Jaana Suorsa

Mie, Taivaanjaara on sarjakuvakirja Reidar Särestöniemestä ja hänen maailmansa eläinhahmoista ja symboliikasta. Särestöniemi kipuili homoseksuaalisuutensa kanssa, tunsi olevansa ulkopuolinen maailmassa, ei viihtynyt ihmishahmossa ja samastui siksi Lapin villieläimiin. Hän vastusti Lapin luonnon tuhoamista teollisuuden tarpeita vasten. Särestöniemi myös pelkäsi Lapin kaamosaikaa ennen kuin hyväksyi sen ja alkoi maalata talven värejä.Jaana Suorsa on oululaislähtöinen, nykyään Akaassa asuva kulttuurituottaja, kirjailija ja piirtäjä. Häneltä on julkaistu sarjakuva-, proosa-, tieto- ja lorukirjoja.

Tarina kertoo ihmisen ostamisesta orjaksi samaan aikaan kun renessanssi alkoi kukoistaa.Kuinka Leonardo da Vinci liittyy ihmiskauppaan?Kuka oli Leonardon äiti, kuka Monna Lisa? Miksi Leonardo rakasti pikkulintuja enemmän kuin Jumalaa? Ketä Leonardo rakasti? Miten Leonardosta tuli hallitsijoiden pelinappula sotien pelilaudalla ja lopulta Ranskan kuninkaan uskottu?Tarina saattaa olla totta tai liian kaukaa haettu, kuten monet tarinat Leonardon suvusta ja lähtökohdista. Nämä henkilöt ovat eläneet, toimineet ja jättäneet jälkensä historiaan. Jopa orjakauppiaan kaltainen on elänyt, rikastunut myymällä ihmisiä.Tämän tarinan kertomisen yhtenä lähtökohtana on italialaisen kirjallisuudentutkijan Carlo Veccen näkemys Leonardo da Vincin äidin Caterinan alkuperästä.

Kustannus Aarni järjesti keväällä 2022 novelli- ja esseekilpailun otsikolla Rauhantekijä. Kukaan ei silloin olisi osannut aavistaa, että syksyllä 2023 sota Euroopassa vain jatkuu. Juuri siksi mikään ei ole tällä hetkellä ajankohtaisempaa kuin rauhan tekijät.Totalitaariset, siviileihin kohdistuvat sodat ovat ihmiskunnan historian vanhinta kertomusperinnettä. Egyptin Faarao Amenhotep II määräsi yli 1400 vuotta eaa. että kaikki israelilaisten poikalapset on surmattava. 1800-luvulla Venäjällä levinnyt slavofiilien näkemys Euroopan henkisestä ja kulttuurisesta rappiosta on vain saman julman kertomuksen jatkoa.Sodan ja rauhan kysymykset ovat monimutkaisuudessaan suunnattomia, ja siksi niistä pitää kirjoittaa moniäänisesti ja mitä erilaisimmista näkökulmista. Juuri sitä kokoelman kaksikymmentä kirjoittajaa tekevät. Novellien ja esseiden tapahtumapaikkoina on niin Ukraina, Itä-Karjala , Krimin sodan Konstantinopoli kuin Bataranamin tasavalta Etelä-Amerikassa, ja aikajänne kulkee 1800 -luvulta dystooppiseen tulevaisuuteen totalitarismin rampauttamassa Kaupungissa. Tarinan keskiössä on yksilö, mutta rauhanmarssijan rinnalla kerrotaan sotilaasta, jonka mieli rikkoutuu ja rintamavalokuvaajan työstä. Ja mukana on myös huumoria, niin ironiaa kuin sarkasmin teräviä viiltoja.Rauhantekijä -kirjoituskilpailuun osallistui kesällä 2022 111 kirjailijaa joko esseellä tai novellilla. Tekstien joukosta kirjaan valittiin 20 parasta. Kirjan tuomaristoon kuuluivat Kustannus Aarnin Pasi Luhtaniemen lisäksi Kustannus etc:n Mika Kempas ja Enostone -kustantamon Kalle Niinikangas, joiden asiantuntijatyöstä tässä suuri kiitos.

Synestesia tarkoittaa ominaisuutta kokea yhden aistin kautta tuleva ärsyke useamman aistin välityksellä, yleisimmin voimakkaasti eri väreinä. Muodot ja mielikuvat yhdistyvät yllättäviin asioihin. Synesteetikko elää omassa värimaailmassaan ja ajattelee, että muutkin kokevat samoin.Kun värit irtoavat puusta, mitä jää jäljelle?Tämä sarjakuvakirja kertoo siitä, kuinka synesteetikko näkee ja kokee asioita. Tarina perustuu kertojan omiin kokemuksiin.Jaana Suorsa on oululaislähtöinen, nykyään Akaassa asuva kulttuurituottaja, kirjailija ja piirtäjä. Häneltä on julkaistu sarjakuva-, tieto- ja lorukirjoja. Sarjakuvia on julkaistu myös ruotsiksi. Jaana on suomentanut riimittelyjä lastenkirjoihin ja sarjakuvajulkaisuihin.

Pentti Saarikosken keittokirjaMiten arkena syötiin 1900-luvun puolimaissa, ennen valmisruokien ja lounasruokaloiden voittokulkua, aikana ennen kuin ”pikaruokaa” ja ”roskaruokaa” oli keksittykään?Kirjailija Pentti Saarikoski (1937-1983) oppi lapsena arvostamaan hyvää arkiruokaa: äidin tekemää ruokaa. Valmisruokia hän ei tahtonut koskaan aikuisenakaan syödä.Pentti Saarikoski ei oikeastaan osannut laittaa ruokaa. Hän kokkasi itselleen usein yksinkertaisesti kauden ruoka-aineista, kuten sienistä, perunoista ja kalasta.Ruoista esitetään kirjassa resepti, jonka mukaan runoilijan kotilounaan voi valmistaa, ja vaihtoehdot kasvisversioina. Reseptit ovat helppoja, ruoat toteutetaan vähillä, arkisilla perusaineksilla. Siksi tämä kirja sopii kotikeittiöön: pienesti saa hyvää, eikä tarvitse olla mestarikokki.Kirja vie lukijan Pentin mukana Helsingistä kesäpaikkaan Nurmijärven Palojoelle sekä Tšekkoslovakiaan, Viroon, Ruotsiin ja Ranskaan. Reseptejä kehystävät tiedot ruoanlaiton ajankohdasta ja Pentin mietteet ajankohtaisista asioista, politiikasta, ihmissuhteista ja meneillään olevista kirjoitustöistä.Jaana Suorsa on lukenut Pentti Saarikosken julkaistuista päiväkirjoista vuosilta 1968-1983 kuvauksia ruoanlaitoista ja syömisistä ja laatinut ruoille reseptit. Hän on myös kuvittanut kirjan piirroksillaan. Jaana Suorsan aikaisempia kirjoja ovat muun muassa Nauris sateessa ja Ekopuusti: arjen vinkkejä luonnon ja kukkaron hyväksi sekä sarjakuva-albumi Pena - runoilija ja kommunisti.

Pena - runoilija ja kommunisti on graafinen tarina, joka perustuu Pentti Saarikosken elämään.Pentti Saarikoski oli Laatokan Pitkärannassa syntynyt helsinkiläinen kirjailija, joka asui viimeiset kahdeksan vuottaan Ruotsin länsirannikolla Tjörnin saarella. Vain 45-vuotiaana kuollut Saarikoski ehti kirjoittaa paljon. Saarikoski tunnetaan etenkin runoilijana, mutta hän oli myös uuttera suomentaja - hän on muun muassa kääntänyt suomeksi sekä Homeroksen Odysseian että Joycen Odysseuksen. Hänen omia teoksiaan on käännetty tähän mennessä kahdellekymmenellekolmelle kielelle.Saarikoski joutui lehdistön huomion kohteeksi myös muista kuin kirjallisista ansioistaan. Hän oli Suomen ensimmäisiä kohujulkkiksia, paha poika, jonka tekemisiä seurattiin ja jota moikkailtiin kadulla: meidän Pena.Tämä kirja kertoo Penan-Pentin elämänkaaren lyhyesti, elämän eri osioissa.Saarikoski kirjoitti päiväkirjaansa: rivien väleistä voi lukea enemmän kuin itse lauseista.