Jukka Korpela

Demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja vapaa tiede ovat kriisissä ja uhattuina ympäri maailmaa. Kansalliset edut ja autoritaarinen voimapolitiikka ajavat monenkeskisen sopimusjärjestelmän ohi. Mistä kehityksessä on kyse?Länsimaisuuden historia on pitkän linjan historiantutkijan Jukka Korpelan syvällinen analyysi läntisten instituutioiden ja eurooppalaisen arvomaailman synnystä ja kehitysvaiheista antiikista nykyhetkeen. Se avaa, millä tavoin sattuma ja yksittäiset keksinnöt, kuten ihmisen kirjoittamaan lakiin perustuva yhteiskuntajärjestys, veivät Eurooppaa ainutlaatuiseen suuntaansa ja pois perinteisestä klaanivallasta sekä hallitsijan jumalallisuudesta.Länsimaiden valta-asema ja demokraattiset järjestelmät alkoivat vakiintua 1700-luvun lopulta alkaen. Nykyisin kuitenkin Kiina, Venäjä ja globaali etelä vaativat moninapaista maailmanjärjestystä lännen johtoaseman sijaan. Teos haastaakin perinteisen edistyskertomuksen, jossa läntiset arvot ja talouden määräävä asema ovat historian vääjäämättömiä huipennuksia.

Valta-asema tarvitsee aina rinnalleen oikeutuksen, ja vankimmat perusteet vallankäytölle tarjoaa ylevä tarina. Venäjän virallisessa retoriikassa voittava kertomus on ollut näkemys ikiaikaisesta Muinais-Venäjästä, joka ulottuu lännessä Puolaan, Baltiaan ja Suomeen saakka. Tämä tulkinta historiasta ei ole kuitenkaan Vladimir Putinin ja hänen aikalaistensa keksintöä, vaan sillä on jopa vuosisatoja vanhat perinteet. Helmikuussa 2022 tällä historiakuvalla perusteltiin hyökkäystä Ukrainaan.Muinais-Venäjän myytti -teoksessa palkittu historioitsija Jukka Korpela kertoo Itä-Euroopan historiallisen kehityksen viikinkiajalta Pietari Suuren valtakauteen ja täydentää monia vanhentuneita käsityksiä Venäjästä, Ukrainasta ja niiden muotoutumisesta.Samalla hän selvittää, milloin ja mitä tarkoitusta varten käsitys Moskovan ortodoksisesta ylivallasta rakentui. Olisiko Venäjä voinut olla myös turkinkielinen muslimivaltio? Kertovatko tuhat vuotta vanhat pyhimyselämäkerrat ja kronikat, että Ukraina ei ole valtio eivätkä ukrainalaiset itsenäinen kansa? Oliko Muinais-Venäjää olemassakaan?

Suomesta ryöstettiin keskiajalla ihmisiä myytäväksi etelän keskusten orjamarkkinoilla. Venäläisissä kronikoissa on toistasataa kertomusta kaappausretkistä Karjalaan ja Suomeen. Koska vankien kuljetus pitkin Venäjän jokia oli kallista, pohjoisesta kannatti viedä pikkulapsia ja naisia, joista maksettiin korkeita hintoja. Vangit saattoivat päätyä orjiksi Persiaan, Kaukasiaan ja jopa Intiaan asti.Idän orjakauppa keskiajalla kuvaa pohjoisen ihmisryöstöjä osana koko Venäjän orjakauppaa. Teos selvittää valaisevasti kaupan rakenteita: orjien kysyntää, määriä, kauppareittejä ja hintoja. Lisäksi se hahmottelee orjakaupan sosiaalista ja poliittista ulottuvuutta. Tutkimus on Suomessa uraauurtava - aiempia esityksiä aiheesta ei ole.Jukka Korpela on Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori.

Vuoksen maailmasta Itämeren keskiajalle Keskiaikainen Viipurin linna ei suojellut lännen etuvartiona yksin jätettyjä suomalaisia ja karjalaisia Viipurin läänissä venäläisuhkaa vastaan, koska Suomea, Karjalaa, Viipurin lääniä eikä venäläisiäkään ollut tuolloin olemassa itsensä näin tiedostaneina kokonaisuuksina. Viikinkikauppa toi Kannaksen ja Saimaan alueen pohjoiseurooppalaisen talouden piiriin. Keskiaikainen valtakunta oli kuninkaallisten etäpesäkkeiden verkosto. Valtaa tukemaan perustettiin kristillisiä seurakuntia,jotka julistivat vallan ja verojen olevan peräisin Jumalalta.Viipuri oli eräs tällainen etäpesäke. Se oli ulkomaalaisen, eurooppalaisen vallan keskus, josta kuninkaan edustaja toteutti kuninkaan valtaa omien apureidensa välityksellä suomalaispakanoiden keskuudessa. Vallan tunkeutuminen, hallinnon pysyvä järjestäminen ja paikallisten asukkaiden siihen sitominen oli hidasta. Keskiajan loppuun mennessä tähän oli päästy vasta Kannaksen ydinalueella, jolloin Viipurin linnan vaikutuksesta oli muodostunut alkeellinen linnalääni rajoineen. Ne ihmiset, jotka oli kyetty sitomaan veronmaksuun ja kristinuskoon, alkoivat myös mieltää yhteenkuuluvuutta valtakuntaan ja sen rakenteisiin. Samalla he alkoivat kokea vierautta niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät kuuluneet tähän valtakuntaan. Näin oli syntynyt kansan ja kansakunnan idean ydin.