Juri Nummelin

Erotiikka ja pornografia ovat kirjallisuuden epäilyttävintä aluskasvillisuutta, jonka historia on kuitenkin yllättävän kiehtova aina antiikin ajoista alkaen. Modernin pornokirjallisuuden historiaan kuuluvat niin markiisi de Saden misantrooppiset tekstit kuin toisen maailmansodan jälkeiset seksipokkarit. Erotiikan lisälehtiin tietokirjailija Juri Nummelin on kerännyt kirjallista erotiikkaa ja pornografiaa käsitteleviä kirjoituksiaan. Mukana on myös aiemmin julkaisematon kirjoitus, jossa Nummelin muistelee omia puuhailujaan eroottisen kirjallisuuden alueella.

Muistojen kirpputoreissa Juri Nummelin ja Elina Teerijoki sukeltavat lähetystorien, hyllykirppisten ja kierrätyskeskusten kiehtovaan maailmaan ja kaivavat esille unohdetut aarteet ja erikoisimmat löydöt. Kirjaan on koottu Nummelinin ja Teerijoen kirpputoriaiheisia artikkeleita ja muita kirjoituksia eri lähteistä, mutta sitä varten on myös kirjoitettu uusia tekstejä kirpputorimuistoista eri vuosikymmeniltä niin Porista, Tampereelta, Turusta kuin Kemistäkin. Kirja on ennen kaikkea matka suomalaisiin kaupunkeihin. Muistojen kirpputorit jatkaa kahden Muistojen divarit -kirjan aloittamaa sarjaa, joka kuvaa mennyttä Suomea ja tutkailee tavaroiden synnyttämiä muistoja.

Margaret Mitchellin Tuulen viemää on jättimäisen menestynyt romaani, joka on samalla itsekin jättimäinen. Romaanin ja siitä tehdyn elokuvan vaikutus aikalaisiin oli mittaamaton. Vakavasti otettava kirjallisuudentutkija ei voi kirjoittaa romaanista sitä lukematta. Vai voiko? Juri Nummelin ottaa esseessään mittaa Mitchellin järkäleestä sitä lukematta ja pureutuu romaanin ja elokuvan konteksteihin. Käsitellyksi tulevat myös esseistin omat lukutottumukset, jotka asettuvat ristivalaistuksen kohteeksi. Kahden tulen välissä jatkaa Helmivyön kirjallisuusesseiden sarjaa. Sarjan ensimmäinen teos oli Ville Hännisen Täyteen mittaan, jossa kirjoittaja käsittele Raoul Palmgrenia ja tämän laajaa Maksim Gorki -monografiaa.

Neuvostoliitto oli yksi elokuvan suurvaltoja, jossa tehtiin myös paljon laadukasta animaatiota, niin lapsille kuin aikuisillekin: Uusi Gulliver, Lumikuningatar, Krokotiili Gena, Satujen satu, Aamiainen ruohikolla... Kokeellisten elokuvien rinnalla nähtiin myös suorasukaista propagandaa, jolla peiteltiin maan omia ongelmia. Juri Nummelin käy kirjassaan läpi venäläisen ja neuvostoliittolaisen animaatioelokuvan historian tiiviisti ja sujuvasti. Kirjassa esitellään myös tsaarin Venäjän aikaiset animaatiokokeilut sekä venäläinen animaatiotuotanto Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Omat lukunsa saavat muiden neuvostotasavaltojen animaatiot sekä virolainen animaatio. Kirja on uudistettu laitos vuonna 2015 ilmestyneestä kirjasta, joka kantoi nimeä Idän ihmeet.

Muistojen divarit 2 kokoaa yhteen erilaisia kirjoituksia divarien maailmasta. Se päästää lukijan nuuhkimaan unohdettuja niteitä unohdettujen liikkeiden hyllyjen väliin ja kertoo oudoista ja vielä oudommista divarinpitäjistä. Käsitellyksi tulevat Oulun, Kemin, Tornion, Vilppulan, Seinäjoen ja Kajaanin divarit - Helsingissä ja Turussakin käydään. Kirjaan sisältyy myös liite vanhoja divariaiheisia kirjoituksia sekä Juri Nummelinin pitkä muistelus kirjastojen poistomyynneistä 1980-luvun lopulta alkaen. Muita kirjoittajia ovat muun muassa Merja Leppälahti Tiina Mahlamäki, Vesa Sisättö ja Shimo Suntila. Kirjan päättää Harri István Mäen kaunis divariaiheinen novelli. Muistojen divarit 2 on jatkoa suositulle kirjoituskokoelmalle, joka ilmestyi vuonna 2018.

Tähän kirjaan tunnettu kirjallinen sekatyöläinen Juri Nummelin on valinnut huonoimmat novellinsa. Mistään pöytälaatikoiden jämistä ei ole kuitenkaan kyse, vaan julkaistuista teksteistä - tosin suuri osa on ilmestynyt Nummelinin omakustannelehdissä. Kirja alkaa scifilehti Tähtivaeltajassa vuonna 1988 julkaistulla "Jumalten tuholla", jonka pohjalta Nummelin teki myöhemmin samannimisen romaanin. Kirja jatkuu erilaisilla rikosnovelleilla, joissa Nummelin kokeilee jopa imperatiivimuotoista kerrontaa.

Suomalaisen elokuvan lyhyt historia käy kattavasti läpi kotimaisen elokuvan kehitysvaiheet ensimmäisistä mykkäkauden kokeiluista alkaen. Käsitellyksi tulevatstudiokauden klassikot, suomalaisen elokuvan kriisi 1960- ja 1970-luvuilla, 1980-luvun uudet yrittäjät ja 1990-luvun lopulla alkanut uusi kukoistuskausi. Mukana kulkee suomalaisen dokumentin historia, ja oman lukunsa saa myös kotimainen animaatio. Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen tietokirjailija, joka on kirjoittanut elokuvasta 1980-luvun lopulta saakka. Hän toimii myös Turussa järjestettävän Suomalaisen elokuvan festivaalin johtajana.

Unohdetussa Waltarissa Juri Nummelin esittelee sellaiset Mika Waltarin teokset, joista ei ole otettu painosta pitkään aikaan tai joita ei ole koskaan julkaistu uudestaan. Käsitellyksi tulevat muun muassa Kuolleen silmät, Antero ei enää palaa, Hämeenlinnan kaunotar ja Dshinnistanin prinssi. Myös Waltarin runoista ja tietokirjoista on omat lukunsa. Teos on hyvä käsikirja keräilijöille ja muille Waltari-harrastajille. Unohdettu Waltari on korjattu ja editoitu laitos alun perin vuonna 2008 ilmestyneestä kirjasta.

Viidestilaukeavat esittelee amerikkalaisia lännenkirjailijoita, joilta on suomeksi julkaistu novelleja eri lukemistolehdissä, kuten Seikkailujen Maailmassa. Kirjassa esitellään yli sata kirjailijaa, ja joukossa on useita pienen klassikon asemaan nousseita kuten Cliff Farrell ja Noel Loomis. Viidestilaukeavat on kätevä tietoteos lännenkirjallisuuden historiasta kiinnostuneille, mutta myös nostalginen nojatuolimatka aikaan, joka ei enää palaa. Teos kertoo samalla, että kioskilänkkäritkin ovat olleet monimuotoisempia kuin yleensä on ajateltu. Teos on täydennetty ja korjattu laitos alun perin vuonna 2004 pienenä painoksena ilmestyneestä kirjasta.

Yksinäisyys on viime aikoina puhuttanut aiempaa enemmän, kun yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset on tajuttu ja niitä on tutkittu. Lisäksi kevään 2020 koronaviruksen aiheuttama yksinäisyys on noussut aivan uudenlaisena kokemuksena esille.Mutta millainen on yksinäisyyden historia? Miten sitä on aiemmin kuvattu, miten siihen on suhtauduttu? Juri Nummelin tutkii teoksessaan neljää tekstiä, jotka paljastavat, että yksinäisyys ei ole aina ollut samanlaista: Martti Lutherin pöytäpuhe, Descartes'in Metodin esitys, Daniel Defoen Robinson Crusoe ja Xavier de Maistren Matka huoneessani.

Mitä noir on, misantropia dekkareissa, Raamattuun perustuvan kirjallisuuden vaihtoehdot, australialainen kioskikirjallisuus, James Ellroyn pieleen mennyt haastattelu, Edgar Allan Poen monet puolet, kauhupokkarien kultakausi, Carl Barksin noir-sarjakuvat - tässä vain muutamia aiheita, joita Juri Nummelinin uusi teos Lisää kovaa kyytiä ja kaunokaisia käsittelee. Kirja on jatkoa teokselle Kovaa kyytiä ja kaunokaisia, joka ilmestyi vuonna 2016. Uusi teos jatkaa aiemman kirjan linjaa ja sisältää lähes sata kirjoitusta lajityyppikirjallisuudesta. Teos sisältää laajat osiot dekkari- ja kauhuaiheisia kirjoituksia, ja varsinkin jälkimmäinen osio muodostaa kauhukirjallisuuden lyhyen historian. Mukana on myös sarjakuva-aiheisia esseitä ja artikkeleita sekä erilaisten listojen osio.

Intohimo dekkareihin sai Juri Nummelinin kirjoittamaan sarjan lyhyitä, usein vain virkkeen mittaisia rikostarinoita.

Huom! SPOILERIVAROITUS!Spoileri on kuvaus tai analyysi, joka paljastaa taideteoksesta juonen olennaisen piirteen tai sen lopputuloksen. Spoilereita ei saisi tehdä julkisessa keskustelussa eikä sosiaalisessa mediassa, siksi nykyään kerrotaan etukäteen, milloin tehdään juonipaljastuksia, toisin sanoen annetaan spoilerivaroitus. Raivostuneet fanit saattavat jopa lähettää tappouhkauksia, jos kriitikko tai bloggaaja tekee spoilerin ilman asiaankuuluvaa varoitusta. Mutta tyhjeenekö taideteos juoniselostukseensa? Eikö taiteessa ole kuitenkin viime kädessä jostain muusta? Juri Nummelinin kirja sisältää sadan tunnetun klassikkoelokuvan juonipaljastusta mahdollisimman tiiviisti kerrottuna. Lisäksi kirjassa on lyhyt spoilerien historia. Juri Nummelin on tietokirjailija, jonka laajaan tuotantoon sisältyvät mm. teokset Elokuvan lyhyt historia, 50 kirjaa - 50 elokuvaa ja 50 suomalaista kirjaa ja elokuvaa. Hän on kirjoittanut myös lännenkirjallisuudesta, Tolkienista ja sarjakuvan historiasta.

Suomen kirjallisuuden tarina tiiviistiSuomalaisen kirjallisuuden lyhyessä historiassa käydään tiiviisti, innostavasti ja kriittisesti läpi Suomen kirjallisuuden tarina. Kirjassa pyritään välttämään ilmeisimpiä suurteoksia ja tekijöiden luettelointia. Lisäksi mukana on myös unohdettua kirjallisuutta, kuten lasten- ja viihdekirjallisuutta. Pääpaino on 1900- ja 2000-luvun kirjallisuudessa, mutta kansanrunoutta ja 1800-luvun kirjallisuutta käsitellään myös. Kirja sopii niin kirjallisuuden harrastajan kuin tutkijankin käteen, mutta se toimii porttina asioiden laajempaan ymmärtämiseen myös koululaisille ja opettajille. Kirjasta hyötyvät myös maahanmuuttajat, jotka haluavat tutustua suomalaisen kulttuurin historiaan.

Kuoleman usvaa ja pimeyttä on ensimmäinen tietokirja, joka pureutuu kattavasti suomalaisen kauhukirjallisuuden historiaan. Jo Zacharias Topelius oli omana aikanaan merkittävä kauhukirjailija, mutta myös Aleksis Kiven, Mika Waltarin ja Aino Kallaksen tuotannosta löytyy kauhua. Juri Nummelin selvittää teoksessaan kotimaisen kauhun moninaiset vaiheet. Kauhugenreen mahtuu niin viihdelukemistoja kuin taiteellisesti kunnianhimoisia ja kokeilevia teoksiakin. Kirja nostaa myös esiin monia marginaaliin jääneitä kotimaisen kauhun tekijöitä eri vuosikymmeniltä. Teos on painava lisäys kotimaiseen kirjallisuushistoriaan ja olennaista luettavaa kaikille suomalaisesta kirjallisuudesta ja kauhusta kiinnostuneille.

Suomalaisen kirjallisuuden historiaa käsitellään yleensä vain vakiintuneiden merkkiteosten kautta, mutta sitä voi lähestyä myös viihdekirjallisuuden avulla. Juri Nummelin nostaa kirjassaan esille suomalaista kauhua, seksiä, länkkäreitä, jännäreitä, skandaalijournalismia, merirosvojuttuja... Mukana on myös tietokilpailu suomalaisesta viihdekirjallisuudesta! Näistä aiheista Koskimies ja Laitinen vaikenivat! Lisää sotaa, sutinaa ja seikkailuja on jatkoa Juri Nummelinin aiemmalle artikkelikokoelmalle, joka ilmestyi vuonna 2014. Tämänkin kirjan tekstit ovat aiemmin julkaistuja. Tekstejä on editoitu ja osaa on täydennetty. Kirja on oleellinen tietoteos sille, joka on kiinnostunut suomalaisen viihdekirjallisuuden historiasta!

Tähtien kirja on julkinen ja yksityinen päiväkirja, teos kymmenen vuoden aikana katsotuista elokuvista ja niiden kirvoittamista Facebook-arvosteluista sekä tähdityksistä asteikolla yhdestä viiteen. Arvosteltujen elokuvien skaala liikkuu alimmasta roskasta taiteenlajin huippuihin, ja mukana on niin ensi-iltoja kuin unohdettuja kuriositeettejakin.

Suomalaisella kauhukirjallisuudella on pitkä, mutta kapea historia. Tätä historiaa esittelee Juri Nummelinin kokoama Kehrääjä, joka sisältää kuusitoista kauhunovellia arkistojen kätköistä. Mukana on tunnettuja kirjailijoita, kuten teokselle nimen antanut Arvid Järnefelt, ja unohdettuja tai tyystin tuntemattomia kirjailijoita, kuten Matti Kurikka ja T. Syväkari. Tarinoissa tapaamme aaveita, muumioita, vampyyreita ja ihmissusia, mutta myös pelottavia ihmishirviöitä.

This is a book poems composed of bits and pieces taken entirely from the web. Predominantly, it is made out of junk mail.As media theorist Jussi Parikka writes in the afterword, "in the midst of the gloomy future scenarios and production of fear, (...) poetic recycling is however more than welcome. They are the modern surrealist techniques of tackling with the absurdities and layers beyond meaning of communication; the accidental, the haphazard, the unconscious (...) can be revealed through artistic methodologies."

Loch Nessin hirviö, Isojalka, jeti, yksisarvinen, chupacabra... Tarunhohtoisia eläimiä, joista on olemassa lukuisia havaintoja. Näitä havaintoja tutkii kryptozoologia, sinnikkäiden yksilöiden harjoittama näennäiseläintiede, joka hylkii valtatieteen näkemyksiä paranoidisella jääräpäisyydellä. Mutta entä jos lumimies sittenkin on olemassa...? Sininen tiikeri on ensimmäinen suomalainen kirja, joka koostuu kryptozoologisista novelleista. Teoksen tarinoissa esiintyy myyttisiä tai kansantarujen eläimiä ja muita olentoja. Kirjoittajina on useita spekulatiivisen fiktion ja kauhun nykymestareita, kuten Magdalena Hai, Jussi Katajala ja Artemis Kelosaari. Lähde matkalle lindinmadon, savolaisten dinosaurusten ja merenneitojen maailmaan!