Juha Peltosalmi

Järjestyksessään yhdestoista barometri käsittelee järjestöjen vapaaehtoistoiminnan tilaa, jäsenten ja jäsenyyden merkitystä järjestöjen toiminnalle, hallinnollisen työn kuormittavuutta ja sitä koskevia kehittämisehdotuksia sekä järjestöjen työllistämistä ja sähköisiä palveluja.

Näkyykö talouden taantuma jo väestön hyvinvoinnissa? Miten eriarvoisuutta pitäisi vähentää? Onko perusturvan taso riittävä? Entä millainen on lastensuojelun asiakkaiden tilanne?Sosiaalibarometri 2015 kertoo myös, miten paikallisesti sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat johtajat arvioivat kaatuneen sote-uudistuksen vaikutuksia: mistä uudistuksen osista olisi heidän mielestään syytä pitää kiinni.Kyseessä on jo 25:s Sosiaalibarometri. Se kuvaa hyvinvoinnin, julkisten palvelujen sekä palvelujärjestelmän tilaa ja kehityssuuntia kuntien sosiaali- ja terveystoimen, Kelan toimistojen ja TE-toimistojen johdon arvioimana. Kyselyn vastaukset on kerätty loppuvuodesta 2014.

Vuoden 2014 erityisteemana on sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamistoiminta.Ensimmäistä kertaa tietoa on koottu kahdesta teemasta myös liikunta- ja nuorisojärjestöiltä: barometrissä tarkastellaan, miten hallinnollinen työ kuormittaa eri alojen järjestöjä ja miltä vapaaehtoistoiminnan tilanne niissä näyttää.Järjestöbarometri perustuu noin sadan valtakunnallisen sosiaali- ja terveysjärjestön sekä yli tuhannen paikallisyhdistyksen vastauksiin. Hallinnollisen työn kuormittavuutta ja vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet myös valtakunnalliset liikunta- ja nuorisojärjestöt. Kyselyjen ohella on hyödynnetty tilasto- ja rekisteriaineistoja.

Miltä näyttää väestön hyvinvointi? Tulisiko työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisätä ja etuuksia siirtää lisää Kelan vastuulle? Miten TE-palvelujen uudistaminen on onnistunut? Miten nuorten hyvinvointia tukevat nuorisotakuu ja muut uudet keinot? Näiden kysymysten lisäksi Sosiaalibarometri 2014 kertoo arvioita mm. terveyspalvelujen valinnanvapauden vaikutuksista, yhteispalveluista sekä hyvinvointikertomuksesta kunnan työvälineenä.Sosiaalibarometri luotaa hyvinvoinnin, julkisten palvelujen sekä palvelujärjestelmän ajankohtaista tilannetta ja ennakoituja kehityssuuntia. Tulokset perustuvat vuodenvaihteessa 2013-2014 kerättyihin asiantuntija-arvioihin. Vastaajina on kuntien sosiaali- ja terveystoimen, Kelan toimistojen sekä TE-toimistojen johto.

Miltä väestön hyvinvointi näyttää paikallistason asiantuntijoiden arvioimana? Miten palvelut tukevat osatyökykyisiä ja pitkittyneesti työttömiä? Näkyykö hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa? Pystyvätkö kunnat vastaamaan nykyistä laajemmasta palvelutarjonnasta? Näiden kysymysten lisäksi Sosiaalibarometri 2013 kertoo arvioita mm. kilpailutettujen palvelujen valvonnasta, Kelan asiakaspalvelun toimivuudesta ja sosiaalietuuksien väärinkäytöstä.Sosiaalibarometri luotaa hyvinvoinnin, sitä tukevien julkisten palvelujen sekä palvelujärjestelmän ajankohtaista tilannetta ja ennakoituja kehityssuuntia. Tutkimus perustuu vuodenvaihteessa 2012-2013 kerättyihin asiantuntija-arvioihin. Vastaajina ovat kuntien sosiaalitoimien, terveyskeskusten, Kelan toimistojen ja TE-toimistojen johto sekä sosiaalihuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajat.

Julkaisussa luodaan yli 3 000 itäsuomalaisen vastausten pohjalta kuva heidän hyvinvoinnistaan ja tyytyväisyydestä omaan elämäänsä ja sen osa-alueisiin.Keväällä 2007 tehtyyn kansalaiskyselyyn perustuva julkaisu on osa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Työ, toimeentulo, osallisuus Itä-Suomessa - kansalaisnäkökulma alueen kehittämiseen -kehittämishanketta (2006-2007). ESR-kehittämishankkeen tavoitteena on ollut mm. tuottaa kansalaislähtöistä, alueen eri väestöryhmien itse ilmaisemista tarpeista nousevaa tietoainesta syrjäytymisen ehkäisyn ja työllisyyden edistämisen tueksi.