Jesse Hirvelä

Vasemmistolaiset toimittajat kokivat vahvasti Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisten vuosikymmenten kuohut: Työväenliike jakautui kahtia sisällissodan jälkeen. 1920-luvun valkoinen Suomi rajoitti sananvapautta muun muassa painokanteilla ja lehtiä lakkauttamalla. Moni toimittaja joutui vangituksi. Lapuan liike kyyditsi monia vasemmistotoimittajia, ja kommunistilakien myötä radikaalin vasemmiston lehtien ilmestyminen loppui tyystin. 1930-luvun puolivälissä nousivat kansanrintama-ajattelu ja vasemmistoälymystö uusine lehtineen. Jatkosodan aikana moni radikaali vasemmistolainen istui "turvasäilössä" - jossa tehtiin vankilalehtiä. Sotien jälkeen alkoivat uudet ajat, SKDL:stä tuli hetkessä suuri puolue ja vasemmistolehdistö nousi kuin feeniks-lintu tuhkasta.Tämän kirjan asiantuntija-artikkeleissa kerrotaan vasemmistolaisten toimittajien ja lehdistön vaiheista noin vuosina 1919-1956. Keskeisessä osassa ovat myös Neuvostoliittoon siirtyneet toimittajat ja heidän usein synkät kohtalonsa Stalinin ajan vainoissa.

Ketkä todella hallitsivat Inkeriä Venäjän vallankumouksen jälkeisinä vuosikymmeninä? Jesse Hirvelän Inkerin diktaattorit paljastaa unohtuneen tarinan Suomesta paenneista punaisista, jotka nousivat Leningradin alueen suomalaiseksi eliitiksi ja käyttivät inkeriläisiä välineinä Neuvosto-Suomen luomiseksi. Teos tuo esiin uutta tietoa inkerinsuomalaisten vaiheista, Leningradin suomalaisyhteisön noususta ja sen tuhosta. Miksi punaiset edistivät kohtalokkaaksi osoittautunutta suomalaismielistä toimintaa? Mitä suomalaisten sisäpiirissä tapahtui Stalinin vainojen alkaessa ja syytösten renkaan kiristyessä? Inkerin diktaattorit on vaikuttava kertomus vallasta, ideologiasta ja ihmisistä suurvaltapolitiikan puristuksessa. Jesse Hirvelä on valtiotieteiden tohtori. Hän on tutkinut Suomen ja Neuvostoliiton historiaa ja työskennellyt Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä 1917-1964 -tutkimushankkeessa.