Kirjailija
Janne Huuskonen
Kirjat ja teokset yhdessä paikassa: 10 kirjaa, julkaisuja vuosilta 2019-2028, suosituimpien joukossa Syyttäjä I. Vertaile teosten hintoja ja tarkista saatavuus suomalaisista kirjakaupoista.
10 kirjaa
Kirjojen julkaisuhaarukka 2019-2028.
Turha tulla puhumaan paskaa.Perttu Könönen on tinkimättömänä syyttäjänä tottunut oikeussalin psykologiseen sotaan, jossa parhaiten valmistautunut voittaa.Könösen syytettyinä ovat olleet Suomen alamaailman nimimiehet ”Immu” Ilménistä ja ”Nacci” Tranbergistä Keijo Vilhuseen sekä muun muassa paljon huomiota herättäneet katujengitapaukset.Syyttäjän työ on yksinäistä. Erityisen yksinäistä se on järjestäytyneen rikollisuuden erikoissyyttäjällä, jos ympärillä oikeudenpalvelijat lipsuvat mielistelemään rikollisia.Muistelmiensa ensimmäisessä osassa erikoissyyttäjä Perttu Könönen kertoo, minkälaista on vääntää Suomen tunnetuimpien rikollisten kanssa. Sarjan toinen osa ilmestyy keväällä 2026.Perttu Könönen (s. 1974) on toiminut syyttäjänä Kouvolassa ja Helsingissä melkein koko 2000-luvun. Hän on häärinyt pääasiassa erikoissyyttäjänä väsymättömästi (ja välillä väsyen) järjestäytyneen rikollisuuden, huumausainerikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden kimpussa vuodesta 2008 lähtien.Janne Huuskonen (s. 1975) on toimittaja ja kirjailija. Hän on käsitellyt järjestäytynyttä rikollisuutta teoksessa Kultainen vasikka (2019, Mikko Gustafssonin kanssa), huumeriippuvuuksia Koukussa-teoksessa (2022, Miro Hildenin kanssa) ja gangstaräpin yhteiskunnallisia ulottuvuuksia teoksessa Pistooli Guccin laukussa (2023, Janne Ranisen kanssa).
Turha tulla puhumaan paskaa.Perttu Könönen on tinkimättömänä syyttäjänä tottunut oikeussalin psykologiseen sotaan, jossa parhaiten valmistautunut voittaa.Könösen syytettyinä ovat olleet Suomen alamaailman nimimiehet ”Immu” Ilménistä ja ”Nacci” Tranbergistä Keijo Vilhuseen sekä muun muassa paljon huomiota herättäneet katujengitapaukset.Syyttäjän työ on yksinäistä. Erityisen yksinäistä se on järjestäytyneen rikollisuuden erikoissyyttäjällä, jos ympärillä oikeudenpalvelijat lipsuvat mielistelemään rikollisia.Muistelmiensa ensimmäisessä osassa erikoissyyttäjä Perttu Könönen kertoo, minkälaista on vääntää Suomen tunnetuimpien rikollisten kanssa. Sarjan toinen osa ilmestyy keväällä 2026.Perttu Könönen (s. 1974) on toiminut syyttäjänä Kouvolassa ja Helsingissä melkein koko 2000-luvun. Hän on häärinyt pääasiassa erikoissyyttäjänä väsymättömästi (ja välillä väsyen) järjestäytyneen rikollisuuden, huumausainerikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden kimpussa vuodesta 2008 lähtien.Janne Huuskonen (s. 1975) on toimittaja ja kirjailija. Hän on käsitellyt järjestäytynyttä rikollisuutta teoksessa Kultainen vasikka (2019, Mikko Gustafssonin kanssa), huumeriippuvuuksia Koukussa-teoksessa (2022, Miro Hildenin kanssa) ja gangstaräpin yhteiskunnallisia ulottuvuuksia teoksessa Pistooli Guccin laukussa (2023, Janne Ranisen kanssa).
Kuinka lähteä prosenttijengistä päätymättä metsähautaan?Bandiitti kertoo kerholiiveistä luopumisen vaikeudesta.Jari ”Rapu” Raappana seurasi nuoruuden haavettaan ja liittyi pahamaineisen Bandidos MC:n jäseneksi. Unelmassa oikeamieliset veljet elivät vapaina yhteiskunnan kahleista. Heidät saattoi erottaa toisistaan vain kuolema.Raappana eteni jengin arvoasteikossa asekersantiksi ja presidentiksi. Turpaan saaminen ei tehnyt tiukkaa mutta muiden satuttaminen vaivaa edelleen. Hän muistaa hyvällä yhteiset ajomatkat ja muutamat nokkelat rikokset. Kotona lapset kasvoivat kuitenkin ilman isää, kerho oli kaikessa ensisijalla.Kun kokaiinipöly laskeutui, sen takaa paljastuivat kerhoelämän rumat kasvot.Jari Raappana on keski-ikäinen mies, joka ei enää halua olla bandiitti vaan jatkaa elämää omilla ehdoillaan. Hän on päässyt eroon kerhosta mutta jäänyt roikkumaan löysään hirteen, jossa ei voi tietää, milloin menneisyys kolkuttaa ovella. Elämä voi silti olla ihanaa. Kirjailija, toimittaja Janne Huuskosen teoksia ovat muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevä Kultainen vasikka (2019, yhdessä Mikko Gustafssonin kanssa) ja gangstaräppiä avaava Pistooli Guccin laukussa (2023, yhdessä Janne Ranisen kanssa).
Kato luontoon
Aina Bergroth; Johannes Ekholm; Kaisa ElRamly; Janne Huuskonen; Silja Järventausta; Jarkko Pajunen; Riikka Pelo; Mikko Rimminen; Kirsikka Saari; Matti Salminen; Kyösti Salokorpi; Mikko Sarjanen; Jenni Toivoniemi; Jukka Viikilä; Ari Wahlsten
Juha Peuran Seura
2022
sidottu
Mikä sitten on tämän kirjan idea? Yksinkertaisesti sanottuna se on kuvitus toisinpäin.Sen sijaan, että teksti toimisi kuvan alullepanijana ja inspiraationa kuten yleensä, tässä kirjassa tekstin inspiraationa ovat olleet nimenomaan kuvat. Ei varmasti mikään uusi idea sekään, mutta mielestäni kirjan arvoinen.Kuvina kirjassa toimivat luonnollisesti minun kollaasi- ja sekatekniikkatyöni. Niistä inspiroituneet tekstintekijät olemme valinneet yhdessä Mikko Rimmisen kanssa, joka on myös toimittanut kirjan.
Miten totuus kaivetaan esiin. Miten Perttu Könösestä tuli tinkimätön syyttäjä, joka vääntää vuodesta toiseen oikeussaleissa rikollisten kanssa? Oikeudenkäyntiavustajan työ tuntui nuoresta Perttu Könösestä väärältä. Kannattiko opiskella vuosia vain päästäkseen tekemään kaikkensa, jotta toista vahingoittanut ihminen pääsisi pälkähästä? Kun Könönen aloitti syyttäjänä Kouvolassa 2000-luvun alussa, hän löysi oman paikkansa. Syyttäjän työ oli merkityksellistä. Kunhan oli tiukka, ahkera ja luova. Muutoin järjestelmä saattoi pettää ja rikosvastuu jäädä toteutumatta. Pikkuhiljaa Könösen syytettäväksi tuli yhä vakavampaa rikollisuutta. Meno saattoi silti olla aavistuksen leppoisampaa kuin myöhemmin Helsingissä, jolloin Jari Aarnio, Keijo Vilhunen ja kumppanit tulisivat näyttämään todelliset karvansa. Sarjan ensimmäinen osa Syyttäjä I ilmestyi syksyllä 2025. Perttu Könönen (s. 1974) on toiminut syyttäjänä Kouvolassa ja Helsingissä. Vuodesta 2008 hän on häärinyt pääasiassa erikoissyyttäjänä väsymättömästi (ja välillä väsyen) järjestäytyneen rikollisuuden, huumausainerikollisuuden ja muun vakavan rikollisen kimpussa. Janne Huuskonen (s. 1975) on toimittaja ja kirjailija. Hän on käsitellyt järjestäytynyttä rikollisuutta teoksessa Kultainen vasikka (2019, Mikko Gustafssonin kanssa), huumeriippuvuuksia Koukussa-teoksessa (2022, Miro Hildenin kanssa) ja gangstaräpin yhteiskunnallisia ulottuvuuksia teoksessa Pistooli Guccin laukussa (2023, Janne Ranisen kanssa).
Miten totuus kaivetaan esiin. Miten Perttu Könösestä tuli tinkimätön syyttäjä, joka vääntää vuodesta toiseen oikeussaleissa rikollisten kanssa? Oikeudenkäyntiavustajan työ tuntui nuoresta Perttu Könösestä väärältä. Kannattiko opiskella vuosia vain päästäkseen tekemään kaikkensa, jotta toista vahingoittanut ihminen pääsisi pälkähästä? Kun Könönen aloitti syyttäjänä Kouvolassa 2000-luvun alussa, hän löysi oman paikkansa. Syyttäjän työ oli merkityksellistä. Kunhan oli tiukka, ahkera ja luova. Muutoin järjestelmä saattoi pettää ja rikosvastuu jäädä toteutumatta. Pikkuhiljaa Könösen syytettäväksi tuli yhä vakavampaa rikollisuutta. Meno saattoi silti olla aavistuksen leppoisampaa kuin myöhemmin Helsingissä, jolloin Jari Aarnio, Keijo Vilhunen ja kumppanit tulisivat näyttämään todelliset karvansa. Sarjan ensimmäinen osa Syyttäjä I ilmestyi syksyllä 2025. Perttu Könönen (s. 1974) on toiminut syyttäjänä Kouvolassa ja Helsingissä. Vuodesta 2008 hän on häärinyt pääasiassa erikoissyyttäjänä väsymättömästi (ja välillä väsyen) järjestäytyneen rikollisuuden, huumausainerikollisuuden ja muun vakavan rikollisen kimpussa. Janne Huuskonen (s. 1975) on toimittaja ja kirjailija. Hän on käsitellyt järjestäytynyttä rikollisuutta teoksessa Kultainen vasikka (2019, Mikko Gustafssonin kanssa), huumeriippuvuuksia Koukussa-teoksessa (2022, Miro Hildenin kanssa) ja gangstaräpin yhteiskunnallisia ulottuvuuksia teoksessa Pistooli Guccin laukussa (2023, Janne Ranisen kanssa).
Kuka tahansa voi jäädä koukkuun.Koukussa vie lukijansa pääkaupunkiseudun huumeiden käyttäjien arkeen tavalla, jota ei ole ennen tehty.Janne Huuskonen ja Miro Hilden seuraavat narkomaanien elämää vuoden ajan ja tuovat heidän maailmansa lukijan nähtäväksi. Me saamme kokea yhdessä käyttäjien kanssa kylmän petoksen, syvän yksinäisyyden, armottoman koukun sekä siellä täällä pilkahtavan lämmön ja ystävyyden.Koukussa avaa näkymän aiheeseen ja kertoo niin huumausaineiden markkinamekanismeista ja addiktion logiikasta kuin yhteiskunnan toimista ongelman ratkaisemiseksi.Janne Huuskonen (s. 1975) on helsinkiläinen viestintäjohtaja ja palkittu toimittaja, joka on julkaissut tietokirjan Kultainen vasikka (2019, yhdessä Mikko Gustafssonin kanssa) ja romaanin Täydellinen päivä (2021). Huuskonen on Hildenin isä.Miro Hilden (s. 1999) on helsinkiläinen journalistisesta kuvasta kiinnostunut valokuvaaja. Hildenin molemmat vanhemmat ovat käyttäneet huumeita, mutta hän ei ole koskaan nähnyt sitä itse. Hildenin katse käyttäviin on utelias ja peloton.
Riimeillä rikkauksiin tai varhaiseen hautaan.Gangstaräpissä kerrotaan tosiasioita lähiöiden elämästä, mutta kuulijat arvioivat uskottavuuden. Parhaat palkitaan, joskus satumaisella menestyksellä. Gangstaräppi voikin tarjota tien ulos lähiöstä, jonka yhteiskunta on unohtanut.Samaan aikaan gangstaräppäri on Ruotsin ehkä vaarallisin ammatti. Räpin liepeillä riehuu jengisota, ja useista räppäreistä on luvattu tapporaha. Suomessa genre nousi uutisiin, kun maahanmuuttajataustaiset nuoret alkoivat nokitella toisilleen vuonna 2021, taisteluvälineinään aseiden lisäksi dissausbiisit.Pistooli Guccin laukussa pureutuu genren juuriin, esikuviin ja seuraaviin sukupolviin, jotka valtaavat kentän, kun edelliset päätyvät vankilaan tai hautaan.Janne Huuskonen (s. 1975) on kirjoittanut muun muassa Kultainen vasikka -teoksen järjestäytyneestä rikollisuudesta.Janne Raninen (s. 1977) on Kartellenin perustajajäsen, joka on julkaissut muun muassa teoksen Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi.Huuskosella ja Ranisella on ollut ainutlaatuinen pääsy räppikulissien taa Suomessa ja Ruotsissa.
Repivä nuorallatanssi kahden maailman välilläRikostoimittaja Mikko haluaa olla työssään parempi kuin muut. Hän löytää alamaailman kontaktit ja ymmärtää rikollisten säännöt. Mutta päätyykö hän huomenna itse uutisotsikoksi?Mikko Hirvosella on raskas ja vaarallinen salaisuus. 1990-luvun Helsingissä heroiini oli menestyjien muotihuume, joka veti hyvän perheen pojan syöksykierteeseen. 2010-luvulla Mikko on kunnianhimoinen rikostoimittaja, mutta edelleen kuilun reunalla: keho muistaa, miltä tuntuu olla ilman häpeää, syyllisyyttä tai ulkopuolisuuden tunnetta. Normaaliksi kutsuttu elämä on loputonta pakoa menneisyydeltä ja paljastumisen pelkoa, kunnes eteen tulee keikka, jossa Mikon on valittava puolensa. Arpeutuuko pahin haava?Janne Huuskonen on palkittu toimittaja, tietokirjailija ja viestintäjohtaja. Huuskonen on julkaissut yhdessä Mikko Gustafssonin kanssa tietokirjan Kultainen vasikka - Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa. Täydellinen päivä on Huuskosen esikoisromaani.
Sukellus suomalaisen rikollisuuden kovaan ytimeen.Kahden tutkivan journalistin kirja moottoripyöräjengiläisten ja vanhan alamaailman yhteenotosta ja konfliktin jälkeisestä yhteiselosta.Suomen alamaailma mullistui 1990-luvulla, kun Helvetin enkelit ja Bandidos saapuivat maahan. Jengit tappelivat ensin keskenään, ja Sörkan vankilassa bandiitit ottivat yhteen myös vanhan rikolliskaartin kanssa.1997 Bandidos solmi rauhan Enkelien ja perinteisten rikollispomojen kanssa. Aiemmin vanha kaarti halveksui jengiläisten liivejä, mutta pian sovun jälkeen osa heistä verhoutui itsekin nahkaliiveihin.Eräs uusista jengiläisistä oli Keijo Vilhunen, yksi United Brotherhood -jengin pomoista. Vilhunen tuomittiin Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion kanssa törkeistä huumerikoksista vuonna 2016.Laajaan haastatteluaineistoon perustuva Kultainen vasikka kertoo myös, millaista on olla jengiläisen puoliso, kuinka jengiläisten rasvabuutsit vaihtuivat merkkilenkkareihin - ja miten järjestäytynyttä rikollisuus Suomessa ylipäätään on.Rikostoimittajat Mikko Gustafsson ja Janne Huuskonen kertovat kirjassaan suuret tarinat, jotka eivät taipuneet uutisjutun formaattiin. Gustafssonilta on ilmestynyt aikaisemmin yhdessä Jantso Jokelinin kanssa kirjoitettu tietokirja Kebutabu. Huuskonen kuului työryhmään, joka sai 2018 Bonnierin Suuren journalistipalkinnon Vuoden juttu -sarjassa.