Jarmo Kokkonen

Mitä on seurakunnan nuorisotyö - ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa? Kasvu vapauteen tarjoaa ajankohtaisia näkökulmia kirkon nuorisotyön kehityssuunnista. Se onkin ohittamaton teos sekä alalle opiskeleville että ammatissa jo toimiville.Kirjan artikkeleissa lähestytään seurakuntien nuorisotyötä sekä teoreettisesti että käytännönläheisesti. Punaisena lankana kulkee nuorten osallisuuden ja toimijuuden tukeminen. Millaista on kirkon nuorisotyö, jonka keskiössä ovat toivon näköalat ja nuorten oman äänen vahvistaminen? Miten nuoret kasvavat seurakunnassa oman elämänsä ja myös spiritualiteettinsa subjekteiksi? Miten vakiintuneita rakenteita ja toimintatapoja tulisi muuttaa, jotta tämä toteutuisi?Kirjoittajina ovat Tiina Häkkinen, Mika Ijäs, Helena Kauppila, Mio Kivelä, Jarmo Kokkonen, Mikko Malkavaara, Panu Pihkala, Jouko Porkka, Sami Ritokoski, Anu-Rohima Mylläri, Katri Suhonen, Minna Valtonen ja Katri Vappula.Helena Kauppila on Helsingissä asuva pohjoispohjalainen nuorisotyönohjaaja, pappi ja psykoterapeutti. Hän työskentelee Diakissa kirkon alan lehtorina ja on Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana.

Miten voimme globaalin ekokriisin kynnyksellä tukea lasten ja nuorten kasvua? Kuinka luomme valmiuksia ekologisesti viisaalle elämäntavalle? Millaista on hyvä elämä uhkakuvien keskellä?Kirkon kasvatus on kaikenikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen kasvun mahdollistamista. Sen tehtävä on rakentaa luottamusta elämän arvoon ja merkityksellisyyteen. Ekologisen kriisin maailmassa kasvatus tarvitsee suunnantarkistuksen: millainen muutos on tarpeen, jotta voimme uskottavasti pitää yllä luomakunnan toivoa?Huomenna kaikki on paremmin on tärkeä puheenvuoro kaikille, jotka työssään ja vapaa-ajallaan kohtaavat lapsia ja nuoria.Jarmo Kokkonen työskentelee kirkon kasvatuksen ja jumalanpalveluksen johtajana Kirkkohallituksessa. Hänet tunnetaan kasvatuksen ja sukupuolisensitiivisyyden asiantuntijana. Kokkonen on vantaalainen neljän lapsen isä. Hän on aikaisemmin toimittanut Panu Pihkalan kanssa kirjan Vihreät riparit (2014).

Suomalainen rippikoulu on säilyttänyt vetovoimaisuutensa ja hyvän maineensa nuorten keskuudessa. Nuorille ripari on ennen muuta sosiaalisten mahdollisuuksien maailma. Kouluun verrattuna ripari on rennompi ja seesteisempi. Riparilla suorittaminen on vähäistä. Tyttöjen ja poikien, miesten ja naisten yhteinen toiminta on rippikoulun suuri vahvuus.Tämä etnografinen tutkimus perustuu nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien omiin ajatuksiin ja kokemuksiin. Tutkimus keskittyy siihen, miten ja millaisena sukupuoli ja yhteisöllisyys rakentuvat siirtymäriitin tiiviimmässä ja nuorille mielenkiintoisimmassa vaiheessa rippikoulun leirijaksolla. Leirielämässä tapahtuu sekä sukupuolirajan liudentumista että sen korostumista. Rento vuorovaikutus voi väljentää tiukkoja sukupuolinormeja. Toisaalta virallinen rippikoulu ja sen seksuaaliopetus nojautuvat rituaalisiin konventioihin, jotka voivat rajata sekä nuorten että aikuisten toimijuutta. Tiivis yhteisöllisyys voi myös olla osalle nuorista kuormittavaa. Tutkimuksessa ehdotetaan, että nuoria olisi hyvä ottaa entistä vahvemminmukaan sekä toiminnan suunnitteluun että sen toteuttamiseen.Tutkimus on ajankohtainen ja teoreettisesti monipuolinen puheenvuoro sukupuolisensitiivisyyden ja nuoria kunnioittavan toiminnan tarpeellisuudesta. Rippikoulussatyöskenteleville ja toimintaa kehittäville tutkimus tarjoaa tuoreita näkökulmia. Kirja sopii luettavaksi kaikille, joita kiinnostaa se, kuinka kirkko kohtaa suomalaisia nuoria heidän tärkeässä elämänvaiheessaan.TM, VTM Jarmo Kokkonen (synt. 1967) on toiminut seurakuntapappina Helsingissä sekä rippikoulun ja seurakuntakasvatuksen asiantuntijana kirkkohallituksessa.