Janne Viljamaa

Infoähky on mahdoton sammuttaa, jos tahtoo olla kaikkien kanssa yhteyksissä 24/7. Samalla erikoislääkärin vastaanotolla käy kännykällä rauhoitettuja kolmevuotiaita, jotka eivät oikein puhu mitään kieltä kunnolla, vaan toistelevat vain hassuja Youtube-fraaseja. Vanhemmat yrittävät rajoittaa lastensa ruutuaikaa, mutta räpläävät itse puhelinta ruokapöydässä.Tietokirjassaan Kännykkäkärsimys kotona ja koulussa sosiaalipsykologi, opettaja ja tietokirjailija Janne Viljamaa pohtii, huvitammeko itsemme hengiltä ja tuleeko lapsista lyhytjänteisiä ja ahdistuneita kännykkäaddikteja? Teos käsittelee kännykän tuomaa yhteiskunnallista ja psykologista muutosta, kadonneen keskittymiskyvyn etsintää ja rajoittamisen merkitystä tasapainoiseksi ihmiseksi kasvamisessa. Mielihyvän rajoittamisen perusteet opitaan jo kotona ja hyvä itsensä rajoittaja pärjää opiskelussa ja työssä. Jos nyt aloitamme järkevän mielihyvän rajoittamisen, yhteiskunta ei jakaudu 20 vuoden sisällä lukutaitoisiin itsensä rajoittajiin ja lukutaidottomiin syrjäytyjiin. Kännykkä on hyvä renki, mutta huono isäntä.Sosiaalipsykologi, opettaja, tietokirjailija Janne Viljamaa on kirjoittanut 16 kirjaa psykologiasta, kasvatuksesta, aggressiosta ja addiktioista. Hän on opettanut ammattiopistossa 25 vuotta ja on nähnyt kännykän tulon kouluihin ja perheisiin. 55-vuotias Viljamaa on elänyt puolet elämästään ilman kännykkää, hänen lapsuudessaan Itä-Helsingin Mellunmäessä kaveria mentiin hakemaan ulos pimpottamalla ovikelloa, leikkiminenkin oli muuta kuin oman kännykän tuijottelua.

Itsetunto ei kehity tyhjiössä. Sen pohja rakennetaan lapsuudessa ja sen tueksi tarvitaan onnistumisen kokemuksia ja myönteistä palautetta muilta. Joskus tämä pohja jää kuitenkin huteraksi: ihminen janoaa epätoivoisesti muiden hyväksyntää ja pitää menestymistään silkkana tuurina.Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa kehottaakin meitä valitsemaan laumamme viisaasti. Positiivisuudella kun pääsee paljon pidemmälle kuin latistamisella. Itsetunnon vahvistamiseen tarvitaan joskus omakehukuuria ja jämäkkyystreeniä, mutta kaikkein tärkeintä on itseen tutustuminen. Kun tajuamme, miksi jotkut ihmiset aiheuttavat meissä häpeän ja huonommuuden tunteita ja toiset saavat meidät tuntemaan itsemme arvokkaiksi ja osaaviksi, opimme hakeutumaan minuuttamme vahvistaviin suhteisiin, kauas ankeuttajista.Sosiaalipsykologi, opettaja ja kouluttaja Janne Viljamaa on kirjoittanut useita kirjoja psykologian eri ilmiöistä narsisimista aggressioon ja lahjakkuudesta häpeään. Hän on viiden lapsen isä ja asuu Helsingissä.

Miksi joku tahtoo pahoittaa toisen mielen, kiusata ja nöyryyttää? Ilkeys on vallankäyttöä, jonka taustalla voi olla monia syitä heikosta tunneälystä psyykkiseen häiriöön. Usein häijyt sanat ja teot kumpuavat kateudesta, katkeruudesta tai epävarmuudesta.Janne Viljamaa tutustuttaa teoksessaan ilkeyden moniin kasvoihin sekä neuvoo lukijaa pelastamaan oman nahkansa. Miten vastustaa työpaikan kiusaajaa? Kuinka suhtautua sovinistin tölväisyihin? Miten erottaa toimiva ihmissuhde myrkyllisestä suhteesta?Pahalle pitää panna hanttiin. On tärkeää oppia tervettä itsekkyyttä ja turvata oma selviytymisensä – sanomalla vastaan, pitämällä kiinni oikeuksistaan ja tarvittaessa ottamalla jalat alle. Tärkeää on myös tunnistaa ilkeyden versot omassa mielessään, katkaista ne ja valita inhimillisyys.Sosiaalipsykologi, opettaja ja kouluttaja Janne Viljamaa on kirjoittanut useita kirjoja psykologian eri ilmiöistä narsismista aggressioon ja lahjakkuudesta häpeään. Hänen edellinen teoksensa on Itsetunnon voima (2022).

Alistuneisuudesta itsenäisyyteen.Kirjassaan sosiaalipsykologi Janne Viljamaa luonnehtii narsistiäidin ja -isän persoonallisuutta, käsittelee alistavan kasvatusympäristön lapselle tuottamaa pelkoa, ahdistusta ja häpeää sekä antaa ajatuksia itsetunnon vahvistamiseksi.Minkälaista on kasvaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän vanhemman lapsena? Miten löytää tie alistuneisuudesta itsenäisyyteen, vähättelystä vahvaan itsetuntoon?Vanhemman tulisi antaa lapselle turvaa, hoitoa, tukea, rakkautta ja välittämistä. Itsekeskeinen narsisti ei tähän kykene, vaan hän voi pahimmassa tapauksessa alistaa lapsen, nöyryyttää tätä ja tai olla täysin välinpitämätön lapsen tarpeista.Narsistivanhemman varjossa kasvaminen lyö tavallisesti ainakin jonkinlaisen jäljen minuuteen. Yleisiä vaurioita ovat ahdistus, masennus, kyvyttömyys sietää stressiä ja erilaiset aggressionsäätelyongelmat. On tärkeää löytää keino estää se, ettei lapsesta tule samanlaista narsistia kuin vanhemmistaan.Janne Viljamaa on helsinkiläinen sosiaalipsykologi ja kirjailija .Hän on julkaissut useita lasten ja nuorten kasvatusta käsitteleviä kirjoja.

Teini-ikä on haastavaa aikaa niin vanhemmille kuin nuorelle itselleenkin. Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa antaa kirjassaan selkeitä ja käytännönläheisiä ohjeita siitä, miten ohjata nuori turvallisesti tämän kasvuvaiheen läpi hänen persoonallisuuttaan ja itsetuntoaan tukien.Miten johdattaa teiniään nykymaailmassa, jossa virtuaalimaailmaan voi kadota ilman, että vanhempi edes huomaa? Klassisesti teinin huoneen ovi on kiinni.Viljamaa ohjeistaa kasvattajia viisaaseen suhtautumiseen muun muassa teinin alkoholinkäyttöön, tupakointiin, tietokoneen ja puhelimen käyttöön. Syrjäytymisen estäminen ja eriarvoisuuden poistaminen kulkevat punaisena lankana läpi kirjan.Janne Viljamaa on helsinkiläinen sosiaalipsykologi, joka toimii ammattiopiston psykologian lehtorina. Hän on kirjoittanut 10 kirjaa kasvatuksesta, addiktioista, aggressiosta ja narsismista. Hänen aiempia teoksiaan ovat mm. Mitä minä teen tämän lapsen kanssa - haastavan lapsen kasvatus, Kuka täällä oikein määrää - Lapsiperheen kasvatuskirja sekä Narsistin lapsena - Pitkä tie itsenäisyyteen.

Vinkkejä ja vertaistukea haastavan lapsen kasvatukseen.Kirja käsittelee runsain esimerkein ujoutta, estottomuutta, ADHD:ta ja autismin kirjoon kuuluvaa aspergeria. Se antaa toivoa haastavan lapsen vanhemmille ja muille kasvattajille sekä auttaa heitä lisäämään itsetuntemustaan kasvatuksen haastavalla tiellä.Onko lapsesi kuin norsu posliinikaupassa? Tunnetko olevasi toivottoman tehtävän edessä, kun posliini hajoaa taas kerran sirpaleiksi lattiaan? Haastavan lapsen kasvattaminen on usein juuri sirpaleiden kokoamista. Se ei kuitenkaan vielä riitä: paloista pitäisi saada jotain kootuksikin.Haastavuus ei ole lapsessa huono piirre - päinvastoin. Jokaisella on oma temperamentti, joka näkyy kaikilla elämänalueilla. Samoin jokaisella on omanlaisensa intensiteetti, jolla tarttua toimeen. Jopa tapa, jolla haukkaamme omenaa, kertoo näistä ominaisuuksistamme.Haastava lapsi tuottaa vanhemmilleen ja opettajilleen usein harmaita hiuksia: kuinka toimia rajun rymytytön tai toisaalta ujon runopojan kanssa ja tukea heidän kasvuaan tasapainoisiksi aikuisiksi?Janne Viljamaa on helsinkiläinen sosiaalipsykologi ja kirjailija. Hän on julkaissut useita lasten ja nuorten kasvatusta käsitteleviä kirjoja.

Teoksessa pohditaan itsetunnon olemusta ja tasavertaista vuorovaikutusta elämässä, parisuhteessa ja työpaikalla. Kirja itsetunnosta kiinnostuneille, opettajille, kasvattajille ja henkilöstöasioiden parissa työskenteleville.Itsetuntemus on avain itsearvostuksen löytämiseen. Tulee uskaltaa tunnistaa ja kohdata heikkouksiaan, se auttaa tuomaan myös yksilön parhaat puolet esiin. Kirja antaa ajattelun siemeniä. Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa toimii opettajana ja itsetuntokouluttajana. Hän on kirjoittanut aiheesta useita artikkeleita. Viljamaa on myös tunnetun Sohvaperunasta ikiliikkujaksi -teoksen kirjoittaja.