Johanna Venho

Moniääninen ja rohkea antologia murtaa keski-ikäisen naisen ruumiillisuutta koskevan hiljaisuuden.Kokoelman esseet ja runot tutkivat nuoruuden ja hedelmällisyyden jälkeistä vaihetta.Kuinka ruumis muuttuu ja muuttaa arkea ja omakuvaa? Millaisia muutoksia ja oireita vanheneminen tuo mukanaan? Onko luvassa vain luopumisia, hikoilua ja kiukkua vai voiko ruumis tulla hellemmin omaksi ja avautua uudenlaisille aistikkaille kokemuksille ja kohtaamisille? Voiko elämän rajallisuudesta syntyä uusia ja entistä merkityksellisempiä hetkiä? Entä jos elämään voi rakastua yhä uudelleen?Kokoelmassa etsitään sanoja keski-ikäisen ruumiin moninaisille kokemuksille. Ruumis ja ihmissuhteet ovat uudenlaisessa murroksessa. Luopuminen voi tehdä kipeää ja paikkoja kolottaa. Parhaimmillaan voi silti koittaa uuden kukoistuksen aika: häpeilemätöntä näkemystä, nautintoa ja hehkua.Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisen kaunokirjallisuuden, yhteiskuntatieteen, journalismin ja taiteen eturivin tekijöitä: Johanna Venho, Sirpa Kyyrönen, Helena Sinervo, Saila Susiluoto, Kaisa Kuurne, Mianna Meskus, Eveliina Talvitie, Anna-Stina Nykänen, Keiju Vihreäsalo ja Johanna Matruka.

Puhutteleva esseekokoelma äideistä, lapsista, isistä ja ihmisistäKasvukausia on kirja elämästä, aikuisuudesta, valinnoista ja siitä, miten olla muita varten kadottamatta silti itseään.Millainen on hyvä äiti? Millä tavoin erityislapsi mullistaa äidin maailmankuvan ja käsityksen ihmisenä olemisesta? Millaista on kasvattaa lapsia, kun ilmastokriisi uhkaa kaikkea tulevaa? Millaista on rakentaa suhdetta puolison lapseen, kun itse ei ole äiti? Entä onko äidin ja lapsen välisessä yhteydessä jotain, mitä isän on mahdotonta tavoittaa?Äitiys on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Lisäksi jokainen nainen jossain vaiheessa elämäänsä joutuu miettimään, haluaako lapsia vai ei. Vaikka asia on hyvin henkilökohtainen, kulttuurimme tekee siitä julkisen..Kasvukausia - kirjoituksia äitiydestä -antologiassa 13 kirjailijaa pohtii äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä omakohtaisissa esseissään.Kokoelman kirjoittajat: Silvia Hosseini, Juha Itkonen, Heini Junkkaala, Sari Järn, Juhani Karila, Marjo Niemi, Ida Pimenoff, Emma Puikkonen, Venla Rossi, Miina Supinen, Johanna Venho, Sinikka Vuola ja Hanna Weselius.

On aika juhlia runoa!Vuonna 2024 juhlitaan rakastetun runoilija Kirsi Kunnaksen syntymän satavuotisjuhlaa.Moninkertaisesti tuttuon yksinkertainen juttu:Olipa kerran.Juhlavuoden kunniaksi runoilija ja sanataidekasvattaja Pia Krutsin on valinnut 32 Kirsi Kunnaksen runoa, jotka kutkuttavat lapsen mielikuvitusta ja tempaavat runojen taikamaailmaan. Kunnaksen runojen kanssa vuoropuheluun on kutsuttu kahdeksan nykykirjailijaa: Hannu Hirvonen, Niillas Holmberg, Pia Krutsin, Aura Nurmi, Laura Ruohonen, Annika Sandelin, Tuukka Sandström ja Johanna Venho. Kukin heistä hyppää mukaan runoseikkailuun uudella, antologiaa varten kirjoitetulla runollaan.Kirjan kuvittaa runoratsukuiskaaja ja palkittu kuvittaja Jani Ikonen.Haitulan lumoavasta taikahatusta löytyy lapsilukijalle myös sanataidetehtäviä, jotka innostavat kirjoittamaan runoja itse. Näin lukijasta voi tulla tekijä. Osana juhlavuotta kirja jaetaan kaikille ensimmäisen kouluvuotensa aloittaville syksyllä 2024.Juhlavuoden ohjelmaa koordinoi Kulttuurikeskus PiiPoo ja sen pääyhteistyökumppanit ovat WSOY, YLE:n lastenohjelmat ja Tampereen Työväen Teatteri.Runoilija, kirjailija ja akateemikko Kirsi Kunnaksen (1924-2021) ensimmäinen runokokoelma Villiomenapuu ilmestyi vuonna 1947. Ensimmäinen lapsille suunnattu kirja oli 1956 ilmestynyt Tiitiäisen satupuu, josta on otettu yli 50 painosta.Pia Krutsin (s. 1979) on runoilija, sanataidekasvattaja ja lastenkulttuurituottaja. Hänen esikoisteoksensa Kaupunki Kukaties oli Lasten- ja nuorten Finlandia -palkintoehdokkaana vuonna 2021.Jani Ikonen (s. 1978) on kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka on saanut kuvituksestaan Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjapalkinnon. Ikonen kuvitti Kaupunki Kukaties -kirjan.

Itsenäisyys — onko iloisempaa asiaa? Itsenäisyys nostaa ilon pintaan tavalla jos toisellakin: hulvattomasti, tragikoomisesti, haikeaniloisesti, parodisesti tai jopa naurettavasti.Iloinen itsenäisyys on yhdentoista kirjailijan novellikokoelma itsenäisyydestä. Jokainen kirjoittaja tarkastelee teemaa valitsemastaan näkökulmasta. Itsenäisyyttä on vähintään yhtä monta kuin on ihmistäkin.

"Minun haaveeni ja unelmani elivät omaa elämäänsä, ja usein se, mitä kuvittelin, toteutui joskus myöhemmin."Johanna Venhon kirjoittama elämäkerta rakastetusta koko kansan näyttelijästä.Martti Suosalo tunnetaan sympaattisena ihmisenä ja tarkkanäköisesti työskentelevänä näyttelijänä. Hän on yhä tietyllä tavalla ujo ja mielikuvitusrikas poika, joka elää yhtä paljon päänsä sisällä kuin sen ulkopuolella.Teoksessa seuraamme Marttia lapsuuden idyllistä Turkan kuohuvaan Teatterikorkeakouluun, Ryhmäteatterin iloiseen joukkoon ja huolettomiin boheemivuosiin sekä rakastavaksi perheenisäksi ja omaehtoiseksi yrittäjäksi, jonka ihanteena on Shakespearen-aikainen kiertelevä näyttelijäseurue.Teoksesta saa hyvän kuvan Suosalon luovasta prosessista ja siitä, mistä hän ammentaa ainekset virtuoosimaiseen näyttelijäntyöhönsä.Kirjailija Johanna Venho on vanginnut elämäkertaan Suosalon persoonallisen tavan katsoa maailmaa, ihmettelyn taidon, jota Martti ei ole koskaan kadottanut.Martti Suosalo (s. 1962) on monesti palkittu näyttelijä, joka esiintyy teatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Hän on naimisissa dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutarin kanssa, ja heillä on kolme lasta.Johanna Venho (s. 1971) on palkittu kirjailija ja runoilija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen Sylvi Kekkosesta kirjoittamansa romaani Ensimmäinen nainen ihastutti koko Suomea vuonna 2019. Syksyllä 2021 ilmestyi hänen Tove Janssonista kertova romaaninsa Syyskirja.

Saar, meri ja uduhall varasügis.Noor ökoloogiatudeng Maria satub Pellinki saarestikku praktikale ja loodab seal kohtuda oma ammuse eeskuju Tove Janssoniga.Marial on küsimus, millele võib vastust teada ainult Tove.Samal ajal veedavad Tove ja tema elukaaslane viimaseid päevi Klovharul. Vanus on teinud oma töö ja suvesaarega tuleb nüüd igaveseks hüvasti jätta.Lugeja ees rullub lahti kunstile pühendatud elu, milles on mässumeelsust, seiklusi, vallatut naeru, vabadust, ent ka omajagu nukrust. Eriline koht on peresidemetel, iseäranis Tove emal Hamil. Kuidas olla korraga naine, ema, kunstnik?"Sügisraamat" liigub sujuvalt läbi aastakümnete ja kirjeldab Venho jäljendamatus keeles kunstniku valikuid ja nende tagajärgi.Johanna Venho on mitmekülgne soome nüüdiskirjanik. Eesti keeles on varem ilmunud tema elulooromaan Sylvi Kekkosest, "Esimene naine", (Varrak 2021, tlk Kai Aareleid), mis pälvis Soomes laialdast tähelepanu ja oli nomineeritud ilukirjanduse Finlandia auhinnale.

Romaani Tove Janssonista.Saari, meri, sumunharmaa ja kaislankeltainen syksy. Jos haluaa päästä saaresta toiseen, pitää oppia veneilemään.On vuosi 1991, Suomessa lama, huolena ilmaston lämpeneminen. Nuori ekoaktivisti Maria päätyy saareen tapaamaan 78-vuotiasta Tove Janssonia, joka on juuri julkaissut uuden novellikokoelman. Kun Maria kirjoittaa Tovesta, hänelle avautuu taiteelle eletty elämä, sen kapina, lohtu, seikkailu ja ilkikurinen nauru. Olisi ollut mahdotonta olla sekä hyvä taiteilija että hyvä vaimo, Tove sanoo.Syyskirja liikkuu monella vuosikymmenellä 1940-luvusta 1990-lukuun ja kuvaa Venhon jäljittelemättömällä kielellä valintojen seurauksia.Johanna Venho on palkittu runoilija ja kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen edellinen teoksensa, lukijoiden rakastama Sylvi Kekkosesta kertova Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokas. Tove Janssonin tuotannossa Venhoa kiehtoo tällä hetkellä eniten Janssonin aikuisille kirjoittama, psykologisesti oivaltava proosa.

Kiehtova elämäkertateos valottaa suosikkinäyttelijä Martti Suosalon vaiheita lapsuudesta aikuisuuteen. Monipuolisen ja rakastetun taiteilijan uraan ja elämään on mahtunut monenlaista. Suosalo tunnetaan elokuvateattereiden valkokankailta, televisiosta ja teatterilavoilta, ja hän hurmaa sympaattisuudellaan sekä tarkkanäköisellä työskentelyllään. Palkittu kirjailija ja runoilija Johanna Venho vangitsee elämäkertaan Suosalon omintakeisen tavan katsoa maailmaa. Venho on aiemmin lumonnut lukijat muun muassa Sylvi Kekkosesta kirjoittamallaan romaanilla Ensimmäinen nainen (2019) sekä Tove Janssonista kertovalla romaanilla Syyskirja (2021). "Minun haaveeni ja unelmani elivät omaa elämäänsä, ja usein se, mitä kuvittelin, toteutui joskus myöhemmin."Johanna Venhon kirjoittama elämäkerta rakastetusta koko kansan näyttelijästä.Martti Suosalo tunnetaan sympaattisena ihmisenä ja tarkkanäköisesti työskentelevänä näyttelijänä. Hän on yhä tietyllä tavalla ujo ja mielikuvitusrikas poika, joka elää yhtä paljon päänsä sisällä kuin sen ulkopuolella.Teoksessa seuraamme Marttia lapsuuden idyllistä Turkan kuohuvaan Teatterikorkeakouluun, Ryhmäteatterin iloiseen joukkoon ja huolettomiin boheemivuosiin sekä rakastavaksi perheenisäksi ja omaehtoiseksi yrittäjäksi, jonka ihanteena on Shakespearen-aikainen kiertelevä näyttelijäseurue.Teoksesta saa hyvän kuvan Suosalon luovasta prosessista ja siitä, mistä hän ammentaa ainekset virtuoosimaiseen näyttelijäntyöhönsä.Kirjailija Johanna Venho on vanginnut elämäkertaan Suosalon persoonallisen tavan katsoa maailmaa, ihmettelyn taidon, jota Martti ei ole koskaan kadottanut.Martti Suosalo (s. 1962) on monesti palkittu näyttelijä, joka esiintyy teatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Hän on naimisissa dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutarin kanssa, ja heillä on kolme lasta.Johanna Venho (s. 1971) on palkittu kirjailija ja runoilija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen Sylvi Kekkosesta kirjoittamansa romaani Ensimmäinen nainen ihastutti koko Suomea vuonna 2019. Syksyllä 2021 ilmestyi hänen Tove Janssonista kertova romaaninsa Syyskirja.

Palkittu runoilija, kirjailija Johanna Venho piirtää taiteilijaromaanissaan tarkan kuvan Tove Janssonista. Sivuja kääntäessä pääsee mereltä tuoksuvan, sumunharmaan ja kaislankeltaisen syksyn tunnelmaan. Syyskirja vie lukijan usealle vuosikymmenelle 1940-luvulta aina 1990-luvulle, ja tarina kulkee Venhon jäljittelemättömän kielen varassa kuvaten kiehtovasti valintojen seurauksia. Tarkkanäköinen taiteilijaromaani Ensimmäisen naisen tekijältä.Romaani Tove Janssonista.Saari, meri, sumunharmaa ja kaislankeltainen syksy. Jos haluaa päästä saaresta toiseen, pitää oppia veneilemään.On vuosi 1991, Suomessa lama, huolena ilmaston lämpeneminen. Nuori ekoaktivisti Maria päätyy saareen tapaamaan 78-vuotiasta Tove Janssonia, joka on juuri julkaissut uuden novellikokoelman. Kun Maria kirjoittaa Tovesta, hänelle avautuu taiteelle eletty elämä, sen kapina, lohtu, seikkailu ja ilkikurinen nauru. Olisi ollut mahdotonta olla sekä hyvä taiteilija että hyvä vaimo, Tove sanoo.Syyskirja liikkuu monella vuosikymmenellä 1940-luvusta 1990-lukuun ja kuvaa Venhon jäljittelemättömällä kielellä valintojen seurauksia.Johanna Venho on palkittu runoilija ja kirjailija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen edellinen teoksensa, lukijoiden rakastama Sylvi Kekkosesta kertova Ensimmäinen nainen oli Finlandia-ehdokas. Tove Janssonin tuotannossa Venhoa kiehtoo tällä hetkellä eniten Janssonin aikuisille kirjoittama, psykologisesti oivaltava proosa.

Vaikuttava kuvaus poikkeuksellisen naisen kamppailuista. Pakahduttava romaani rakkaudesta, itsensä kadottamisesta ja sivuun jääneen ihmisen raivosta ja voimasta. Ystävykset varttuvat yhdessä Keuruun kirkonkylällä: Maiju, tulinen ja määrätietoinen, ja Eeva, arka ja uskollinen. Maijun erityislaatu huomataan jo tyttönä, kun taiteilija Gallén haluaa hänet malliksi maalaukseensa. Maiju tahtoo parantaa työläisten asemaa, varsinkin köyhien äitien. Eeva kavahtaa Maijun kapinaa ja halua astua esiin. Hän takertuu Oivaan, jonka kanssa voi tuntea olevansa turvassa. Vasta kun Oiva makaa kuolleena kammarissa, Eeva löytää Maijun kirjeet. Mies on kätkenyt ne häneltä vuosikymmenten ajan. Kirjeissä Maiju kertoo ystävälleen elämästään: kiivaasta työstä työväenliikkeessä, epäoikeudenmukaisuudesta ja köyhyydestä sekä aviomiehestään Kallesta, joka ei tahdo hyväksyä Maijun osallistumista, vaikka työläisten asian piti olla heille yhteinen. Sekä Maijun että Eevan elämässä rakkaus on vastustamaton, ristiriitainen voima, joka sumentaa minuuden rajat. Sen rinnalla kulkee naisten elävästi ja hellästi kerrottu ystävyys. Mitä rakkaus meille tekee tulkitsee sosiaalidemokraattien kansanedustaja, ompelija Maria Raunion (1872-1911) elämää. Se aloittaa rakkautta, identiteettiä ja Suomen poliittisen historian kuohuntavaiheita tarkastelevan romaanitrilogian. Johanna Venho on palkittu kirjailija ja runoilija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hän on saanut kirjailijantyöstään useita tunnustuksia, ja hänen tuotantoaan on myös käännetty monille kielille. Vuonna 2019 Venho oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi Sylvi Kekkosesta kertovalla historiallisella romaanillaan Ensimmäinen nainen.

On syksy, mutta metsässä voi vielä kulkea paljain jaloin. Kaarnan äiti on työmurheiden vuoksi allapäin. Mummo sanoo, että matka auttaisi tätä. Kaarna, Saku ja äiti lähtevät yöjunalla Lappiin kiertämään Pakasaivon rotkojärveä, vanhaa pyhää paikkaa. Se on äidille tärkeä. Kaarna kerää tuntemuksiaan matkamuistikirjaan. Yhtäkkiä Saku ja Kaarna huomaavat olevansa kaksin. Mihin äiti on jäänyt? Mitä löytyy järven syvimmästä kohdasta ja puolukanvarpujen keskeltä? Siihen, joka käy syvällä, jää erilainen valo. Se hehkuu pimeässä.

”Paratiisin kaipuu pitää meidät liikkeellä.”Missä ihminen voi kokea olevansa kotona? Mistä löytyy hengellinen koti?Mari Leppänen on tullut tunnetuksi rohkeana yhteiskunnallisena kannanottajana ja lasikattojen murtajana, ja pitkän tien hän on kulkenut myös oman hengellisyytensä kanssa. Millainen pieni tyttö oli Käpylässä tutkijavanhempien viidentenä lapsena varttunut Mari? Mitä hän ajatteli elämästä nuorena aikuisena? Mitkä periaatteet hänelle ovat luovuttamattomia nyt, Turun piispana ja keski-ikäisenä, aikuistuvien lasten äitinä?Elämässä on kyse tien kulkemisesta. Kirjailija Johanna Venho tekee matkoja Mari Leppäsen kanssa tämän elämän tärkeille paikoille aina pohjoissavolaisesta kesämökistä Velkuan saarelle ja Poitsilan hiljaisuuden luostarista syksyiseen retriittiin Utössä. Marin lapsuus, nuoruus ja aikuisuus avautuvat monine mahdollisuuksineen ja valintoineen. Matkoilla keskustellaan ja annetaan hiljaisuuden puhua.Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa kertoo omannäköiseen naisen elämään kasvamisesta, ajan virroista ja vastavirroista, yhteisöstä ja sen merkityksestä. Mari ja Johanna etsivät kirkkojen avoimia ovia ja katsovat ulos ikkunasta alttarin takana.Mari Leppänen vihittiin Turun piispaksi helmikuussa 2021. Sitä ennen hän oli noussut julkisuuteen ensimmäisenä lestadiolaisen liikkeen piiristä tulevana naisena, joka vihittiin papiksi. Monien muiden luottamustehtävien ohella hän on kristillistä spiritualiteettia vaalivan Hiljaisuuden ystävät ry:n hallituksen puheenjohtaja. Kesällä 2021 hän oli mukana perustamassa pyhiinvaelluskeskusta Turun Tuomiokirkon yhteyteen.Johanna Venho on palkittu kirjailija ja runoilija, joka kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hän on saanut kirjailijantyöstään useita tunnustuksia, ja hänen tuotantoaan on käännetty monille kielille. Sylvi Kekkosesta kertovalla historiallisella romaanillaan Ensimmäinen nainen Venho oli ehdolla vuoden 2019 Finlandia-palkinnon saajaksi. Hän on kirjoittanut myös suuren suosion saaneet elämäkertateokset talousvaikuttaja Anne Brunilasta ja näyttelijä Martti Suosalosta.

I den lille hytte på skærgårdsøen Klovharu har Tove Jansson og hendes partner Tuulikki Pietilä tilbragt næsten 30 lange, solfyldte somre sammen. Tove er blevet 77 år gammel, der er tre dage tilbage af den sidste sommer, de to vil tilbringe på øen nogensinde. De skal pakke et voksenlivs somre sammen og aldrig komme tilbage, og Tove ser tilbage på et langt, eventyrligt liv med kunst og litteratur, kærlighed, varme, kulde, modvind og diskrimination, og selvfølgelig et liv fuldt af mumitrolde.Maria læser biologi på universitetet, men hun har svært ved at samle sig om studiet. Hun drømmer om at gøre noget for miljøet og om kunst, hvordan kan man få mere ud af livet? Og hun drømmer om at møde sit idol Tove Jansson, så da hun opdager, at universitetet udbyder et sommerkursus i nærheden af Klovharu, slår hun straks til. Hun skriver et brev til Tove, som hun håber, forfatteren vil læse, og så tager hun af sted. Da hun møder Tove, åbner en ny verden sig for hende, en verden, hvor livet leves for skønheden og for kunsten.Johanna Venho er en prisbelønnet digter og forfatter. Hun har skrevet til både børn og voksne, og for romanen Førstedamen blev hun nomineret til Finlandia-prisen. Efterårsbogen er hendes anden roman. Tove Jansson (f. 1914, d. 2001) var en finsk kunstner, illustrator og forfatter. Hendes kunst hænger på museer over hele verden, hendes litteratur står på bogreoler i millionvis af hjem, og hendes fortællinger om mumitroldene har glædet børn og deres voksne i generationer. Hun er et af de bedste eksempler på et ægte multitalent og geni, som verden nogensinde har set.

Kaikki tärkeä, mitä nuoren retkeilijän kannattaa tietää!Retkeilyn perusteet haltuun ja nokka kohti metsää! Helppolukuinen ja runsaasti kuvitettu tietokirja aloittelevalle retkeilijälle.Nyt reppu selkään ja retkelle! Mutta mitä pakata mukaan? Miten toimivat kartta ja kompassi, entä mitä pitää muistaa kun aikoo jäädä metsään yöksi? Kuinka toimia, jos jotakin sattuu? Seikkailijan retkikirja kertoo kattavasti ja napakasti kaiken, mitä nuoren seikkailijan kannattaa retkeilystä tietää.Tietopalat on alakoululaisille suunnattu helppolukuinen kirjasarja, jossa tutustutaan erilaisiin mieltä kutkuttaviin aiheisiin harrastuksista luontoon ja tieteestä kulttuuriin.Johanna Venho on kirjoittanut monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa. Elina Ovaskainen on kuvittaja ja sarjakuvataiteilija, joka tekee omaelämäkerrallista Hologramofoni-sarjakuvapäiväkirjaa.

Kaarnalla on muistikirja, johon hän piirtää ja kirjoittaa asioita, joita hänelle tulee mieleen lähimetsässä. Hän tuntee metsän salaisuudet paremmin kuin kukaan muu. Siellä on toisiinsa nojaavia puita, linnunpesiä ja toukkien karttakeppejä. Juurakon alla tonttujen ovi. Hän on nähnyt peikon, petolinnun ja pikkukauriin. Kaikki mietteensä ja keräämänsä lehdet Kaarna on tallentanut muistikirjaansa.Pian metsässä alkaa näkyä haalaripukuisia miehiä mittakeppien kanssa. Saku-veli sanoo, että sinne on kaavoitettu. Metsään kulkee koneita, jotka jättävät jälkeensä kantoja ja syviä uria. Kaarna päättää taistella vastaan ja alkaa sitoa narulla ilmoituksia puihin. Sellainen on mielenosoitusta. Silloin hän kohtaa vihreäsilmäisen pojan, jolla on risuja tukassaan. Hän opettaa Kaarnalle metsästä jotain, mitä tämä ei vielä aavistanutkaan. Kaiken sen Kaarna tallentaa muistikirjaansa.Metsämuistikirja on kaunis, taianomainen ylistys lähiluonnolle ja metsässä kukoistavalle mielikuvitukselle

Sylvin tarina Kekkosen rinnallaEnsimmäinen nainen on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta. Se on romaani naisesta, joka löytää itsensä ja kirjailijanäänensä ja toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen." - Eipä voi kovin monessa maassa ensimmäinen nainen yksikseen liikuskella. - Minä en siihen lupia ala kyselemään." Julkinen rooli kätki radikaalin Sylvin, joka oli yhtaikaa ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallisuutta suosiva feministi. Vaativassa asemassaan hän varjeli itsenäisyyttään ja säilytti omat ystävänsä. Kun yksi tärkeimmistä, kirjailija Marja-Liisa Vartio kuolee kesällä 1966, Sylvi lähtee Katerman mökin rauhaan. Toisaalla Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall pohtii Sylvin muotokuvaluonnoksen äärellä, miten ilmentää veistoksella Sylvin monitahoisuutta. Voiko toista koskaan todella tuntea ja entä jos ei pääsekään kasvamaan omaan mittaansa?"Tarina on kerrottu uskottavasti, herkästi ja kauniilla kielellä. Sylvi Kekkosesta muotoutuu elävä ihminen ja hänen persoonastaan ymmärrettävä. Kirja kertoo yksinäisyydestä ja valinnoista, joita ihminen pyrkii selittelemään itselleenkin yhä uudelleen. Kuitenkin kaiken tuskan läpi heijastuu toivo, lämpö ja anteeksianto. Uhrautuvan ja älykkään Sylvin fiktiivinen ääni on tärkeä ja merkittävä."Finlandia-palkinnon valintalautakunnan perustelut

Sylvin tarina Kekkosen rinnallaEnsimmäinen nainen on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta. Se on romaani naisesta, joka löytää itsensä ja kirjailijanäänensä ja toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen." - Eipä voi kovin monessa maassa ensimmäinen nainen yksikseen liikuskella. - Minä en siihen lupia ala kyselemään." Julkinen rooli kätki radikaalin Sylvin, joka oli yhtaikaa ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallisuutta suosiva feministi. Vaativassa asemassaan hän varjeli itsenäisyyttään ja säilytti omat ystävänsä. Kun yksi tärkeimmistä, kirjailija Marja-Liisa Vartio kuolee kesällä 1966, Sylvi lähtee Katerman mökin rauhaan. Toisaalla Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall pohtii Sylvin muotokuvaluonnoksen äärellä, miten ilmentää veistoksella Sylvin monitahoisuutta. Voiko toista koskaan todella tuntea ja entä jos ei pääsekään kasvamaan omaan mittaansa?"Tarina on kerrottu uskottavasti, herkästi ja kauniilla kielellä. Sylvi Kekkosesta muotoutuu elävä ihminen ja hänen persoonastaan ymmärrettävä. Kirja kertoo yksinäisyydestä ja valinnoista, joita ihminen pyrkii selittelemään itselleenkin yhä uudelleen. Kuitenkin kaiken tuskan läpi heijastuu toivo, lämpö ja anteeksianto. Uhrautuvan ja älykkään Sylvin fiktiivinen ääni on tärkeä ja merkittävä."Finlandia-palkinnon valintalautakunnan perustelut"Venhon kauniit ja kirkkaat lauseet tekevät kuuluvaksi paljon sellaista, mitä presidentin rouvan asemassa ei voinut tai uskaltanut tuoda julkisesti esiin. Näiden kansien välissä Sylvi Kekkonen pääsee siihen päähenkilön rooliin, johon hänellä ei miehensä varjosta ollut elossa ollessaan mahdollisuutta astua."Kaisa Järvelä, Aamulehti"Johanna Venho on perehtynyt Sylvin elämään perusteellisesti, mikä näkyy läpi kirjan. Romaanin rakenne on selkeä ja tarkkaan rajattu. Se ei rönsyile sinne tänne, vaan keskittyy kirjan kannalta olennaiseen. Se poikkeaa edukseen monista historiallisista romaaneista kaunokirjallisilla ansioillaan."Jorma Melleri, Uusi Suomi"Venhon ote on hienovarainen. Silti kipu, häpeä ja kapina tyrskähtävät paljaina ja onnistuvat riipaisemaan lukijaa."Seija Forström, Itä-Savo"Runollisen kauniisti kirjoitetus-sa kirjassa piirtyy kuva lahjakkaas-ta ja hauraasta, mutta myös lujasta ja omapäisestä naisesta, joka jou-tui presidentin puolisona kuin roo-linsa vangiksi."Mänttä-Vilppulan kirjasto, KMV-lehtiJohanna Venho on palkittu runoilija ja kirjailija. Ensimmäinen nainen on Venhon ensimmäinen historiallinen romaani. Sylvin tarinassa Venho pohtii naisen elämänkaarta, identiteettiä ja itseilmaisun rajoja kudelmalla faktaa ja fiktiota, tarkasti ja herkästi.

Suomen talouselämän voimanaisen tarinaAnne Brunilan tie on kulkenut kankaanpääläisen työläisperheen tytöstä Suomen vaikutusvaltaisimmaksi päättäjänaiseksi. Siltä tieltä ei ole puuttunut rohkeutta eikä suoranaisia ihmeitä - eikä myöskään suuria suruja.Anne Brunila on liikkunut vaikuttavalla työurallaan yhteiskunnan huippupaikoilla: Suomen Pankista Euroopan komissioon ja valtiovarainministeriöön, Metsäteollisuudesta Fortumin johtoon. Yksityiselämänsä hän on tähän asti pitänyt piilossa julkisuudelta.Nyt Brunila kertoo myös henkilökohtaisen elämänsä huipuista ja kuiluista. Miten hän oppi viimein luottamaan itseensä ja osaamiseensa? Miten vuosisadan rakkaustarina hajosi väkivaltaan, ja miten elämä erityislapsen äitinä sopi yhteen vaativan työn kanssa? Entä miten buddhalainen elämänfilosofia ja meditaatio auttoivat löytämään ilon ja mielenrauhan?Anne Brunila on ekonomisti, joka on työskennellyt asiantuntija- ja johtotehtävissä Suomen Pankissa, valtiovarainministeriössä, Euroopan komissiossa, Metsäteollisuudessa ja Fortumissa. Viime vuosina hän on toiminut suurten suomalaisten pörssiyritysten hallituksissa ja muissa luottamustehtävissä.Johanna Venho on monipuolinen kirjailija ja runoilija, joka on kirjoittanut niin lapsi- kuin aikuisyleisölle. Hän on saanut kirjailijantyöstään useita tunnustuksia, ja hänen tuotantoaan on myös käännetty monille kielille. Sylvi Kekkosesta kertovalla historiallisella romaanillaan Ensimmäinen nainen Venho oli ehdolla vuoden 2019 Finlandia-palkinnon saajaksi.

”Ylämummoon!” Opossumi huutaa ja tekee valtavan loikan.Se on menoa, kun Opossumi hurahtaa jalkapalloon! Sykähdyttävän Opossumi-sarjan kolmannessa osassa pelataan palloa ja ihastutaan päätä pahkaa.Opossumi innostuu jalkapallosta ja pääsee mukaan kesäleirille. Mutta joukkueessa pelaaminen ei olekaan aivan helppoa: Opossumi ei kestä häviämistä ollenkaan!Pallon lisäksi pompottaa myös Opossumin sydän, kun se ihastuu päätä pahkaa erääseen leiriläiseen. Pajua huolettaa: voiko pieni, karvainen Opossumi saada osakseen lainkaan vastarakkautta? Pajulla itselläänkin riittää säpinää: Ronja-pennun kouluttaminen on kovaa työtä, eivätkä ihastumisjutut osu aina maaliin...Opossumi-sarja kuvaa alakoululaisten elämää osuvasti ja korvat höröllä kuunnellen. Kaiken aikaa koheltava ja räppejä suoltava Opossumi tuo hauskan lisänsä tokaluokkalaisten arkeen.Johanna Venho on kirjoittanut monipuolisesti runoja, lastenkirjoja ja proosaa. Emmi Jormalaisen veikeä kuvitustyyli on tuttu muun muassa suosituista Puluboi ja Poni -kirjoista.

Lapsi oppii leikkimällä - myös kielen. Suhde ympäröivään maailmaan muokkautuu esineille ja asioille annettujen nimien kautta. Näin toimii myös runous, sitä rakastavalla aikuisella läpi elämän jatkuva tutkimusmatka. Runojen lukemista ja kirjoittamista rakastavat myös espoolaiset kirjallisuuden ja sen opettamisen ammattilaiset Pirkko Ilmanen, Riika Kotka, Elina Pulli ja Johanna Venho. Tässä oppikirjassaan he tekevät yhteisen, niin eskari- ja koulu- kuin kotipäivääkin virkistävän matkan runojen maailmaan ja kutsuvat lapset mukaansa jännittävien elämysten pariin!