Jeongdo Kim

”Humina, kilinä, kohina, kolina” - nämä sanat eivät ole syntyneet sattumalta, vaan ne jäljittelevät ympäröivän maailman ääniä ja tapahtumia. Äänestä sana, sanasta merkitys -tietoteos tutkii, miten luonnon ja ympäristön äänet ovat muotoutuneet sanoiksi ja jättäneet jälkensä arkiseen kieleemme. Kirja selvittää sanojen merkityskirjoa, muodostusta ja ikivanhoja juuria kantasuomesta lähtien sekä pohtii, miksi sama ääni, kuten koiran haukunta, kuulostaa eri kielissä erilaiselta - Suomessa hau-hau, Japanissa wan-wan. Kirja paljastaa myös, miten joidenkin suomen onomatopoeettisten sanojen merkitykset ovat laajentuneet kuvaamaan äänen lisäksi aivan erilaisia ilmiöitä. Merkitysten kehitys kertoo kiinnostavalla tavalla suomalaisesta kulttuurista ja tavasta hahmottaa maailmaa. Kirja on ensimmäinen kattava yleisesitys suomen onomatopoeettisesta sanastosta. Se tarjoaa kiinnostavan näkökulman kaikille, joita kiehtoo suomen kielen rikkaus ja sen kyky kuvata elämän ääniä. FT Jeongdo Kim on ensimmäinen korealainen, joka on väitellyt Suomessa suomen kielellä. Hän on vuodesta 2011 alkaen tutkinut suomen onomatopoeettista sanastoa, josta on muodostunut hänen erikoisalansa kandidaattitutkielmasta väitöskirjaan saakka. Teos Äänestä sana, sanasta merkitys on tehty yleistajuistamalla hänen väitöskirjaansa Hulisemisesta hulinaksi. Onomatopoieettisuuden haalistuminen suomen fonesteemisten substantiivien valossa (2019).

Mustetta ja kyyneleitä on ensimmäinen Suomessa julkaistu korealaisen runouden valikoima. Teos kokoaa yhteen Korean modernin runouden kultakauden tärkeimmät tekijät. Heidän runonsa kertovat samanaikaisesti henkilökohtaisista tunteista - rakkaudesta, erosta ja koti-ikävästä - sekä yhteisestä kohtalosta. Kirja on ainutlaatuinen matka aikaan, jolloin runo saattoi maksaa kirjoittajansa hengen, mutta jossa se myös kantoi kokonaisen kansakunnan unelmia.

Millaista kieltä viranomaisen on käytettävä opasteissa, sähköposteissa tai digitaalisissa palveluissa? Onko englannin kielellä oikeus syrjäyttää suomi ja ruotsi julkisessa hallinnossa "kansainvälisyyden" nimissä? Kielilaki kanteluiden valossa on ajankohtainen teos, joka valottaa Suomen kansalliskielten asemaa nykypäivän viranomaisviestinnässä. Kirja kokoaa yhteen eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja, jotka on annettu Jani Koskisen vuodesta 2019 alkaen tekemiin kanteluihin. Tapaukset kattavat laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita terveydenhuollosta ja korkeakouluista aina kunnallisiin harrastepalveluihin ja opasteisiin. Kirjan ytimessä on huoli suomen ja ruotsin kielen käyttöalan kaventumisesta tilanteissa, joissa julkiset toimijat asettavat englannin kielen ensisijaiseksi tai jopa ainoaksi asiointikieleksi. Oikeusasiamiehen ratkaisut tarjoavat tärkeää oikeudellista tulkintaa siitä, miten perustuslakia ja kielilakia tulee soveltaa käytännössä. Teos ei ainoastaan dokumentoi lainvalvontaa, vaan Jani Koskinen analysoi jälkisanoissaan oikeusasiamiehen linjauksia asiantuntijan näkökulmasta. Kirja sopii kielellisistä oikeuksista kiinnostuneille, viranomaisviestinnän ammattilaisille ja kaikille, jotka haluavat ymmärtää, miten suomalaista kielimaisemaa puolustetaan virallisia teitä pitkin.

Kirja on tarkoitettu kaikille korean kielestä ja korealaisesta kulttuurista kiinnostuneille. Se perehdyttää opiskelijaa korean kirjoitusjärjestelmään ja ääntämissääntöihin, peruskielioppiin ja tavallisiin arkipäivän ilmaisuihin. Kirjaan sisältyy runsaasti QR-koodeja, jotka auttavat opiskelijaa tutustumaan vähitellen oikeaan ääntämiseen. Kappaleiden tekstit avaavat näkymiä korealaiseen kulttuuriin ja pyrkivät kannustamaan opiskelijaa niin, että hänen mielenkiintonsa säilyisi haastavienkin hetkien yli.

T m kirja juhlistaa Janne Saarikiven 50-vuotissyntym p iv . Se sis lt kirjoituksia Jannen kollegoilta ja yst vilt . Kirjoitusten yhteinen teema on uralilainen etymologia, joka on juhlakalun keskeisin tutkimusala. Juhlakirjan sis lt m t tutkimukset kuvastavat hyvin p iv nsankarin laajaa osaamista ja monipuolisia kiinnostuksenkohteita ja samalla osoittavat, miten monimuotoinen tutkimusala etymologia onkaan. Kirjoituksissa ovat edustettuna uralilaisen kielikunnan kaikki kielihaarat, ja k sitelt viin aiheisiin kuuluu niin perint - kuin lainasanojakin, nnehistorian ja etymologian suhdetta sek nimist ntutkimusta. Lis ksi kirjassa on mukana kaksi el m kerrallisempaa kirjoitusta, jotka kuvaavat Jannen el m ja tutkijanuraa eri kannoilta.

Gimma, brenkku ja dorga ovat useimmille tuttuja sanoja, mutta oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon Stadin slangissa on sanoja tytöstä, tyhmästä tai alkoholista? Ehkä et, mutta vastaus löytyy tästä sanakirjasta. Muita suosittuja aihepiirejä ovat mm. poliisi ja maalainen.Tämä sanakirja perustuu Heikki ja Marjatta Paunosen Stadin slangin suursanakirjaan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000), josta he saivat vuonna 2001 Tieto-Finlandia-palkinnon.Hakusanoina ovat yleiskielen sanat, kuten tyttö ja tyhmä. Joka sanan kohdalla on mainittu kaikki siitä Stadin slangissa käytetyt vastineet käyttöaikoineen. Hakusanoja on yhteensä yli 11 000.Slangi ei ole koskaan ollut sosiaalisesti korrektia kieltä. "Mikään luonnollinen ei ole häpeällistä", teroitti professori Matti Kuusi opiskelijoilleen 1960-luvulla. Tämä periaate on ohjannut Heikki Paunosta slanginkeruussakin. Tässäkään kirjassa mitään ei ole sensuroitu.Tämä kirja on myös opas Helsingin kaupunki- ja kulttuurihistoriaan yli sadan vuoden ajalta. Siitä löytyy niin 1900-luvun alkupuolen kengänkiillottajapoikien, blankkareiden ja jynssäreiden, kuin sata vuotta myöhempien graffitintekijöiden, peinttaajien ja kyhääjien, käyttämät sanat.