Juhani Valanto

Suomen ensimmäinen höyrylaiva, siipiratashinaaja Ilmarinen, alkoi kulkea Saimaalla elokuussa 1833. Merellä alkoi höyrylaivaliikenne kolme vuotta myöhemmin. Sen jälkeen on maamme rannikko- ja sisävesillä ollut kulussa ehkä noin 4 000 suomalaisomisteista höyryalusta. Erikokoisia ja erinäköisiä,monet niistä Suomessa rakennettuja.”Höyrylaivojen Suomi” kertoo näistä laivoista. Teos ei ole maamme höyrylaivaliikenteen historia, vaan eräänlainen rapsodia. Kirja koostuu 62 artikkelista, jotka eri tavoin mutta monipuolisesti liittyvät höyrylaivoihin ja niiden menneisyyteen. Myös höyrylaivojen nykyisyys ja käyttö tulee käsitellyksi. Tekstissä mainitaan nimeltä lähes 800 höyrylaivaa. Kirjassa on runsas kuvitus, yli 300 valokuvaa tai piirrosta. Monet kuvista ovat harvoin julkaistuja tai ennen julkaisemattomia.Suomessa on edelleen höyrylaivaliikennettä. Meillä on pitkälti yli 100 höyrylaivaa, joista valtaosa on kulussa kesäisin. Niistä on kirjassa luettelo. Ammattiliikenteessä on kymmenkunta alusta, museolaivoja lähes saman verran, osa niistä liikkuvia, ja loput ovat yhteisö- tai yksityisomistuksessa. Laivoja on useilla vesistöillä, eniten Saimaalla, ja muutamia myös meren puolella. Höyrylaivat kuuluvat maamme arvokkaaseen kulttuuriperintöön.

Suomen sisävesien höyrylaivaliikenteellä on ollut hyvin positiivinen kuva. Se on ollut niin lasten kuin aikuistenkin kiinnostuksen kohde. Se on mahdollistanut liikkumisen ja yhteydenpidon jo ennen rautateitä. Teollisuudelle se on ollut hyvin tärkeä. Tämän teoksen koonnut Juhani Valanto on kirjoittanut kymmeniä artikkeleita ja teoksia laivoista ja laivaliikenteestä. Tämän teoksen aineiston kokoamisen hän on aloittanut jo 1940-luvun sotavuosina Mustanlahden satamassa. Myöhemmin hän on kerännyt aineistoa haastatteluin ja asiakirjoihin tutustumalla. Kirja esittelee erittäin perusteellisesti Näsijärven höyrylaivat ja -laivaliikenteen. Kuvitus on ainutlaatuinen ja runsas, yli 200 valokuvaa.