Jake Nyman

Yleisradion musiikkitoimittaja Jake Nyman teki ensimmäisen radio-ohjelmansa vuonna 1972. Siitä alkoi yli puoli vuosisataa kestänyt ura.Muistelmissaan Nyman johdattaa Ylen kulissien taakse valottamalla suurta suosiota saaneiden ohjelmien, mm. Rockradion, Onnenpäivän ja Muistojen bulevardin, syntyä ja tekoa. Herkullisia anekdootteja riittää, mutta faktat ovat kohdillaan, kerronnan sävy humoristinen ja - aina tarpeen vaatiessa - armottoman itseironinen.Mutta millainen mies löytyy radioäänen takaa?

Yleisradion musiikkitoimittaja Jake Nyman teki ensimmäisen radio-ohjelmansa vuonna 1972. Siitä alkoi yli puoli vuosisataa kestänyt ura.Muistelmissaan Nyman johdattaa Ylen kulissien taakse valottamalla suurta suosiota saaneiden ohjelmien, mm. Rockradion, Onnenpäivän ja Muistojen bulevardin, syntyä ja tekoa. Herkullisia anekdootteja riittää, mutta faktat ovat kohdillaan, kerronnan sävy humoristinen ja - aina tarpeen vaatiessa - armottoman itseironinen.Mutta millainen mies löytyy radioäänen takaa?

Bensaa muistoissa ja musiikissa!Toimittaja Jake Nymanin rakkaus nelipyöräisiin alkoi jo pikkupoikana hulppean De Soto -taksin etupenkillä. Oi niitä autoja -kirjassa Nymanin omat muistot lomittuvat suomalaisen autoilun historiaan aina ensimmäisistä maahan tuoduista automobiileistä lähtien.Rellu, Rättäri, Kupla, Warre, Mosse, Mersu... Autot käyvät tasatahtia kotimaisen iskelmän ja popin kanssa. Muistojen valtatiellä kohtaavat niin Mikan faijan BMW, Teuvon Anglia, Kummeli-miesten Toyota kuin Eeron ja Jussin Tummanpunainenkin. Ja autoradio soi!Oi niitä autoja on Nymanin ensimmäinen autokirja, ja hän kutsuu lukijansa musiikin siivittämälle nostalgiselle matkalle, jossa ratin takana istuvat muun muassa Georg Malmstén, Pirkko Mannola, Irwin Goodman, Tuula Amberla, Edu Kettunen ja J. Karjalainen.”Ensimmäinen auto on vähän niin kuin ensirakkaus. Olipa se millainen tahansa, sitä ei unohda koskaan.”

Sensuuri on iskenyt populaarimusiikkiin sen satavuotisen historian aikana joka puolella maailmaa. Se ei ole ainoastaan totalitarististen järjestelmien vaan myös länsimaisten demokratioiden todellisuutta. Levyjä on kielletty niin politiikan, uskonnollisen puhdasoppisuuden kuin sodan takia. Milloin on haluttu rajoittaa seksiin, huumeisiin tai alkoholiin liittyviä tekstejä, milloin motiivit ovat olleet puhtaasti rasistisia.Kielletyt levyt kuljettaa lukijaansa maailman ympäri toinen toistaan erikoisempiin kieltotapauksiin 20-luvun Yhdysvalloista natsi-Saksaan ja Euroopan rautaesiripun taakse. Eikä sensuurin aika missään nimessä ole ohi.Suomea koskeva luku kuvaa, kuinka meillä sensuurin vaikuttimena oli paitsi yleinen moralismi myös ulkopolitiikka. Kiinnostavat arkistolöydöt todistavat surkuhupaisasta mekanismista, jolla musiikkia kiellettiin itsevaltaisin päätöksin.