Jan Jansson

Moduulin teemana on kemian merkitys kiertotalouden materiaali- ja energiaratkaisuissa. Keskeisiä sisältöjä ovat metallien ominaisuudet, käyttö ja valmistus sekä kemiallisiin reaktioihin liittyvät energianmuutokset ja sähkökemialliset ilmiöt. Lisäksi moduulissa harjoitellaan hapettumis-pelkistymisreaktioiden käsittelyä ja opitaan tarkastelemaan laskennallisesti yhtäaikaisia tai peräkkäisiä kemiallisia reaktioita.

Ensimmäisessä moduulissa tutustutaan kemian merkitykseen arjessa, esimerkiksi aineiden ominaisuuksiin, turvalliseen käyttöön ja pitoisuuden ilmaisemiseen. Toisessa moduulissa tarkastellaan kemian merkitystä kestävän elämäntavan edistämisessä ja syvennetään käsitystä kemiallisen sidoksen malleista ja rakenteen vaikutuksesta aineen ominaisuuksiin.

Moduulissa tutustutaan erilaisiin kemiallisiin reaktioihin ja niiden merkitykseen elämässämme. Kemiallisia reaktioita tutkitaan kokeellisesti ja mallinnetaan reaktioyhtälöillä, joita hyödynnetään kemian laskutehtävissä. Keskeisiä sisältöjä ovat myös kaasun ainemäärä ja titraus pitoisuuden selvittämisessä. Lisäksi tutustutaan biomolekyylien rakenteeseen sekä polymeerien valmistukseen ja ominaisuuksiin.

Moduulin teemana ovat tasapainoreaktiot ja niihin liittyvät laskut. Keskeisiä sisältöjä ovat kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavat tekijät, tasapainotilaan vaikuttaminen sekä happojen ja emästen reaktiot. Lisäksi moduulissa harjoitellaan titrauskäyrien tulkintaa ja piirtämistä ja tutustutaan happamuuteen elinympäristössä.

Moduulissa tutustutaan erilaisiin orgaanisiin yhdisteisiin ja niiden merkitykseen jokapäiväisessä elämässä. Keskeisiä sisältöjä ovat yhdisteen ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla sekä yhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja spektrometrian hyödyntäminen rakenteiden selvittämisessä. Lisäksi moduulissa harjoitellaan liuosten valmistamiseen ja laimentamiseen liittyviä laskutoimituksia ja standardisuoran käyttämistä pitoisuuden määrittämisessä.

The importance of international liner shipping needs little emphasizing. A large majority of international trade moves by sea, and the liner shipping share in total freight revenue exceeds one-half. Notwithstanding, people in general know surprisingly little about the basic facts of the liner shipping industry, and, in particular, about the economics ofliner shipping. Perhaps because it is an international industry, where shipping lines flying many different flags participate, it has tended to fall in between national accounts of domestic industries. Even transport economists have, generally speaking, treated liner shipping rather 'stepmotherly'; besides the work of Bennathan and Walters (1969), a relatively small group of specialized maritime economists, including A. Stromme-Svendsen, T. Thorburn, S. Sturmey, R. Goss, and B. M. Deakin, have in the post-war period made important contributions to the subject, but so far no coherent and reasonably comprehensive treatise of liner shipping economics has appeared. The first purpose of the present volume is therefore obvious: to provide just that. The book is divided in three parts: Part I The liner shipping industry; Part II Liner service optimization; Part III Economic evaluation of the conference system. Needless to say, all three parts concur to fulfill the first purpose of providing a complete book of liner shipping economics. In Part II a more or less separate, second, purpose has been to develop analytical tools for liner service optimization. Thereby we use different approaches.