Jukka Rantala

Valkoisen terrorin kuuluisat murhamiehet Saaren Jallu ja Rummin Jussi yrittivät teloittaa Kaarlo Isomäen keväällä 1918, mutta tämä onnistuipakenemaan heidän kynsistään. Teloitusyritys juontui kansakoulunopettaja Isomäen ja Jämsän mahtimiesten välisistä riidoista. Sisällissodanjälkeen Isomäki yritti saada vainoajansa vastuuseen. Hän ei voinut syyttää ajojahtinsa taustalla olleita henkilöitä ilman pitävää näyttöä,joten hän kohdisti syytökset teloitusyrityksensä toteuttajiin. Nämä kuitenkin armahdettiin valtionhoitaja Svinhufvudin antamalla asetuksella.Oikeutta vaille jääminen katkeroitti Isomäen loppuelämäkseen. Kirja kertoo Kaarlo Isomäen elämäntarinan ja kuvaa vainon häneen jättämiä jälkiä.

Historian opiskelu kohdistuu historian taitoihin. Opettajan opas avaa konkreettisesti, mitä nämä historian taidot ovat, ja opastaa toteuttamaan niitä kehittäviä harjoituksia. Siinä missä taitojen vihkon tehtävät sopivat etupäässä yksilölliseen työskentelyyn, opettajan materiaalissa olevien tehtävien tarkoitus on johdattaa toiminnalliseen ja ryhmämuotoiseen historian tutkimiseen. Opettajan oppaassa on myös oppikirjan kappaleisiin liittyvää syventävää materiaalia, jota voi käyttää opetuksessa oppilaan kirjan ja taitojen vihkon ohella. Koska historianopetuksen tavoitteena on historiallisen ajattelun oppiminen, arviointi kohdistuu sisältöjen muistamisen sijasta tiedon soveltamiseen.

Menneisyyteen voi saada uudenlaisen otteen, jos historia nähdään harrastuksena ja sen oppiminen taitona eikä vain faktojen omaksumisena. Ajan merkit avaa historian peruskäsitteitä ja tarkastelee niiden opettamista viimeisimmän tutkimustiedon avulla. Taitopainotteisesta opetuksesta annetaan konkreettisia esimerkkejä, joita opettajat voivat käyttää ajattelunsa ja opetuksensa rakennusaineksina. Samalla pohditaan historiallisen tiedon vastaanottoon ja yhteiskunnalliseen käyttöön liittyviä kysymyksiä sekä paneudutaan historian vaikeisiin kysymyksiin, kuten kansakuntien tilintekoihin synkän menneisyytensä kanssa. Ajan merkit soveltuu erityisesti historianopettajille, jotka haluavat painottaa historiatietoisuuden ja tutkivan oppimisen näkökulmaa. Teos päivittää historianopettajien oppikirjan uusien vaatimusten tasolle.

Jokaisen finanssialalla työskentelevän on tärkeää ymmärtää vakuuttamisen lainalaisuuksia ja eri vakuutuslajien pääpiirteitä. Vakuutusoppi mahdollistaa kokonaiskuvan saamisen vakuuttamisen periaatteista ja vakuutustoiminnan eri alueista. Teos onkin vakiinnuttanut asemansa alan perusteoksena. Kirjan kolmanteentoista painokseen on tehty alalla tapahtuneesta ja kansainvälisestä kehityksestä johtuvat tarpeelliset muutokset ja lisäykset.Kirjan alkuosassa käsitellään kaikelle vakuuttamiselle yhteiset asiat: vakuutustoiminnan historia ja käsitteiden määrittelyt, vakuutuksen tehtävät yhteiskunnassa, vakuutusmarkkinoiden rakenne sekä vakuutustalouden ja vakuutuslainsäädännön perusasiat. Historialukuun on sisällytetty uusina osiot digitaalisen tiedon vallankumouksesta ja vakuutustoiminnan vastuullisuudestaKirjan loppuosassa esitellään pääpiirteittäin sekä sosiaalivakuutuksen ja muun lakisääteisen vakuutuksen että vapaaehtoisen vakuutuksen keskeiset lajit.Vakuutusoppi antaa luotettavan ja laajan näkemyksen vakuutustoiminnasta. Kirjan sisältö tarjoaa mahdollisuuden asioiden syvälliseenkin tarkasteluun. Teos soveltuu siten niin oppikirjaksi uransa alkuvaiheessa olevalle kuin hakuteokseksi tehtävissään jo rutinoituneelle asiantuntijalle. Myös alan ulkopuoliset voivat kirjan avulla saada yleiskuvan suomalaisesta vakuutustoiminnasta ja sen kehityksestä.

Millaisia ovat historian opiskelu ja opetus nykyisessä peruskoulussa ja lukiossa?Kouluhistoria on aina jakanut mielipiteitä: joillekin se on tarkoittanut vuosilukujen pänttäämistä, toisille se on ollut kiehtovien tarinoiden aarreaitta. Muodostuvatko oppituntien sisällöt edelleen opettajien luennoista ja merkkitapahtumien ulkoluvusta, vai onko perinteiset oppikirjat heitetty nurkkaan ja opettamisvastuu siirretty digitaalisille sisällöille?Näinkö historiaa opitaan? kertoo konkreettisten ja hätkähdyttävienkin esimerkkien avulla nykyisestä historian kouluopetuksesta ja suomalaisten nuorten kyvystä omaksua historiallista ajattelua. Teoksessa pohditaan, millainen historianopetus olisi mielekästä 2020-luvun Suomessa. Parhaimmillaan historian opiskeleminen vahvistaa kriittisiä tiedonkäsittelyvalmiuksia ja tukee nuoria valeuutisten maailmassa. Loputtomassa tapahtumavirrassa on hyvä oppia löytämään erilaisia syitä ympäröivän maailman ilmiöille ja pohtimaan niiden vaikutuksia. Kouluhistoria pitäisikin ymmärtää tärkeänä kansalaistaitona.

Texterna i Förr i tiden 3 Textbok är lättlästa och spännande. Utöver faktatexten finns korta berättande texter som hjälper eleven att leva in sig i hur människorna levde förr. Arkeologen och illustratören Mats Minnhagens rika illustrationer ger eleven en möjlighet att identifiera sig med berättelsen och personernas liv. På så sätt ökar elevens medvetande för motiven bakom olika händelseförlopp och förståelsen för hur historien påverkar nuet.Förr i tiden 3 behandlar renässansen, reformationen, upptäcktsresorna och vetenskapens frammarch i början av nya tiden samt Finland som en del av det svenska riket under stormaktstiden.Textboken kompletteras av ett Aktivitetshäfte för eleven och ett Digitalt materialpaket för läraren.

I Vi i tiden 1 Aktivetshäftet lär sig eleven att att ta reda på, tolka och kritiskt granska information och fenomen i samhället samt tillämpa kunskapen i stt eget liv. Aktiviteterna uppmuntrar eleven att lyssna på andra, uttrycka sina åsikter och ta en aktiv roll i sin närmiljö.

Historian opiskelu kohdistuu historian taitoihin. Opettajan opas avaa konkreettisesti, mitä nämä historian taidot ovat, ja opastaa toteuttamaan niitä kehittäviä harjoituksia. Siinä missä taitojen vihkon tehtävät sopivat etupäässä yksilölliseen työskentelyyn, opettajan materiaalissa olevien tehtävien tarkoitus on johdattaa toiminnalliseen ja ryhmämuotoiseen historian tutkimiseen. Opettajan oppaassa on myös oppikirjan kappaleisiin liittyvää syventävää materiaalia, jota voi käyttää opetuksessa oppilaan kirjan ja taitojen vihkon ohella. Koska historianopetuksen tavoitteena on historiallisen ajattelun oppiminen, arviointi kohdistuu sisältöjen muistamisen sijasta tiedon soveltamiseen.

I Vi i tiden 2 Aktivetshäftet lär sig eleven att att ta reda på, tolka och kritiskt granska information och fenomen i samhället samt tillämpa kunskapen i stt eget liv. Aktiviteterna uppmuntrar eleven att lyssna på andra, uttrycka sina åsikter och ta en aktiv roll i sin närmiljö.

Me nyt -sarjassa painotetaan yhteiskuntaopin taitojen käytännönläheistä harjoittelua. Opettajan opas kertoo, mitä nämä taidot käytännössä ovat ja miten niitä voidaan mielekkäästi harjoitella. Materiaali johdattaa toiminnalliseen yhteiskuntaopin opiskeluun, jossa korostuu oppilaan aktiivinen rooli. Tavoitteena on kannustaa oppilasta vaikuttamaan omassa lähiyhteisössään ja harjoittelemaan yhteiskunnallisia taitoja turvallisessa ympäristössä. Oppilaan ja opettajan materiaalit muodostavat tarkasti mietityn kokonaisuuden, joka tarjoaa välineitä osallistua, innostua ja oppia.

Me nyt -sarjassa painotetaan yhteiskuntaopin taitojen käytännönläheistä harjoittelua. Opettajan opas kertoo, mitä nämä taidot käytännössä ovat ja miten niitä voidaan mielekkäästi harjoitella. Materiaali johdattaa toiminnalliseen yhteiskuntaopin opiskeluun, jossa korostuu oppilaan aktiivinen rooli. Tavoitteena on kannustaa oppilasta vaikuttamaan omassa lähiyhteisössään ja harjoittelemaan yhteiskunnallisia taitoja turvallisessa ympäristössä. Oppilaan ja opettajan materiaalit muodostavat tarkasti mietityn kokonaisuuden, joka tarjoaa välineitä osallistua, innostua ja oppia.

Historian opiskelu kohdistuu historian taitoihin. Opettajan opas avaa konkreettisesti, mitä nämä historian taidot ovat, ja opastaa toteuttamaan niitä kehittäviä harjoituksia. Siinä missä taitojen vihkon tehtävät sopivat etupäässä yksilölliseen työskentelyyn, opettajan materiaalissa olevien tehtävien tarkoitus on johdattaa toiminnalliseen ja ryhmämuotoiseen historian tutkimiseen. Opettajan oppaassa on myös oppikirjan kappaleisiin liittyvää syventävää materiaalia, jota voi käyttää opetuksessa oppilaan kirjan ja taitojen vihkon ohella. Koska historianopetuksen tavoitteena on historiallisen ajattelun oppiminen, arviointi kohdistuu sisältöjen muistamisen sijasta tiedon soveltamiseen.