Kädet takaavat viisauden, väitti 2 500 vuotta sitten kreikkalainen Anaksagoras. Sata vuotta myöhemmin toinen filosofi Aristoteles katsoi, että paremminkin viisaudella ansaitaan kädet. Sittemmin apinat, ihmisapinat ja ihmiset käsittävää osaa eläinkunnasta on totuttu nimittämään kädellisiksi. Nykykäsityksen mukaan ensimmäiset kädet ja käsivarret ilmaantuivat maailmaan kuutisenkymmentä miljoonaa vuotta sitten. Niiden rakenne, liikkeet, kehitys, yhteydet keskushermostoon, työt, taidot, taudit, tunnot, eleet, suhde kieleen, käsittämiseen ja yhteiskuntaan askarruttavat monien tieteiden ja taiteiden harjoittajia. Uusin tutkimustieto lisää käsien lumovoimaa.Loistavan pöytätennispelaajan, häikäisevän sellistin tai taiturimaisen sokerileipurin suoritukset tuovat esiin käsien säihkeen ja viehkeyden. Väkivalta paljastaa niiden tuhovoiman. Arkipäivässä käsien tuhannet tähdelliset teot jäävät varjoon. Vaikka kuokka olisi vaihtunut kaukosäätimeen, värttinä kosketusnäyttöön ja kaulin einespakkaukseen, kädellisen toimintaa ja ajattelua leimaa yhä yksi ruumiinosa yli muiden.Käsikirja on yleistajuinen perusesitys yläraajasta sen määrittelemässä olemistavassa, elämänmuodossa ja kulttuurissa. Saa katsoa ja koskea.
