Jukka Kekkonen

Meneillään oleva vuosituhat on muuttanut dramaattisesti maailman demokratioiden tilannetta. Demokratia ja sen tae, oikeusvaltio, ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi.Oikeusvaltiota uhkaavat monet yhtäaikaiset kehityskulut kaikkialla maailmassa - ei vain Yhdysvalloissa ja Unkarissa, vaan myös Suomessa. Populistinen, ideologisesti tarkoitushakuinen retoriikka vääristää tosiasioita, sumentaa kokonaiskuvan ja heikentää keskustelun tasoa. Poliittisia agendoja ajetaan läpi huolimatta niiden lainsäädännöllisistä esteistä, ja lainvalmistelun laatu heikkenee, kun asiantuntijatiedolla ja tutkimuksella lakaistaan lattioita. Laki ja oikeustodellisuus ovat ajautumassa sovittamattomaan ristiriitaan.Mureneeko oikeusvaltio? on painavista yhteiskunnallisista puheenvuoroistaan tunnetuksi tulleen professori Jukka Kekkosen kirkkaasti ajateltu ja pelottavan ajankohtainen analyysi jo yli neljännesvuosisadan mittaisesta kehityksestä, joka uhkaa oikeusvaltiota ja siihen erottamattomasti liittyviä perusoikeuksia.

Tämä tietoteoshanke on lokakuussa 2026 julkaistava yhteisteos, Liberaalina Suomessa esseitä hyvinvointiyhteiskunnan eurooppalaisesta arvopohjasta. Kirjoittajakunta muodostuu yhteiskunta- ja taloustieteilijöistä, poliittisista kärkivaikuttajista sekä toimittajista. Teos pohtii laaja-alaisesti nykyisen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ja palvelurakenteen kokonaisuutta sekä sen pitkän aikavälin rahoitusratkaisuja. Samoin käsitellään maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä ja sosiaaliliberalismin roolia nykyisessä yhteiskuntakeskustelussa unohtamatta Euroopan unionin ja Suomen puolustusratkaisujen merkitystä pahasti kriisiytyneessä maailmanpolitiikan nykytilanteessa. Teos sisältää esseet: Ari Helo, Historiallinen liberalismi ja hyvinvointiyhteiskunnan idea Henrik Meinander, Pohjoismaisen yhteiskuntamallin polkuriippuvuus Janne Saarikivi, Suomalaisen liberalismin juurilla vanha itämerensuomalainen kulttuuri ja luterilaisuus tasa-arvon ja meritokratian lähteinä Jussi Saramo, Liberalismi vasemmistolaisena aatteena Tarja Halonen, Liberalismin arvopohjasta kestävästä kehityksestä Annika Rönni-Sällinen, Töihin reilujen työehtojen Suomessa! Heikki Hiilamo, Riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut kaikille Tytti Tuppurainen, Hyvinvointivaltion talousjärjestelmä Patrizio Lainà, Hyvinvointiyhteiskunnan sopimusperustainen rahoitussuunnitelma Pessi Rautio, Suomalaisen kulttuuripääoman nykytase Taina Saarikivi, Suomi ei tarvitse ”luovan talouden kasvustrategiaa” Jukka Kekkonen, Korkeakoulutuksen alamäki Eva Tawasoli, Maahanmuutto ja toimiva kotouttamispolitiikka Janne Metsänheimo, Murtuvat rakenteet ja vakauden jälkeinen maailma Maria Ohisalo, EU sosiaalisten ja ekologisten kriisien ratkojana Arvo Tuominen, Suomi, EU ja Venäjä Annastiina Heikkilä, Vapaus, veljeys, tasa-arvo – ranskalaisen vallan hinta Eva Biaudet, Ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan linjaukset

Oikeusvaltion periaatteiden sivuuttaminen vie demokratian kaltevalle pinnalle. Se on myös osoitus demokratian kriisistä. Meneillään oleva vuosituhat on muuttanut dramaattisesti maailman demokratioiden tilaa. Demokratia ja sen tae, oikeusvaltio, ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi. Oikeusvaltiota uhkaavat monet yhtäaikaiset kehityskulut kaikkialla maailmassa - eivät vain Yhdysvalloissa ja Unkarissa, vaan myös Suomessa. Populistinen, ideologisesti tarkoitushakuinen ja totuudesta piittaamaton retoriikka vääristää tosiasioita, sumentaa kokonaiskuvan ja heikentää keskustelun tasoa. Poliittisia agendoja ajetaan läpi välittämättä edes suuren mittaluokan oikeudellisista ongelmista. Lainvalmistelun laatu heikkenee, kun asiantuntijatiedolla ja tutkimuksella lakaistaan lattiaa. Mureneeko oikeusvaltio? on painavista yhteiskunnallisista puheenvuoroistaan tunnetuksi tulleen professori Jukka Kekkosen kirkkaasti ajateltu ja pelottavan ajankohtainen analyysi jo useiden vuosikymmenten mittaisesta kehityksestä, joka uhkaa oikeusvaltiota ja siihen erottamattomasti liittyviä perusoikeuksia. Kirjan nyt julkaistava toinen laitos seuraa oikeusvaltiokehityksessä koko ajan tapahtuvia muutoksia tähän hetkeen asti ja pureutuu niiden syihin.

Maailmanhistorian merkittävät oikeudenkäynnit liittyvät aina valtaan ja vallan lujittamiseen Suuret oikeudenkäynnit ihmiskunnan historiassa tarkastelee kymmentä maailmanhistorian tärkeää ja tunnettua oikeudenkäyntiä oman aikansa kontekstissa. Teos avaa historian eri vaiheisiin sijoittuneita oikeudenkäyntejä ja analysoi niiden kautta politiikan ja oikeuden suhdetta. Niin ikään se kysyy, mikä on poliittinen oikeudenkäynti ja millaisissa yhteiskunnissa ne ovat tyypillisiä. Mukana teoksessa on monia historiaan piirtyneitä tapauksia, muun muassa nuorten turmelijana pidetyn Sokrateen oikeudenkäynti, noituudesta syytetyn Jeanne d'Arcin tapaus, pasifisti Yrjö Kallisen kuolemantuomio valtiorikosoikeudessa ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Jerusalemissa tuomitun Adolf Eichmannin oikeudenkäynti. Suuret oikeudenkäynnit on kirja kaikille historiasta ja yhteiskunnasta kiinnostuneille. Se sopii mainiosti myös yliopistojen perusopintoihin ja yhteiskunnasta kiinnostuneelle lukiolaiselle.

Suomen ja Espanjan sisällissodissa yhteiskunnallinen järjestelmä romuttui ja poliittinen väkivalta laajentui puhdistuksiksi. Miksi juuri nämä sodat olivat niin verisiä, ja miksi rintamien ulkopuolisen väkivallan määrä nousi niissä ennennäkemättömiin mittoihin?Suomessa vuonna 1918 ja Espanjassa vuosina 1936-1939 käydyissä sisällissodissa kansa jakautui täydellisesti. Sotien aikana ja niiden jälkeen käytetty poliittinen väkivalta oli laajamittaista. Leimaavaa oli halu antaa hävinneelle osapuolelle riittävän ankara opetus, ja molempien sotien jälkitoimia voikin luonnehtia puhdistukseksi.Jukka Kekkosen Kun aseet puhuvat on perusteellinen, kansainvälisestikin ainutlaatuinen kokonaisesitys Suomen ja Espanjan sisällissodista ja niiden poliittisesta väkivallasta. Kartoittaessaan ihmisten toiminnan perusteita sisällissodissa se onnistuu yhdistämään historialliseen ja poliittiseen tarkasteluunsa laajan kulttuurisen ja yhteiskunnallisen taustan oikeuden roolia unohtamatta.Kirja rakentaa sillan menneisyydestä nykypäivään vastatessaan kysymykseen siitä, miten poliittinen väkivalta voi laajentua puhdistuksiksi.Professori Jukka Kekkonen on tunnettu tutkimuksistaan rikosoikeuden, kontrollipolitiikan, taloudellisen sääntelyn historian ja Suomen oikeuskulttuurin alueilta. Hän on tarkastellut julkaisuissaan muun muassa poliittista rikollisuutta, oikeuspolitiikan murroksia ja menneisyyttä oikeudellisena ja poliittisena kysymyksenä.Kekkonen on ollut Helsingin yliopiston hallituksen, International Association of Law Schools -järjestön hallituksen ja valtakunnanoikeuden jäsen. Hän on työskennellyt myös oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina ja kuuluu Suomalaiseen tiedeakatemiaan. Hän on tullut tunnetuksi myös aktiivisesta osallistumisestaan julkiseen keskusteluun.

Satavuotisen sodan sankari, Orleansin neitsyt Jeanne d'Arc tuomittiin vuonna 1431 ensin elinikäiseen vankeuteen ja sitten kuolemaan roviolla. Tuomioon johtanut oikeudenkäynti on maailmanhistorian kuuluisimpia oikeusmurhia.Koska Jeannea ei voitu syyttää mistään sotaa koskeneesta, perusteiksi otettiin hänen jumalallisiksi kokemansa näyt ja hänen pukeutumisensa miesten sotilasasuun. Nämä tulkittiin kerettiläisyydeksi - harhaopiksi ja noituudeksi. Siksi Jeannea vastaan nostettua syytettä käsitteli kirkollinen tuomioistuin.Polttoroviolta pyhimykseksi -teoksessa esitetään ensi kertaa suomeksi Jeanne d'Arcin oikeudenkäynnistä säilyneet pöytäkirjat. Matti Norrin suomentamien pöytäkirjojen jälkeen Jyrki Knuutila tarkastelee oikeudenkäyntiä roomalaiskatolisen kirkon oikeudenkäytön näkökulmasta ja Jukka Kekkonen puolestaan poliittisen oikeudenkäynnin kannalta.Näkemys Jeanne d'Arcin tuomiosta muuttui jo 1400-luvun lopulla. 1900-luvulla Jeanne julistettiin pyhimykseksi ja hänestä tuli ylistetty kansallissankari, jonka legenda kiehtoo edelleen taiteilijoita, kirjailijoita ja elokuvantekijöitä.Matti Norri on tehnyt pitkän uran juridiikan alalla sekä laatinut ja suomentanut lukuisia teoksia. Hän on kääntänyt muun muassa Johanneksen evankeliumin ja Olavus Petrin Tuomarinohjeet.Jukka Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt myös oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina ja kuuluu muun muassa Suomalaiseen tiedeakatemiaan.Jyrki Knuutila on Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori. Hänen julkaisunsa ja tieteellinen kiinnostuksensa ovat keskittyneet erityisesti uskonnolliseen viestintään ja uskonto-oikeuteen.