Jouni Tossavainen

Kuvan ja sanan työpajassa on runouden ja esseen synteesi, joka koostuu valokuvarunoutta käsittelevästä esseestä sekä valokuvarunojen kokoelmasta Museorunot. Kaksiosainen Kuvan ja sanan työpajassa juhlistaa runoutta ja proosaa julkaisseen kirjailijan 40-vuotista työtaivalta. Museorunoissa säkeet rikkovat dokumentaaristen valokuvien pintaa, mutta haaste on kuitenkin sama kuin Robert Crawfordin ja Norman McBeathin julkaisemassa Valokuvarunouden manifestissa (2016): ”Sekä valokuvan että runon on toimittava itsenäisinä teoksina” ja ”yhteisteokseen valokuvan ja runon on tuotava oma syventävä osuutensa.” Jouni Tossavainen (s. 1958) on kuopiolainen kirjailija. Kuvan ja sanan parissa työskentelyn Tossavainen aloitti 40 vuotta sitten esikoiskokoelmassa Juoksijan testamentti (1985). Varsinaisia valokuvarunojen kokoelmia ovat Metsännenä (1990), Kuusikirja (2008) ja Näköala Haminavuorelle (Aviador 2022). Valokuvarunoutta Tossavainen kehitteli blogissa Kuva ja sana 2007-2022. Hän jatkaa pohdintaa blogissaan Kirjoittajan päiväkirja sekä Instagram-tilillään.

Romaanissa kolme suomalaista miestä tekee työmatkan Venäjälle. Erämies, konsultti ja tutkija lähtevät Kominmaahan, jossa osataan tarhata hirviä. Tarhaustaitoja tarvitaan, kun hullun lehmän tauti tappaa Suomen hirvikantaa. Venäjän metsästäjät on paitsi eräkirja ja perinteisten metsästys- tapojen kuvaus myös kannanotto fiktion keinoin nyky-Venäjän vähemmistökansoja polkevaan valtapolitiikkaan. Aivan kuten hirviä tarhataan, ”tarhataan” myös vähemmistökansoja. Nyky-Venäjän pimeyden keskeltä romaanista kajastaa silti myös hentoa valoa. Millainen on Putinin jälkeinen Venäjä? Muuttuuko mikään?Venäjän metsästäjät on Jouni Tossavaisen (s. 1958) 15. proosateos. Hänen edellisiä romaanejaan ovat Taistelevat metsot (2020) ja Pojan usko (2021). Tuorein julkaistu teos on valokuvaa ja runoa yhdistävä teos Näköala Haminavuorelta (2022).

Jouni Tossavaisen neljästoista runokokoelma ja kolmas valokuvarunojen kokoelma Näköala Haminavuorelle lähestyy maailman kauneutta kuvan ja sanan voimalla. Valokuvan ja runon yhteisteoksissa runoilija kotikaupunkinsa Kuopion järvimaisemassa, lapsuutensa Tervon metsissä, Euroopassa ja Venäjällä. Runomatkoilla käydään dialogia nykyisten ja entisaikojen runoilijakollegojen kanssa. Seuraa löytyy milloin Rainer Maria Rilkestä, Wallace Stevensistä tai Paul Valerysta, milloin taas Eeva-Liisa Mannerista ja Gunnar Björlingistä. Toisinaan Tossavainen löytää sielunkumppanin satojen vuosien takaisista kiinalaisista tgai japanilaisista tankarunoilijoista. Portugalista hän löytää ”hylätyn esineen”, Fernando Pessoan aiemmin suomentamattoman runon.Retkillään runoilija eksyy myös rakkauden erämaahan - ja kirjoittaa ”Eksymisen kenttäoppaan”.Teoksen kunkin osaston avaa värivalokuva näköalasta Haminavuorelle, samalle mäelle, josta Tossavaisen romaanin Taistelevat metsot (Aviador 2020) päähenkilö Ferdinand von Wright maalasi klassikkoteoksen Näköala Haminavuorelta (1853).Kolmen proosateoksen jälkeen Näköala Haminavuorelle on Tossavaisen paluu

Kuka murhasi Paavo Ruotsalaisen ainoan pojan? Saarnamiehenä Ukko-Paavo oli heränneiden kiistaton johtaja, mutta Nilsiän piikkinen mies herätti myös vihaa. Jopa Tahkomäellä, Paavon lähimmissä naapureissa sikisi sitä koston henkeä, joka synnytti salamurhan.Romaanissa Pojan usko Jouni Tossavainen kertoo, mitä Tahkomäellä tapahtui Marian päivän aattona ja murhapäivänä vuonna 1830.Jouni Tossavaisen (s. 1958) edellinen romaani Taistelevat metsot oli vuoden 2020 Savonia-kirjallisuuspalkintofinalisti. Hän voitti Savonia-palkinnon juoksija Hannes Kolehmaisesta kertovalla romaanilla New Yorkin Lentävä suomalainen (2014).

Wrightin veljesten synnyinkartanoon sijoittuvassa yhdenpäivänromaanissa Ferdinand von Wright valmistautuu renkinsä kanssa maalaamaan Suomen tunnetuinta lintutaulua Taistelevia metsoja. Samaan aikaan samalla seudulla vaikuttavat kirjailija Minna Canth ja Järnefeltien kulttuuriperhe, jotka tuovat taiteilijan ja hänen renkinsä päivään oman kipakan mausteensa. Kuopiolainen, Savonia-palkittu kirjailija Jouni Tossavainen kuvaa taiteilijaromaanissaan vanhan kuvataiteilijamestarin elämää ja tämän tärkeimmän taulun syntyvaiheita kirjailijallekin rakkaissa Haminalahden maisemissa.

KUOHARIT I--III on yhdessä osassa ilmestyvä trilogia. Se on kirjailijan kirja kirjallisuudesta ja kirjailijoista. Päähenkilöitä ovat Matti Pulkkinen ja Eino Säisä sekä kirjailija itse. Sivuhenkilöitä on leegio. Kirjailija summaa elämänsä ja uransa käännekohtia ja ratkaisevia herätteitä. Hän pohtii niin perhe-elämänsä kuin toimittajantyönsä ja urheilijataustansa vaikutuksia taiteelliseen työhön. Jos KESÄPÄIVÄ (2013) oli yhdenpäivän äitiromaani, niin KUOHARIT on 1800-luvulta tähän päivään juokseva isäromaani.KUOHARIT on tekijänsä elämäntien ja ajatusmaailman kuvaus. Mutta se on myös kirjallisuushistoriallista esseistiikkaa ja kulttuurikriittistä etsintää. Kirjailija on tehty kirjoittamisesta ja lukemisesta. Ja kaikesta siitä, mistä kirjat on tehty.

Kirjailija Jouni Tossavaisen esikoisteosoli Juoksijan testamentti (1985) ja runoilijantestamentiksi jää tämä 13. kokoelmaSe mikä jäi sanomatta. Sanomalehtirunoja.Tossavaisen viimeinen runokokoelmapainettiin paperille Siuronkosken voimallaHeidelbergin GTO offsetilla.