Carson Cityyn saapunut Astrid Fossum etsii pojan isää ja syyttää karjatilan työnjohtajaa George Randya raiskauksesta. Samaan aikaa naisen tuntemat Jeffersonin veljekset ilmestyvät kaupunkiin. Veljeksistä vanhempi, vankilasta palannut Tom Jefferson on syyllistynyt Fallonissa pelipöydän ryöstöön ja ampunut pöydän valvojan. Kaksi ryöstössä rahansa menettänyttä miestä saapuu Carson Cityyn perimään rahojaan. Saluunassa syntyneessä tulitaistelussa Tom Jefferson ampuu miehet kylmäverisesti ja ryöstää pikkuveljen avustamana pelipöydän rahat. Pelissä voitolla ollut Hans Jakob menetää rahansa ja tulee kolkatuksi. Veljesten perään lähtenyt Randy joutuu Meksikoon aikovien veljesten vangiksi. Tilan isäntä Johan Jakob lähtee vapauttamaan työnjohtajaansa ja haluaa pelastaa juonittelun kohteeksi joutuneen Jesperin. Takaa-ajo päättyy Jeffersonien kotikulmille Renoon.

Suomensukuinen karjatilallinen Johan Jakob lähtee serkkunsa Hans Jakobin kanssa pelastamaan kapinallisten vangiksi jäänyttä ja pahasti haavoittunutta työnjohtajaansa George Randya. Vastassa on Nevadan armottomat erämaat ja auringonpaahde.

Johan Jakob pelastaa setänsä Hannes Jaakonpojan sinitakkikarkureiden leiristä ja he pakenevat vuorille. Karkukurijoukon ryöstämä kauriinmetsästäjä Borre opastaa heidät ikivanhalle vuoristoreitille ja toivoo heidän kostavan ja hankkivan takaisin häneltä ryövätyn kiväärin. Matkalla vastassa ovat sudet ja erämaita hallitsevat intiaanit. Perillä Deer Creekissä Johan tapaa vanhempansa ja törmää uudelleen karkurijoukkoon. Edessä on lopullinen välienselvittely.

Täysiverinen lännentarina kultakuumeen riivaamasta Nevadan territoriosta, jossa mies vastasi teoistaan ja pillittäjät pantiin kylmiksi. Kaikki oli saanut alkunsa siitä, kun Johan Jakobin serkku Hans Jakob oli voittanut Virginia Cityn läheisellä kultavaltauksella kultapotin korttipelissä. Taas kerran Hans oli onnistunut sotkemaan mukaansa Johanin lisäksi oman isänsä Hannes Jaakonpojan. Peräänsä he saivat karjatilan isännän Breyed Donaghin henkihieveriin pieksemän karjarosvon Bloodcockin, joka vannoi joukkioineen kostoa. Vuorilla vastassa oli armoton luonto ja hevosia saalistavat intiaanit.

Sukkanauhat on outokumpulaisen toimittaja/kirjailija Ilpo Paanasen neljäs romaani. Teoksessa palataan 60-luvulle pieneen keskisuomalaiseen maalaiskylään. Koulutiensä aloittavan pojan elämää varjostavat atomipommi ja hevosen sairastuminen. Lukemaan oppiminen tuo lohtua, ja palava halu oppia kirjoittamaan. Isoveljien kanssa hypätään talvella hyppyrimäestä, kesällä soditaan karhunputkilla. Pojat on aina poikia, ja sen saa kokea myös verkkosukkiin ja sukkanauhoihin pukeutunut naapurin ihana Kaisa.

Vapaaehtoisena asepalvelukseen lähtenyt jääkäri Keskinen saa määräyksen siirtyä Kainuun prikaatista Kaartin pataljoonan kunniakomppaniaan Helsinkiin tammikuun lopulla 1975. Helsinkiläiset paskantärkeät kouluttajat aikovat pistää kuria arvostamattoman pojan ruotuun ja järjestykseen. Helsingissä Keskinen tapaa ensimmäisen kerran itäranskalaistytön, Claudeten, johon hän oli tutustunut kirjeenvaihdon kautta. Neljäkymmentä yksi vuotta myöhemmin hän saa kutsun Itä-Ranskaan tapaamaan nuoruuden kirjerakkauttaan. Siellä häntä odottaa naisen järjestämä yllätys.

Kolme parikymppistä maatalon poikaa Keski-Suomesta pakkaa kesän 1974 alussa Neckariin matkatavarat ja suuntaa sekarotuisen Tupu-koiran kanssa viideksi viikoksi Tankajoelle kaivamaan kultaa.Allasevakkojen vilkastuttaman Vuotson läheisellä valtauksella veljekset tapaavat kaksi entistä outokumpulaista kaivosmiestä ja elinkautisen Korhosen ja hänen maatiaiskanansa. Kovan työn ja sääskien ohella oman jännitteen tarinaan tuovat ne paikalliset ihmiset, jotka suhtautuvat kullanetsijöihin vähemmän suopeasti.Kirja jatkaa Nuoruuden fillarivalssissa (2013) alkanutta veljesten tarinaa, nyt kolme vuotta vanhempina. Poikien sepitteisessä Lapin seikkailussa soi musiikki, haulikko ja dynamiitti sekä maistuu kilju ja käydään yöjalassa. Tarinan pääosassa on veljeksistä nuorin, armeijaan lähtöön valmistautuva Ismo ja kiuruveteläinen maatiaiskana Aino.