Johanna Isosävi

Kirja kaikille, jotka tekevät tekstejä yhteistyössä toisten kanssaYhä useammalla tekstillä on monta kirjoittajaa, ja kirjoittaminen on monessa tapauksessa yhteistyön tekemistä eikä yksinäistä puurtamista. YHTEISKIRJOITTAMISEN OPAS johdattaa lukijansa yhdessä kirjoittamisen ytimeen.Kirjassa käsitellään yhteiskirjoittamisen syitä ja sytykkeitä, erilaisia työskentelytapoja ja parhaita käytänteitä, liittyivätpä kysymykset itse kirjahankkeen aiheuttamiin haasteisiin, toisistaan poikkeaviin kirjoittajatyyppeihin tai tekijyyteen. Samalla valottuvat yhteiskirjoittamisen sudenkuopat - mutta myös sen ilot ja edut.Camilla Lindholmin ja Johanna Isosävin kolmas yhteinen kirja tarjoaa tutkimukseen ja vankkaan kokemukseen perustuvan, käytännönläheisen tietopaketin kaikille asiantuntijatekstejä tekeville, jotka haluavat kehittää yhteiskirjoittamisen taitojaan ja tulla paremmiksi kirjoittajatovereiksi.CAMILLA LINDHOLM on Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten professori. JOHANNA ISOSÄVI on Helsingin yliopiston ranskan kielen apulaisprofessori. He ovat perehtyneet yhteiskirjoittamiseen myös kirjoittamalla yhdessä teokset Yhteisöllisen kirjoittamisen opas (2023) ja Väitöksen jälkeen. Opas akateemiselle uralle (2021).

This book adopts an interactional pragmatics and multimodal approach to the study of im/politeness, offering unique insights for better understanding intercultural interactions in today’s globalised world. The volume explores face/identity and its relation to im/politeness, not only through language but through gestures as well. In addition, this study brings greater awareness to analyses of interactions with participants from different cultural backgrounds, specifically drawing upon data from authentic video-recorded interactions between Finnish and French speakers in both personal and professional contexts. Detailed analyses of interactional situations across different phases of life, from family meals to social interactions between students and friends to coaching at work, elucidate both the ways in which face/identity are co-constructed during interactions through an intercultural lens and offers new directions for its further study. This book will be of interest to students and scholars in pragmatics and intercultural communication.

Miten kohteliaisuus muuttuu paikassa ja ajassa? Miten suomalaisten käytös muuttuu Ranskassa? Mitä ranskalaiset ajattelevat meidän kohteliaisuudestamme? Kohteliaisuudella on keskeinen rooli, kun ylläpidetään suhteita ihmisten välillä.Miten tutkia kohteliaisuutta? tarkastelee suomalaisia ja ranskalaisia kohteliaisuuskäsityksiä ja kohteliaisuuden muutosta. Se lisää tietoisuutta erilaisista käytöstavoista ja kuvaa kohteliaisuutta ilmiönä, joka on jatkuvassa liikkeessä: suomalainen ja ranskalainen kohteliaisuus vaikuttavat tällä hetkellä lähenevän toisiaan. Samalla murtuu sitkeä myytti siitä, että yksi kulttuuri olisi toista kohteliaampi tai epäkohteliaampi.Teos on ensimmäinen kattava esittely kohteliaisuudesta ja sen tutkimuksesta suomen kielellä. Se esittelee kohteliaisuustutkimuksen kolme aaltoa 1970-luvulta nykypäivään ja tarjoaa työkaluja kohteliaisuuden paikallisen ja ajallisen ulottuvuuden tarkasteluun.

On aika purkaa myytti siitä, että akateeminen kirjoittaminen on yksinäistä puurtamista!Kirjoittaminen on erottamaton osa akateemista työskentelyä, mutta se jää usein näkymättömiin. Yhteisöllisen kirjoittamisen opas ravistelee mielikuvia yksinään kammiossaan kynäilevästä tutkijasta ja tarkastelee kirjoittamista sen sijaan yhteisöllisenä toimintana.Keskeistä yhteisöllisyydessä on se, että kirjoittamisen prosesseista ja tavoitteista puhutaan muiden kanssa. Kirja kannustaa suunnittelemaan ja priorisoimaan kirjoittamista sekä kirjoittamaan tekstiä pala palalta, yhteisön tuen avulla. Kirja esittelee erilaisia kirjoitusretriittejä ja -ryhmiä sekä antaa vinkkejä niiden johtamiseen. Omia kokemuksiaan kertovat lukuisat ryhmiin osallistuneet ja niitä vetäneet.Yhteisöllinen kirjoittaminen lisää hyvinvointia ja akateemisten kirjoittajien tuotteliaisuutta. Kirja onkin oiva opas kaikille yliopistomaailman kirjoittajille, oli työn alla sitten tutkimusartikkeli, väitöskirja tai opinnäytetyö.JOHANNA ISOSÄVI on ranskan kielen dosentti Helsingin yliopistosta. CAMILLA LINDHOLM on pohjoismaisten kielten professori Tampereen yliopistosta ja pohjoismaisten kielten dosentti Helsingin yliopistosta. Heillä on omakohtaista kokemusta siitä, miten yhteisöllisyys tekee akateemisesta kirjoittamisesta helpompaa - ja hauskempaa.

Onneksi olkoon, tuore tohtori! Olet suorittanut ajokortin tutkijan työhön. Miten tästä eteenpäin?Turhan monet jäävät väitöksen jälkeen oman onnensa nojaan. Tämä opas avaa akateemisen maailman hiljaista tietoa ja kannustaa akateemisen uran luomiseen nykyajan vaatimusten mukaisesti.Akateemisella uralla tarvitaan ideoita ja tavoitteita, rahoitusta, kirjoittamista ja julkaisuja, opetustaitoja, jonglöörausta eri tehtävien välillä, kansainvälistymistä, mentoreita ja tieteestä viestimistä. Kaikista näistä kerrotaan kirjassa innostavasti ja havainnollisesti.Kirja on loistava apu urasuunnitteluun väitöskirjantekijöille ja tuoreille tohtoreille. Väitöskirjanohjaajille, post doc -ohjaajille ja mentoreille se toimii uraohjauksen tukena.Johanna Isosävi on ranskan kielen dosentti Helsingin yliopistosta, ja Camilla Lindholm on pohjoismaisten kielten professori Tampereen yliopistosta ja pohjoismaisten kielten dosentti Helsingin yliopistosta. Heillä molemmilla on vuosien omakohtaista kokemusta siitä, millaista on luoda akateemista uraa ja ottaa haltuun uusia taitoja - usein kantapään kautta.