Juhani Niemi

J. H. Erkon (1849-1906) tuotanto soi suomalaisten sydämissä. Laulut Jouluaatto: ”No onkos tullut kesä jo talven keskelle...”, Hämäläisten laulu: ”On mulle Suomi suloisin, vaan Häme siitä kallihin!” tai Kansalaislaulu: ”Olet maamme, armahin Suomenmaa, Ihanuuksien ihmemaa!” ovat kaikille tuttuja suomalaisia sävelmiä. Harva tietää, että ne ovat runoilija J. H. Erkon käsialaa.Sydämeen luettavaksi - J. H. Erkon elämäkerta kertoo lukijalle, kuka oli tämä sydämellinen ja herkkä runon taitaja, aforistikko, lehtimies, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja.J. H. Erkko teki pitkän uran Viipurissa kansakoulunopettajana. Sen jälkeen hänen kynänsä keskittyi palvelemaan aikakauden ihanteita ja pyrkimyksiä. Aikansa suosittuna juhlapuhujana hän oli 1800-luvun loppupuolen keskeinen suomalaisen kulttuurin puolustaja, kulttuurivaikuttaja, kansanvalistaja ja suomenkielisen kirjallisuuden edistäjä.Taidehistorioitsija Marjo Kuula sekä neljä muuta asiantuntijaa asettavat J. H. Erkon vaiherikkaan elämän ja monipuolisen tuotannon osaksi 1800-1900-lukujen taitteen historiaa osoittaen, kuinka Erkon elämä ja runous nivoutuivat tiiviisti toisiinsa. Tutuksi tulevat niin Erkon suvun ja lähipiirin tapahtumat, Taiteilijakoti Erkkolan rakentamisen vaiheet Tuusulan Rantatielle, ajan kiristyneet poliittiset olot kuin myös kirjallisuushistorian muutokset. Samalla runsaasti kuvitettu kirja on johdatus Erkon monipuoliseen tuotantoon ja sen kuvittamiseen. Kirjassa on mukana laaja valikoima Erkon rakastetuimpia runoja ja mietelauseita, jotka on tarkoitettu jokaisen lukijan sydämeen.Kottarainen, se tumma lintu,Lauloi pienosen säveleen,Minkä lauloi, sen totta lauloi,Se koski kuulijan sydämeen.

Paavo Cajander (1846-1913) syntyi hämeenlinnalaiseen nahkurin perheeseen, kouluttautui suomen kielen maisteriksi ja kehittyi poikkeuksellisen taitavaksi suomentajaksi. Hänen elämäntyössään yhdistyvät modernilla tavalla alueellisuus, kansallisuus ja kansainvälisyys. Cajanderin runoista tunnetuimpia ovat Jean Sibeliuksen säveltämät runot "Maljanesitys isänmaalle" ja "Vapautettu kuningatar".

"Arkinen, mielikuvituksellinen ja abstraktisti filosofinen kohtaavat Mannerin, Juvosen ja Janssonin proosateoksissa toisensa."KIRJAN MATKASSA kuvastaa kirjallisuuden moninaisuutta ja kirjallisuudentutkimuksen avaraa maisemaa. Sen tekijä ottaa vakavasti niin ajankuluteokset kuin lastenkirjat sekä historian ja yhteiskuntatieteiden näkökulmat. Professorin tarkasteluun pääsevätkin esimerkiksi Tove Janssonin modernius, Juhani Ahon elämä, Kalle Päätalon suosio, Jenni Haukion kirjallisuuskäsitys, lyriikan asema, kirjallisuuspalkinnot ja kirjan estetiikka. Nykyteoksista ruoditaan esimerkiksi Sofi Oksasen ja Ulla-Lena Lundbergin proosaa.KIRJAN MATKASSA koostuu 37 tekstistä. Niistä pääosa on ilmestynyt eri paikoissa 2010-luvulla, osa aiemmin, osa myöhemmin ja osa nyt ensimmäistä kertaa.

Aleksis Kiven (1834-1872) viisinäytöksistä murhenäytelmää Karkurit (1867) pidettiin sen ilmestymisen aikoihin onnistuneempana kuin kirjailijan edeltäviä näytelmiä Nummisuutarit ja Kullervo. Myöhemmin arviot näytelmästä muuttuivat jyrkän päinvastaisiksi ja teosta kutsuttiin muun muassa literääriseksi aivokummitukseksi. Vasta 1960- ja 1970-lukujen onnistuneet teatteritoteutukset avasivat näytelmän ansioita uudelleen.Näytelmätekstin ja kommentaarien lisäksi Karkurien kriittinen editio tarjoaa uutta tietoa näytelmän monitasoisesta dramaturgiasta sekä teoksen julkaisu- ja teatterihistoriasta. Lisäksi editiossa valaistaan näytelmän suhteita eurooppalaiseen draamaperinteeseen, taustoitetaan sääty-yhteiskunnan murrosta 1800-luvun Suomessa sekä analysoidaan Kiven tapoja käyttää silosäemittaa näytelmässään.Editioon sisältyy Kirjallisessa Kuukauslehdessä 1866 julkaistu Karkurien katkelma sekä katsaukset teoksen ensimmäisiin ruotsin- ja suomenkielisiin näyttämösovituksiin.

"Samassa HELSINGIN SANOMIEN numerossa, jossa uutisoitiin Kistan ja Husbyn räjähdyksistä, tiedotettiin isoin otsikoin uudesta virustaudista keskisen Kiinan Wuhanissa."KULTTUURIPAMAUS sai sysäyksensä pommi-iskusta Tukholmassa. Räjähdys tapahtui tammikuussa 2020 kirjoittajan kotitalossa ja tuhosi hänen perheensä asunnon. Pian sen jälkeen siirryttiin COVID-19:n aikakauteen. Koronakaranteenissa Ruotsissa ja Suomessa syntyi 55 kirjoitusta naapurussuhteista ja omista kokemuksista kahden pohjoismaan asukkaana.Matkakirjaa ja pienoisesseiden kokoelmaa yhdistävä teos on monipuolinen raportti toisiaan muistuttavien mutta toisistaan myös poikkeavien hyvinvointivaltioiden yhteyksistä ja eroista. Se on henkilökohtaisten Ruotsi-kokemusten summaus, kuningaskunnan kulttuuritarjonnan läpileikkaus ja sarja välähdyksiä ruotsinsuomalaisten elämästä ja kirjallisuudesta ennen ja nyt.

Arvid Järnefelt (1861-1932) kuuluu merkittävimpiin suomalaisiin toisinajattelijoihin. Yhteiskunnallisena ja hengellisenä herättäjänä, aseistakieltäytyjänä ja siviilivastarinnan pioneerina hän on jättänyt lähtemättömiä jälkiä aatetraditioomme. Juhani Niemen kirjoittama elämäkerta kirjailija Järnefeltistä perustuu alkuperäislähteisiin, kirjeenvaihtoon ja päiväkirjamerkintöihin. Hän esittelee monipuolisesti ja tiiviisti kirjailijan sukutaustan, "heräämisen" ja sen vaikutukset, kirjallisen toiminnan ja kansalaistottelemattomuuden, aikalaisreseption ja jälkimaineen ja suhteuttaa Järnefeltin toiminnan aikakauden suuriin ja pieniin kysymyksiin.