Juha Jaakola

Arkkitehti Birger Federley (1874-1935) toi Tampereelle uuden rakennustyylin, jugendin. Sen ensimmäisiä ilmentymiä kaupungissa oli hänen yhdessä Lars Sonckin kanssa suunnittelema Tirkkosen kauppapalatsi. Seuraavaksi työpöydällä syntyivät monet kaupunkikuvan kannalta tärkeät maamerkit kuten Palanderin talo, De Gamlas Hem, Frenckellin tehdasalue, Tampereen Osake-Pankki, Laukonlinna, Kymmenenmiehentalo, Laivayhtiön talo ja Tuomisen kivimuuri. Birger Federley - jugendarkkitehti esittelee Federleyn jugend-helmien lisäksi hänen laajaa tuotantoaan aina 1930-luvulle saakka. Kirjan erillisartikkelit käsittelevät Federleyn sukupolven arkkitehtikuntaa, Tampereella järjestettyjä suunnittelukilpailuja ja mukana on myös ensimmäinen Federleyn ja Sonckin yhteisen Tampereen arkkitehtitoimiston vaiheita valottava selvitys. Runsaasti kuvitetun teoksen täydentää kattava luettelo kaikista tiedossa olevista Federleyn Suomeen suunnittelemista töistä.

Bertel Strömmerin (1890-1962) vaikutus Tampereen kaupunkikuvaan on vertaansa vailla. Hänen työpöydällään syntyivät monet kaupungin maamerkit kuten hotelli Tammer, Tuulensuu, Tempontalo, Tammerkosken voimalaitokset, monet tehdasrakennukset, koulut, kirkot ja asemakaavat. Strömmerin ura kesti lähes 50 vuotta. Tampereen kaupunginarkkitehtina hän työskenteli lyömättömät 35 vuotta ja piti sen ohella myös yksityistä suunnittelutoimistoaan kuolemaansa saakka. Sen suunnitelmia valmistui Tampereelle noin 300.Bertel Strömmer – Tampereen arkkitehti esittelee myös Strömmerin arkkitehtikilpailuihin tekemiä suunnitelmia ja hänen muotoiluaan lähtien loisteliasta Tammerin, Tuulensuun elokuvateatterin ja työväentalo Konsun sisustuksista aina Tampereen ev. lut. seurakuntien ruumisautoon saakka. Kirjassa on mukana runsaasti hänen alkuperäispiirroksiaan ja itse ottamiaan valokuvia. Teosta täydentävät yksityiskohtaiset Tampereelle ja muualle Suomeen tehtyjen suunnitelmien luettelot.

Onko koskaan tullut mieleen, miksi kaikki turistin näköiset Hämeensillalla valokuvaavat koskea? Syy näyttäisi olevan siinä, että he ovat juuri löytäneet yhden Tampereen parhaista paikoista, elleivät parhaan. Samanlaista puuhaa on havaittavissa myös Keskustorilla, Pyynikin näkötornilla ja jopa Hervannan Pietilä-keskuksessa.Museovirasto määritteli 2009 kustakin Suomen kunnasta paikat, jotka nimettiin ”valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi”. Tampereella noita Suomen valioita on 20, alkaen Tammerkoskesta Teiskon Aunessiltaan. Niistä ei ole tähän mennessä tehty yhtenäistä painettua julkaisua, joten Tampere-Seura otti härkää sarvista. Kun Museoviraston seulaan jäi tarttumatta useita yhtä hienoja paikkoja, jatkoksi pantiin kuvauksia niistäkin. Ja lopuksi ratkaistiin - ainakin alustavasti - sekin, mikä ja missä on Tampereen Vanhakaupunki.