Juha Hurme

Anni Polviander, alun perin Anni Heinonen ja taiteilijanimeltään. Anni Polva ajautui 1960-luvulla edustamaan kirjallisuuspiireissä huonoa kirjallisuutta, ”alatasonviihdettä”. Polvan sorto huipentui pyrkimykseen kieltää yleisiä kirjastoja ostamasta kirjailijan teoksia lainakokoelmiin. Armoa eivät saaneet nuorille suunnatut Tiina-kirjatkaan, joita pidettiin konservatiivisina ja yhteiskunnallisista epäkohdista piittaamattomina. Salanimellä Kyllikki Heino vuonna 1973 julkaistu romaani Minulla ei ole ketään sai ansaitusti erinomaiset arvostelut, kun kriitikot eivät tienneet kiittävänsä kirotun Anni Polvan kirjoittamaa kirjaa.Juha Hurme kertoo lapsuutensa taidekasvattajan Anni Polvan tarinan sankarin tarinana. Hurmeen mukaan Anni Polva oli rohkea ja päättäväinen ihminen, joka kirjoitti loisteliaasti, kun sille päälle sattui. Elettiin kotirintamalla (1981) saattaa Hurmeen mukaan olla kiintoisin sotaromaani kautta aikojen. Hurmeen teos näyttää, miten painosten kuningatar Anni Polva oli Suomen nuijituin nainen, sitkein selviytyjä ja lopullinen voittaja.

Mikä on totuus Sammosta? Juha Hurmeen teos kaivaa esiin kalevalaisen maailmanarvoituksen syvälle ulottuvat juuret.Sammon selittäminen on Suomessa ollut kansallislaji jo ainakin 190 vuotta, Lönnrotin ensimmäisen Kalevalan ajoista alkaen. Mutta mikä on tämä erikoinen ja tarkkoja määritelmiä kaihtava, herkästi murusiksi hajoava ikiliikkuja ja onnen epäluotettava takaaja?Itämerensuomalaiselle runoudelle sampo on ollut mystinen keskus ja ehtymätön energialähde. Mikael Agricola tiesi jo vuonna 1551 kertoa sampomyytin keskeisistä päähenkilöistä Väinämöisestä ja Ilmarisesta, ja Elias Lönnrot rakensi Kalevalansa kihelmöivän jännittävän samposeikkailun varaan.Juha Hurme kertoo sammon ja sen selittämisen suurenmoisen historian tarkasti ja oivaltavasti, ihmevärkin kivikautisia juuria myöten.

"Hylkypapin inspiroitunut ilolaulu/kärsimysnäytelmä löi pysyvän leimansa suomenkieliseen kirjallisuuteen."Näin toteaa kirjailija-teatterintekijä Juha Hurme jälkisanoissaan ILO-LAULUun. Hän tähdentää yhtäältä kouraisevaan havainnollisuuteen ja toisaalta oopperamaisiin tehoihin kasvavaa kuvausta Jeesuksen vaiheista tässä 1690 alun perin ilmestyneessä evankeliumissa, joka kokoaa raamatuntapahtumat sekä kristinuskon että kansanrunouden voimapiiriin. Järisyttävää muotopuhtaasti sepitetyssä ja ilmeikkäästi esitetyssä messiadiksi kutsutussa eepoksessa onkin sittemmin KALEVALAsta tutuksi tullut trokeepohjainen säetaide, jonka ajan oppineet yhdistivät vahingolliseen pakanuuteen. Se lienee ollut käyttökelpoinen väline rahvaan herkistämisessä luterilaisuuteen. Suureen suosioon noussut ILO-LAULU JESUXESTA on upea runoteos, jossa näkymät vääryyden ja synnin kauheuksiin häviävät riemun mahtiin.ILO-LAULUsta valmistettiin 1886 nykykielinen toisinto. Tästä WSOY:n kustanteesta on julkaistu 2020 Helmivyön näköispainos. Alkuperäisessä asussaan kirja ilmestyi viimeksi 1963 Otavalta: ntamo-teoslaitos seuraa tätä ja Johan Winterin (?--1705) pränttäämön Turussa 1690 lukijoiden ulottuville tuomaa tekstiä.

Mitä tapahtuu kun kaikki ympäröivä näyttää erilaiselta ja löydämme itsemme toivomasta, ettei paluuta entiseen ole? Elämä ei tunne rajoja, normaalia tai epänormaalia. Mitä tiiviimmäksi elo muuttuu, sitä kirkkaammin merkitykselliset asiat ja kohtaamiset näyttäytyvät.Pakopiste-kokoelmassa kuvataan erikokoisia todellisuuksia, joissa pysähtyminen on välttämätöntä. Teos on yritys nähdä ja ymmärtää mitä siitä voi seurata. Kokoelman nimekkääseen kirjailijakaartiin kuuluvat Hannu-Pekka Björkman, Annina Holmberg, Nina Honkanen, Juha Hurme, Jenni Kirves, Tommi Melender, Antti Nylén, Hannu Raittila, Juha Seppälä ja Helena Sinervo.Kirjan idean takaa löytyvät kirjailija Nina Honkanen ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkman: ”Ajatus kirjasta tuli keväällä auringon ja kuun näyttäytyessä samassa kuvassa. Eikä kokoelmaan kutsuttuja kirjailijoita tarvinnut kauaa miettiä.” Mukaan lähti hieno kattaus maamme eturivin kirjailijoita. Björkman ja Honkanen ovat olleet lukemastaan vaikuttuneita: ”Jokaisen kirjailijan kertomuksella on oma pakoton kohtansa näiden kansien välissä”, he toteavat kokoelmasta.”Oman tulkintani mukaan sisu on paljon monitahoisempi käsite kuin vaikkapa se, että ihminen menee tarvittaessa läpi harmaan kiven. Sisu on sitä, että keksitään keino ylittää kivi.” - Jenni Kirves”Olemme tottuneet ajatukseen, että ihmisjärki on ainoa universaali järkilaji, joka pystyy avaamaan maailmankaikkeuden toimintakoodit.”- Juha Seppälä”Se, että sain kerran viikossa istua sohvalla ja katsoa telkkaria jonkun kanssa, piti mut ihmisenä ja nahoissani. Adidaksen t-paidankin sain Seijalta. Se lämmittää yhä.” - Juha Hurme

Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Hurme ja Pyykkönen palauttavat naurun ja leikin liikuntaan, huippu-urheiluun ja katsomoiden lehtereille! Finlandia-palkittu Juha Hurme ja urheilumaailman läpikotaisin tunteva Teijo Pyykkönen sukeltavat teoksessaan suomalaisten sporttihulluuteen ja sen kirvoittamiin suuriin tunteisiin, tarinoihin ja merkityksiin. Suomalaiset ovat urheiluintoista kansaa, sehän tiedetään. Virallinen Suomi uskoo kuriin ja kunniaan, mutta totisen julkisuuspinnan alla sykkii kansalaisten omaehtoinen urheiluriemu. Mikä liikunnan ja urheilun harrastamistamme kannattelee? Ja mistä löytyisi sellainen asenne liikkumista kohtaan, että kentillä ja lenkkipoluilla raikuisi jälleen nauru? Älykäs ja leikillinen kirja on vastalause nykyiselle urheilu- ja terveyspuheelle, joissa on alati taustalla paremman tuloksen tai toimintakyvyn tavoittelu. Kirja palauttaa jäljittelemättömällä otteellaan leikin ja välillä hallitsemattomankin ilon kentille ja katsomoihin. Hiki ja hurmos on pakollista luettavaa jokaiselle arkiliikkujalle, penkkiurheilijalle ja urheilun parissa millään tavalla aikaansa kuluttavalle – tai siihen ryhtymistä aikovalle. Tämä kirja saa sydämen sykkimään ja nostaa hien pintaan!

Radiopuhelimet - yksi suomalaisen vaihtoehtorockin tinkimättömimmistä ja omaleimaisimmista yhtyeistä. Bändin musiikissa yhdistyvät punkin raakuus, noiserockin kokeellisuus ja spoken word -tyylinen laulu. Äänimaisema on yhtä aikaa kaoottinen ja äärimmäisen hallittu. Radiopuhelimet ei ole koskaan kumarrellut trendeille - se on kulkenut omaa polkuaan jo 1980-luvulta lähtien. Tämä johdonmukainen omapäisyys tekee bändistä erityisen arvostetun Kirjan toimittaa Juha Hurme, jonka mielestä Radiopuhelimet on ei vain Suomen vaan koko maailman paras rockbändi.

"Keskihakuinen ja keskipakoinen voima lennättää häntä asiasta toiseen ja tilanteesta tilanteeseen." Näin vangitsee L. Onerva kirjailijatoverinsa Eino Leinon tapauksen. Tai ainakin sen konjunktuurin syksyllä 1905, kun kainuulaissyntyinen tuhattaituri suoltaa runoa, draamaa, proosaa ja lehtitekstejä kuin tykin suusta. Tähtikynäilijät ovat pääosissa "kansalliskomediaksi" tyypitellyssä EINO-ilottelussa mukanaan nimihahmon puoliso Freya, täti Olga ja fani Aarni sekä jotenkin tapahtumiin läpi aikojen päässyt teatterikriitikko Elisabeth Nordgren. Eletään suurlakon aikaa, kun Suomi on muuttumassa kuin yhdessä yössä puoliunisesta suuriruhtinaskunnasta moderniksi demokratiaksi maailman edistyksellistä kärkeä edustavine poliittisine instituutioineen. EINO on täynnä puhetta tärkeimmistä asioista ja kiivasta toimintaa niiden merkityksen koettelemiseksi. Huvinäytelmä saa kantaesityksensä Kajaanin kaupunginteatterissa huhtikuussa 2026 yhteistyössä Vaara-kollektiivin kanssa (ohj. Hurme & Katti Taavitsainen).

Libri "I mendur" i Juha Hurme (l. 1959) p rshkruan gjendjen personale mendore t autorit gjat koh s q ai ishte n psikoz dhe sesi ai ballafaqohet me bot n q e rrethon duke na p rcjell nj realitet t p rditshm ris dhe sfidat q has nj i s mur mendor.Gjithsesi, autori nuk qaset n rr fimin e tij kronologjikisht duke p rshkruar nj pik nisje dhe fundin e historis s vet personale, nj m nyr rr fimi kjo klasike. Ai na shpie gjat rr fimit n at bot ku zor se lexuesi mund t ket menduar t hyj ndonj her , ashtu sikur kurr nuk futemi thell t mendojm sesi nj njeri n psikoz e shikon bot n p rreth.Aty ndeshemi me imagjinat n e cila n psikoz kthehet n realitet dhe kujtes n e tij q po ashtu mbushet me realitet. Reagimi i par sht mosbesimi ndaj gjith kaje dhe ndaj t gjith ve. Autori rr fen sesi do gj i duket si nj teat r, gj q e ndjek gjat gjith rr fimit. P r lexuesin sht v shtir t dalloj ku fillon realiteti dhe ku fillon imagjinata, gj q e b n rr fimin atraktiv. Po ashtu lexuesi ndjek me kuriozitet duke b r vazhduesh m pyetjen ndaj vetes, se ku sht komlloti i tregimit?

Onko Kalevala ryöstettyä kulttuuriperintöä?Suomessa oltiin 1800-luvulla uuden alussa. Euroopan valtapeleissä syntynyt maa oli vailla omaa historiaa ja kansallista, muista erottuvaa luonnetta. Oli siis todistettava, että ikiaikaista ja juuriltaan vahvaa suomalaisuutta oli ylipäätään olemassa. Tähän huutoon syntyi vastaamaan Elias Lönnrotin Kalevala. Runolaulajien kielessä piili mystistä latinkia, kansansielua. Mutta mikä Kalevala oikeastaan on, ja kenelle se kuuluu?Finlandia-voittaja Juha Hurmeen kirjallinen ruumiinavaus Kalevalalle on kulttuurinen ja poliittinen kauhukertomus siitä, kuinka elävä karjalainen perintö muumioitiin pyhäksi suomalaiseksi kirjaksi.

"Liitonarkku johdatti kansan kohti Luvattua maata..." JUMALAINEN NÄYTELMÄ seuraa sinnikkään Valter Juveliuksen (1865--1922) seikkailuja tiede-, runo- ja perhepiireistä Palestiinaan. Viimeisteltyään 1906 väitöskirjansa muinaisten juutalaisten ajanlaskusta hän keskittyi töihinsä Viipurissa ensin työväenopistonjohtajana ja sitten kirjastonhoitajana. Nimellä Valter Juva hän kuitenkin ponnisteli myös kirjailijana ja kääntäjänä. Niinpä JUMALAINEN NÄYTELMÄ tuo mukaan tapahtumiin myös L. Onervan ja Leinon veljekset. Mutta Juveliuksen varsinainen missio oli löytää VANHAN TESTAMENTIN kuvaama aarrekirstu. Siinä hän tarvitsi yhtä hyvin hepreantaitoisen siskonsa Esterin kuin myös kansainvälisen arkeologisen tutkimusmatkailijaryhmän apua. Hervoton draama ottaa vauhtia Juveliuksen yhteenotoista originellin maanmittari-isänsä kanssa.

Juha Hurme kirjoittaa teoksessaan Tiu tau tilhi hyppien ja hauskasti, innostaen lukijaa samalla omaksumaan uutta ja tarkkailemaan maailmaa uudesta näkökulmasta. Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista: virallisista, koristelluista holveista ja unohduksen umpeuttamista väylistä. Pikku Inkerin laulusta ponnahtava tutkimusretki kulkee laulukirjantekijä Wilho Siukosen kohutusta väitöstilaisuudesta Fröbelin palikoiden kautta ”Suomen kansakoulun isän” Uno Cygnaeuksen naisseikkailuihin Novo-Arkangelissa Alaskassa. Kirjasta selviää, minkä kokoinen maksa on jouhilintuna, tupsuniskana ja rötönä tunnetulla punapihlajien vakiovieraalla, ja Naantalin keskiaikaisen birgittalaisluostarin satsaus mausteisiin saa tietysti ansaitun huomionsa. Juha Hurmeen hilpeän surumielinen tutkielma etenee ja poukkoilee ja naurattaa. Lukija saa halun oppia uutta, nähdä uudella tavalla. Runsas tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana. Juha Hurme (s. 1959) on kirjailija, teatteriohjaaja ja -käsikirjoittaja. Melkein unohdetun kirjallisuuden tulisena arvonpalauttajana tunnettu Hurme on julkaissut romaanit Volvo Amazon (Otava, 2007), Puupää (2009), Hullu (2012) Nyljetyt ajatukset (2014) sekä Finlandia-palkinnon voittaneen Niemen (2017), jolle ilmestyi vuonna 2020 jatkoa nimellä Suomi. Hurmeen viimeisin kirjallinen työ on Seitsemän veljeksen uusi suomennos (2021). Monikertaisesti palkittu kirjailija ja ohjaaja tunnetaan myös maanmainiona esiintyjänä.

2017. aasta ilukirjanduse Finlandia auhinna pälvinud romaan "Neem" jutustab meile soome rahva ajaloo ehk nn soomeliku vaimsuse kujunemiskäigu ja tagamaad. Autor Juha Hurme alustab kosmilisest Suurest Paugust ja rändab läbi 14 miljardi aasta kuni 19. sajandi esimese kümnendini, et näidata, kui mitmekesisest ainesest koosneb ühe rahva iseolemine. Lugeja ees on terve maailma suvaliste rõhuasetustega kultuurilugu.Raamat on täis fakte, viiteid ja üksikseiku, tsitaate, üllatavaid vaatenurki, aga ka mängulist fiktsiooni, nii et tegu on pigem ilukirjanduslikult emotsionaalse kroonikaga. Ent seda võib lugeda ka kui psühholoogilist romaani või tõetruud ajaloolist põnevikku, pealegi tänapäeva teadmuse läbinägelikus humoorikas valguses.Üks väike, Neemeks nimetatud maanina kuskil põhjapoolkera pärapõrgus ei ole veel Soome, ent ajapikku hakkab see üha selgemalt omandama äratuntavaid kontuure ja tunnusjooni. 1809 uue ajastu künnisele jõudnult Neeme lugu lõpeb. Mis sai edasi, sellest kirjutab Hurme aga oma 2020. aastal ilmunud romaanis "Soome".Juha Hurme (snd 1959) on prosaist, kolumnist ja mitmekülgne teatraal. Muude tunnustuste kõrval kuulub talle aastast 2014 ka teatriala hinnatuim, Eino Kalima auhind.

Suomen sisällisodassa 1918 ammuttiin ja tapettiin 37 000 ihmistä. 2018 Juha Hurmeen näytelmässä "Limingan ihme 1918" käsiteltiin sisällissodan tapahtumia Limingassa, missä paikalliset asukkaat, suojeluskunnat ja punakaarti onnistuivat löytämään vaihtoehtoisen ratkaisun konfliktiin. 2021 Limingan kansanopistolla, yhdessä tapahtumien päänäyttämöistä, sarjakuvalinjan opiskelijat ovat sovittaneet Hurmeen näytelmätekstin sarjakuvamuotoon.Piirtäjät: Vilma Indrén, Aki Käkelä, Anna Oikarinen, Perttu Vehviläinen, Anniina Heikkilä, Sami Mattila, Jarkko Harakka, Tomi Nikula, Paavo Kauppinen, Aliisa Lampi, Mauri Miettinen, Kai Erkkilä, Seela Viinikanoja, Emilia Nurminen, Minerva Asamäki, Luukas Kemppainen, Kevin Kupari, Lauri Oksanen, J. Pesonen

Eletään erään laskutavan mukaan 1800-lukua. Lönnrot ja Lyyti ryhtyvät kirjoittamaan ja Kalevala tulee harsittua kasaan samoihin aikoihin kuin idearypäs nimeltä Suomikin.Mieletön kimara aatteiden virtailuja, historiallisia hulivilejä ja kaanoniin sopimattomia ääniä sekoilee suuriruhtinaskunnassa, jossa metsät ryskyvät ja muutamalla ukolla on hillitön hinku olla itsenäinen ja rikas kansakunta.Juha Hurmeen kuudes romaani Suomi jatkaa Finlandia-palkinnon voittaneen Niemen tositarinaa. Hurmeen päättymätön uteliaisuus ja luonnontieteilijän ja taideniekan yhteisolomuoto manaavat esiin pari sataa viime vuotta kirjattuahistoriaa kaikkine vänkyyksineen, ja paljon kauemmaskin kurotellaan ainakin kansanrunouden, tämän pyramideja isomman kulttuurisaavutuksen myötä.

"Pehmein taivaan alla voittaa kaikkein kovimman."REHU-VIRTANEN on koko perheen muikeasta tiedekappaleesta tehty näytelmäkirja. Rooleissa häärivät professori A. I. Virtanen (1895--1973), maatalousministeriövirkahenkilö Elina Kalma sekä tutkimusavustaja Suvi ja dosentti Tomppe ynnä heitäkin henkevämmät Akka ja Ukko. Pääosan varastavat silti uuden Nobel-rehun suorimmat edunsaajat, lehmät.Niin mullistavan biokemiallisen innovaation kätilöimiseksi kuin myös nautaenergian vapauttamiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja asioiden huolellista märehtimistä. Lyhyesti: sarvia ja hampaita.

MAKING OF LEA näyttää asiat ja tilanteet Aleksis Kiven LEA-näytelmän (1869) taustalla ja työstössä. Kirjailija on pinteessä, suomalainen teatteritaide vasta tulossa, kielet sekaisin näyttämöllä ja kaikki kulisseissa. Seuraa ruotsalaisen diivan ja saksalaisen valelääkärin rytmittämä hervoton mutta sitäkin houreisempi kujanjuoksu kohti kantaesitystä. Stenvall tenuttaa, Meurman mörisee, Ahlqvist twistaa ja sydän lyö Bergbom.

LEMMINKÄINEN on Finlandia-palkitun Juha Hurmeen uusi näytelmä. Se saa kantaesityksensä Suomen Kansallisteatterissa kalevalanpäivänä 28. helmikuuta 2018.Komediassaan Hurme ulosmittaa Väinölän ahon, Tuonelan mustan joen ja pimeän Pohjolan kieltä ja ajattelua purkaakseen väkivallan perinnettä. Lemminkäinen-sisko ja Fleming-veli muodostavat tovereineen rikollisjoukon, jota vastaan nousee kaikkiviisas mahtirouva Louhivuori. Kokonaisuus on korkeintaan yhtä muinainen kuin nykyinenkin. Teos on ntamon ja Kansallisteatterin yhteistuotantoa.

Suomen ensimmäinen tähtitieteilijä Sigfrid Aronius Forsius (s. 1560) ei ollut mikään tavallinen tiedemies. Forsius sai oman lukunsa Juha Hurmeen Niemi-romaanissa, mutta nyt Forsiuksen tarina nähdään hullun hienon road trip -sarjakuvaromaanin muodossa.Forsius tutki tähtitiedettä, astrologiaa, luonnonfilosofiaa, kirjoitti luonnontieteellisen yleisteoksen Physica sekä kirjan mineraaleista. Euroopan yliopistoissa opiskellut Forsius työskenteli pappina, virkamiehenä, professorina, kuninkaallisena tähtitieteilijänä, tutkimusmatkailijana, kartoittajana, kruunun salaisena asiamiehenä, almanakan laatijana, unitulkkina, sekä käsistä että tähdistä ennustajana ja merkkien selittäjänä. Hän oli virsirunoilija, saarnakirjailija, historioija, perinteenkerääjä, kääntäjä, unien näkijä, juoppo, riitapukari ja ehkä ystävänsä murhaaja. Hän oli aikakauden kuva, koko sotkuinen vyyhti.Rapian keveän rosoinen piirrostyyli ja tekijöiden kutkuttavan hauskat tekstit osoittavat 1600-luvun ennustusten ja tutkimusten yhteyden tämän päivän valeuutisiin ja maailmanmenoon. Nyt ei tehdä uutta suurmieslegendaa vaan katsotaan naisen kynän ja sanan kautta historiaa.Rapia kertoo meille viimein Forsiuksen näyistä, muistiinpanoista, komeetasta, revontulista ja muista ihmeistä. Tarinaa ryydittävät herkullisesti Juha Hurmeen kirjoittamat värssyt. Rapian ja Hurmeen yhteistyö on silkkaa lukemisen ja katsomisen riemua, parasta mahdollista historiankirjoitusta.

Jokunen tovi alkuräjähdyksen jälkeen, astronomisten, geologisten ja sen sellaisten sattumien seurauksena, Telluksen pohjoisella pallonpuoliskolla alkoi törröttää niemi. Sitten tulikin vuosi 1809, ja siinäpä oikeastaan koko tarina olisikin, ellei tuolle 14 miljardin vuoden aikajänteelle mahtuisi joitakin niin kohottavia kuin askarruttaviakin episodeja, joiden kertomisesta saattaa olla lukijalle hyötyä ynnä huvia.Niemi on maailmankaikkeuden kulttuurihistoria a la Juha Hurme. Kustantamon pihistelyn vuoksi teos keskittyy tuon mainitun niemennökön ympäristöön, toki vertaillen sen saavutuksia eurooppalaiseen ja laajempaankin hengentuotantoon. Venäjän vallan aika ja Suomen tasavallan historia on siis jätetty pois.Hurmeen tutkain löytää aina uutta jo muka tiedetystä. Taiteilijan ja tieteilijän yhdistelmäkatse paikantaa niemen ylivertaisesti käännetyimmän tekstin satojen vuosien takaa, pureutuu kansanrunouteen ilman Kalevalan välikättä ja näyttää niemen perusteellisen kansainvälisyyden jo ajalta ennen ristiretkiä. Uskonkiihko ja typerä isottelu eivät ole kirjoit-tajalle suuressa arvossa, sivistys, kulttuuri ja uuden keksiminen ovat.Juha Hurmeen Niemi ei ole vielä Suomi, mutta sellaisia piirteitä, juuria ja juonteita siinä on, jotka saattavat vaikuttaa tutuilta.

Viki, 35, on rasisti, homofoobikko ja sovinisti. Tarjoussika ei ole sika vaan Helinä-keiju alias Alina Tomnikov, joka Simpeleen seudun karjalanmurteella kyseenalaistaa Vikin maailmankuvan. Töppöhörö on Juha Hurmeen komedia miehestä Suomessa ja Suomesta miehessä. Kantaesitys: Suomen Kansallisteatterin Suuri näyttämö 28.1.2016. Julkaistaan ntamon ja Kansallisteatterin yhteistyönä.