Jarmo Peltola

Tietotekniikka ja luova talous muovaavat liikennettä ja kulkemista rajusti. Vanhan teollisuusyhteiskunnan tarpeet, jotka nykyisen liikennejärjestelmän synnyttivät, eivät kelpaa tulevaisuuden malliksi. Liikennepolitiikan lähtökohdat muuttuvat kokonaan. Jalankulku- ja polkupyöräliikenteen, joukkoliikenteen sekä ympäristökysymysten paino on noussut paljon. Yhtä tärkeää on teollisuuden ja kaupan kuljetusten järjestäminen niin, että Suomen syrjäinen sijainti ja pitkät välimatkat eivät estä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen rakentamista.Teos on johdatus liikennehistorian ja liikennepolitiikan keskeisiin kysymyksiin siinä vaiheessa, kun tietotekniikan ja luovan talouden kehitys muovaavat kuljetustarpeita ja liikennejärjestelmää. Teoksessa käsitellään myös liikennepalvelujen muutosta ja liikenteen tulevaisuuden visioita. Liikennepoliittisten ratkaisujen merkitys kasvaa. Liikenneverkko on yhdessä tietoliikennejärjestelmän kanssa tärkeimpiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, infrastruktuurin ja alueellisen rakenteen järjestelmiä.Teos sopii yleistajuiseksi oppi- ja kurssikirjaksi eri asteille sekä kaikille tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikasta kiinnostuneille. Teoksen kirjoittajia ovat dos. Marko Lamberg, dos. Marko Nenonen, tri Pasi Nevalainen, dos. Jarmo Peltola ja fil.maist. Henri Wik. Ulkoasu on taiteilija Sakke Yrjölän.

Tampere on ollut osa globaalia maailmaa perustamisestaan asti. Kaupunki ei syntynyt tyhjästä, eikä koskesta, vaan osana teollista vallankumousta, josta tuli maailmanlaajuinen ilmiö.Globaali Tampere keskittyy Tampereen kansainväliseen taloushistoriaan kaupungin alusta nykypäivään. Se kertoo miksi Manse on Manse, ja miten täällä on eletty hieman eri lailla, oltu nimeomaan tamperelaisia ja samalla maailmankansalaisia. Varsin monet tamperelaiset tulivat muualta, varsinkin ne, jotka laittoivat tehtaat alkuun.Teoksen kirjoittajat, professori Pertti Haapala ja fil.tri. Jarmo Peltola työskentelevät Tampereen yliopistossa, ja he ovat julkaisseet useita teoksia Tampereen historiasta.

Satakunnan historian VIII osa kuvaa maakunnan historiaa talvisodasta vuosisadan loppuun. Sotavuodet olivat raskaat niin rintamalla kuin kotona Satakunnassa. Ponnistus päättyi onnekkaasti ja elämä jatkui. 1900-luvun jälkimmäinen puolisko oli vieläkin suurempi muutos kuin edelliset. Suomesta tuli nopean ja pitkän talouskasvun ansiosta hyvinvointivaltio. Se näkyi satakuntalaisten arjessa, kun elintaso nousi, koulutus tuli kaikkien ulottuville ja elämäntapa muuttui. Myös rakennettu ympäristö muuttui, kun rakennettiin uusia maanteitä, taajamia ja koteja niin kaupunkeihin kuin maaseudulle. Ihmisten liikkuvuus lisääntyi merkittävästi, kun muutettiin maalta kaupunkiin ja 1960-luvulla Ruotsiin. Myös Satakunta koki maaltapaon, vaikka sen maatalous pysyi elinvoimaisena. Satakunta oli myös teollisuuden maakunta, johon rakennettiin runsaasti uusia tehtaita 1970-luvulle asti. Senkin jälkeen teollisuuden tuotanto on vielä kasvanut, vaikka työntekijämäärä alkoi laskea ja maakunnan väestönkasvu pysähtyi. 2000-luvun alun Satakunta oli kokenut monia murroksia. Maakunnan alue oli pienentynyt, mutta se oli entistäkin tiiviimmin osa suurempaa, rajatonta maailmaa.Satakunnan historian VIII osan tutkimus- ja kirjoitustyöstä on vastannut Tampereen yliopiston historian oppiaine päätoimittajana professori Pertti Haapala ja kirjoittajina dosentti Jussi Koivuniemi, FT Jarmo Peltola ja FT Juha Rajala.

Satakunnan historian VII osa kuvaa maakunnan historiaa nälkävuosista talvisotaan, aikaa jolloin agraariyhteiskunnan viimeinen väestökatastrofi oli takana ja edessä oli nopea ja ennennäkemätön yhteiskunnan muutos. Muutoksen keskeisiä piirteitä olivat markkinatalouden kasvu, väestön suuri liikkuvuus, kansalaisyhteiskunnan synty ja Suomen valtion synty. Uusi aika näkyi myös ihmisten ajattelutapojen ja arkielämän muutoksina. Vuosina 1870-1939 Suomeen ja Satakuntaan syntyi nykyaikainen yhteiskunta.Teoksessa kuvataan niin muutoksen rakenteellisia edellytyksiä kuin ajan dramaattista tapahtumahistoriaa. Teos on saanut nimen Nouseva maakunta. Sillä halutaan kuvata ajan suurta muutosta ja myös uudenlaisen maakuntahengen syntyä, joka vaikutti paljon nykyisen Satakunnan muodostumiseen. Ennen kaikkea satakuntalaiset olivat kuitenkin rakentamassa uutta Suomea, jollaisesta osattiin 1870-luvulla tuskin unelmoida.Satakunnan historian VII kirjoitustyöstä on vastannut Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Päätoimittajana on toiminut professori Pertti Haapala. Kirjoittajat ovat Pertti Haapala, Sirkka-Liisa Hakala, Jussi Koivuniemi, Jarmo Peltola, Anne Suntiainen-Nurmi sekä Marko Tikka.Satakunnan historia VII on toteutettu Satakunnan Museon hallinnoimassa EU-osarahoitteisessa hankkeessa. Maakuntahallituksen myöntämän valtion ja EAKR-rahoitusosuuksien lisäksi työn rahoituksesta ovat vastanneet Porin kaupunki ja Satakuntaliitto. Vuonna 2001 käynnistyneessä hankkeessa on tavoitteena toteuttaa Satakunnan historia puuttuvat osat V-VIII (1500-2000).