Jari Olavi Hiltunen

Jari Olavi Hiltusen historiallinen romaani "Nukkuva kreivitär" antaa kertojan äänen kirjallisuushistorian unohtamalle aatelisnaiselle.Kreivitär Sofia Andrejevna Tolstaja (1844-1919) eli koko elämänsä miesten varjossa. Hänen miehestään Leo Tolstoista sukeutui 1860- ja 1870-luvuilla Venäjällä ja ulkomailla laajalti arvostettu mestarikirjailija. Sofia Tolstaja oli älykäs ja syvällinen kirjallisuusihminen. Hän toimi myös miehensä puhtaaksikirjoittajana ja kustantajana ja oli itsekin kirjailija, vaikka teoksia ei julkaistu hänen eläessään.Sofia Tolstaja eli miehensä kanssa pitkän ja värikkään elämän. Sen aikana Venäjän keisarikunta alkoi natista liitoksistaan ja keisarit tiukensivat otteitaan hallitakseen isoa maata ja kansaa. Leo Tolstoin ryhdyttyä kirjalliseksi anarkistiksi myös hänen perheensä sai huomata poliisin kulkevan kintereillään.Maagisrealistinen "Nukkuva kreivitär" muodostaa romaaniparin Hiltusen esikoisromaanin "Ahmatova" (2023) kanssa. Lukija tutustuu Jasnaja Poljanan maalaisyhteisöön Moskovan eteläpuolella sekä Moskovan suurkaupunkiin, jonka väki oli keisarivallan aikana jakautunut jyrkästi kahtia. Leo Tolstoin rinnalla kertoja esittelee muitakin venäläisiä suurkirjailijoita Ivan Turgenevista ja Anton Tšehovista lähtien. Samoin kuin "Ahmatovassa", Hiltunen on käyttänyt myös tässä romaanissa ns. sokraattista dialogia, joka on yksi maailman vanhimmista kirjallisuudenlajeista."Nukkuvan kreivittären" maaginen ulottuvuus korostuu Sofia Andrejevnan fantastisissa unikuvissa. Uniin liittyy samanlaista kaipausta, jota Leo Tolstoi purki kirjoihinsa: aitoa vapautta ajatella miten haluaa ja harrastaa taidetta kenenkään siihen puuttumatta.

Arkinen elämä saattaa saada uuden luonteen, kun suuri yllätys muuttaa kaiken. Mitä 14-vuotiaan tytön vakava sairastuminen tuo mukanaan hänen perheensä elämään? Autofiktiivinen romaani Teho-osasto kertoo nuoren tytön äkillisestä sairastumisesta ja joutumisesta viideksi viikoksi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Suurin osa tapahtumista sijoittuu lasten teho-osastolle, jossa hoidetaan vaikeasti sairastuneita lapsia. Tositapahtumiin perustuva Teho-osasto on ulvilalaisen opettajan, kulttuuritoimittajan ja tietokirjailijan Jari Olavi Hiltusen (s. 1968) viides kirja ja toinen romaani. Hiltunen on aiemmin julkaissut aatehistorialliset esseekokoelmat "Romuluksen sielu" (2020), "Theseuksen henki" (2021) ja "Abrahamin korpus" (2022). Hänen esikoisromaaninsa "Ahmatova - Maagisrealistinen kertomus venäjänukrainalaisesta runoilijasta Neuvostoliitossa" ilmestyi syksyllä 2023.

Runoilijalegenda Anna Ahmatova (1889-1966) ja hänen elämänsä neuvostosysteemin puristuksessa, milloin vähäteltynä ja vaiettuna, milloin suvaittuna sanataiteilijana, saavat Jari Olavi Hiltusen maagisrealistisessa romaanissa ympärilleen runsaat fiktiiviset kehykset. Hiltunen kietoo runoilijan elämän ympärille fantastisia säikeitä, ja todelliset elämänvaiheet sekoittuvat ihmeellisiin ja maagisiin elementteihin. Samalla lukija tutustuu Pietarin rutiköyhään taiteilijayhteisöön sekä suurkaupungin kuppiloihin ja kulmiin. Eletään aikaa, jolloin jokainen voi olla vihollinen, ja ilmiantajia on kaikkialla. Ahmatova synnyttää sanataiteensa paperinpalasille ja opettelee valmiit runonsa ulkoa, kantaa kokoelmia päässään, jottei kukaan pysty niitä hävittämään.Pariisissa Ahmatova kokee elämänsä rakkauden, Neuvosto-Venäjällä muutaman lisää. Kuolemanlaiha runoilija elää teellä ja tupakalla Leningradin piirityksen aikaan, kun melkein kaikki muut ystävät ovat paenneet joko sotaa käyvän maan muihin kaupunkeihin tai ulkomaille: Lontooseen, Pariisiin. Hän ei pysty jättämään rakasta kotikaupunkiaan kuin pakon edessä. Ahmatovan runous ja elämä ovat innoittaneet Jari Olavi Hiltusen, pitkän linjan kirjallisuuskriitikon ja tietokirjailijan, kirjoittamaan loisteliaan esikoisromaaninsa Mihail Bulgakovin hengessä. Hiltunen on myös suomentanut romaaniin valitsemansa Ahmatovan runot.

Dante Alighieri - Baruch Spinoza - Salman Rushdie - Mika Waltari - Mihail Bulgakov - Avicenna - Miguel de Cervantes - Søren Kierkegaard.Miten abrahamilaisten maailmanuskontojen suuret kertomukset näkyvät kirjallisuuden kiintotähtien tuotannossa?"Abrahamin korpus - Galaktista runousoppia suurten kertomusten tähtisumuista" vie lukijansa syvälle juutalaisten, kristittyjen ja muslimien aatehistoriaan. Kokeileva esseekokoelma etsii klassikkokirjailijoiden tuotannoista suurten kertomusten omaperäisiä tähtiaineksia, yhteisiä tekijöitä unohtamatta."Abrahamin korpus" on Ulvilan Plutarkhoksen, tietokirjailija Jari Olavi Hiltusen (s. 1968) kolmas kirja. Uutuus päättää galaktisen runousopin trilogian. Sarjan aikaisemmat osat ovat "Romuluksen sielu" (2020) ja "Theseuksen henki" (2021).

Mitä kirjallisuuden suuret tähdet ovat oppineet muinaisilta kreikkalaisilta?"Theseuksen henki" seuraa yhdeksän klassikkokirjailijan kautta kirjallisia tähtipolkuja, jotka johtavat lopulta kreikkalaisenkirjallisuushistorian syväavaruuteen.Kirjan yhdeksän klassikkokirjailijaa ovat Martin, Eco, Machiavelli, Tolkien, Nietzsche, Tolstoi, Russell, Whitman ja Platon.Jari Olavi Hiltusen innostava esseekokoelma johdattelee lukijansa muinaisten kreikkalaisten hengentuotteiden äärelle."Theseuksen henki" on itsenäinen jatko-osa "Romuluksen sielulle", joka ilmestyi vuonna 2019.

Churchill, Plutarkhos, Cicero. Dostojevski, Rabelais, Homeros. Linna, Steinbeck, Aristoteles. Kivi, Shakespeare, Ovidius. Rowling, Dickens, Aisopos.Mitä kirjallisuuden kiintotähdet eli klassikkokirjailijat opettavat kirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja elämästä? Mistä kirjalliset tähdet ovat saaneet oman valonsa? Mitkä teemat ovat kantaneet kirjallisuudessa pisimpään?"Romuluksen sielu - Galaktinen runousoppi kosmologeille ja muille tähtien tarkkaajille" lähestyy kirjallisia kiintotähtiä viidentoista klassikkokirjailijan kautta. Tuloksena on innostava ja oivalluttava esseekokoelma kirjallisuuden ystäville ja kirjoittamisen opiskelijoille.Kirjoittaja Jari Olavi Hiltunen tunnetaan kulttuurijournalistina ja kirjallisuuskriitikkona. "Romuluksen sielu" on Hiltusen ensimmäinen tietokirja.