Jussi Jalonen

Vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi järisytti maailmantaloutta perustuksia myöten. Samalla se herätti kysymään, mitkä ovat kriisiin johtaneen talousajattelun moraaliset ja filosofiset perusteet. Vastausta etsivä törmää tavan takaa samaan, voimakkaitakin tunteita puolesta ja vastaan herättävään nimeen. Kuka on Ayn Rand?Venäläis-yhdysvaltalainen Rand teki varsinaisen uransa elokuvakäsikirjoittajana ja romaanikirjailijana mutta halusi profiloitua myös filosofina ja markkinatalousteoreetikkona. Individualismin nimeen vannonut Rand oli kapitalismin moraalisuuden vankkumaton puolestapuhuja, josta tuli 1950-luvulta lähtien yhdysvaltalaisen taloudellisen oikeiston tärkeä taustavaikuttaja.Ayn Rand - kapitalismin valtiatar kuvaa tämän moniulotteisen ja värikkään hahmon elämäntyötä kirjailijana, filosofina ja mielipidevaikuttajana. Kartoittamalla Randin ristiriitoja herättänyttä ajattelua ja sen jälkivaikutusta teos auttaa ymmärtämään Yhdysvaltoja toisen maailmansodan jälkeen mutta myös ajankohtaista poliittista ja taloudellista keskustelua Suomessa.

Summassa helmikuussa 1940 käyty taistelu ratkaisi talvisodan lopputuloksen. Kun neuvostoarmeija onnistui murtamaan suomalaisten sitkeästi pitämän puolustuslinjan, sodan päättyminen oli enää vain ajan kysymys.Eri lähtökohdista sotaan joutuneet miehet kävivät yhdessä läpi torjuntavoiton ja rintaman murtumisen ja jakoivat kolmen kuukauden ajan yhteisen todellisuuden taistelukentillä. Äärimmäiset kokemukset muokkasivat miehiä - läsnä olivat elämänhalu ja selviytymisen ilo, pelko ja tuska, kuolema ja tappaminen. Miltä tuntui rintamakarkuruus tai asetoverin kuolema?Teoksessa nousee esiin myös se sisällissodan perintö, jonka kanssa työläistaustaiset sotilaat joutuivat Summassa elämään.Summan tarina on kertomus taisteluun osallistuneiden miesten kohtalosta ja kokemuksista, jotka jättivät syvät jäljet veteraanien mieleen ja elämään. Se on paljastava kuvaus siitä, millaista on olla sodassa.Jussi Jalonen on sotahistorian tutkija ja filosofian tohtori Tampereen yliopistosta.

Jussi Jalonen’s On Behalf of the Emperor, On Behalf of the Fatherland approaches the Russian suppression of the Polish Uprising in 1830-1831 from a new transnational perspective. The Russian mobilization involved people from the farthest reaches of the Empire, and one notable group was the Finnish Battalion of the Imperial Guard. For the Finnish elites, the war was a demonstration of loyalty to the Tsar, and the service of young Finnish gentlemen in the Russian Guards produced a sense of militarized patriotism. Relying on a rich variety of original sources, this study places the campaign in Poland in the context of the development of Finnish national awareness, providing a unique portrayal of 19th century war experience and nationalism.

Mikä saa suomalaisnuorukaisen lähtemään sotaan vieraalle maalle? Kansainväliset vapaaehtoisliikkeet ja aatteen tai sotapropagandan houkuttamat vierastaistelijat ovat päivänpolttava aihe. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Seikkailijoita, ammattisotilaita ja avustustyöntekijöitä on kauan lähtenyt Pohjan periltä kaukaisille sotatantereille.Sotahistorian tutkija, FT Jussi Jalonen kertoo 1800- ja 1900-luvun kansainvälisissä konflikteissa palvelleista suomalaisista viiden tositarinan kautta. Carl Mauritz Martinau aloittelee upseerinuraa Venäjän armeijassa Balkanilla 1829. Herman Liikanen sotii yhteispohjoismaisen aatteen edestä Tanskan ja Saksan välisessä sodassa 1864. Etelä-Afrikan siirtolainen Ernst Evert Lindberg tovereineen ryhtyy kaivosmiehestä kommandoksi taistellakseen brittejä vastaan buurisodassa 1899-1902. Kaarlo Kurko kerää elämänsä vaikuttavimmat kokemukset Puolan ja Neuvosto-Venäjän sodassa 1920. Richard Faltin ja Håkan Mörne todistavat Italian käymää totaalista sotaa Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijöinä Etiopiassa 1936.Vapaaehtoisten kertomukset todistavat, kuinka sotapalvelus ulkomailla on toisaalta opettanut kansainvälisyyttä, toisaalta heijastanut kunkin ajan kansallismielisyyttä. Kirja tarjoaa ajatuksia herättävän näkökulman monitahoiseen aiheeseen.