Jussi Kivinen

Suomen ensimmäinen höyrylaiva, siipiratashinaaja Ilmarinen, alkoi kulkea Saimaalla elokuussa 1833. Merellä alkoi höyrylaivaliikenne kolme vuotta myöhemmin. Sen jälkeen on maamme rannikko- ja sisävesillä ollut kulussa ehkä noin 4 000 suomalaisomisteista höyryalusta. Erikokoisia ja erinäköisiä,monet niistä Suomessa rakennettuja.”Höyrylaivojen Suomi” kertoo näistä laivoista. Teos ei ole maamme höyrylaivaliikenteen historia, vaan eräänlainen rapsodia. Kirja koostuu 62 artikkelista, jotka eri tavoin mutta monipuolisesti liittyvät höyrylaivoihin ja niiden menneisyyteen. Myös höyrylaivojen nykyisyys ja käyttö tulee käsitellyksi. Tekstissä mainitaan nimeltä lähes 800 höyrylaivaa. Kirjassa on runsas kuvitus, yli 300 valokuvaa tai piirrosta. Monet kuvista ovat harvoin julkaistuja tai ennen julkaisemattomia.Suomessa on edelleen höyrylaivaliikennettä. Meillä on pitkälti yli 100 höyrylaivaa, joista valtaosa on kulussa kesäisin. Niistä on kirjassa luettelo. Ammattiliikenteessä on kymmenkunta alusta, museolaivoja lähes saman verran, osa niistä liikkuvia, ja loput ovat yhteisö- tai yksityisomistuksessa. Laivoja on useilla vesistöillä, eniten Saimaalla, ja muutamia myös meren puolella. Höyrylaivat kuuluvat maamme arvokkaaseen kulttuuriperintöön.

Satavuotias höyrylaiva Kouta kertoo vanhan rautarouvan historian vuodesta 1921 alkaen. Sadan vuoden aikana Kouta-laiva on palvellut matkustaja-aluksena Kajaanin ja Sotkamon reitillä, sen jälkeen varppaajana Oulujärvellä sekä uudelleen matkustajalaivana. Vuosien varrella on kertynyt monia tapahtumia, tarinoita ja muistoja, jotka kirjaan ovat koonneet Jussi Kivinen ja Ollis Leppänen. Tervetuloa aikamatkalle!

Nyt se on valmis! Nimittäin Jussi Kivisen suurtyö Kainuun höyrylaivaliikenteen historiasta. 320-sivuinen teos kertoo kaikkien, noin 50:n Kainuun vesillä liikkuneen höyryaluksen elämänvaiheet; lähes jokaisesta on myös valokuva, muutamista runsaastikin. Kirjassa on peräti yli 300 kuvaa tai muuta kuvituselementtiä. Jussi Kivisen vuosien sitkeä työ on tuottanut mahtavan teoksen Kainuun höyrylaivoista sekä maakunnan vesistöistä ja vesiliikenteestä yleisemminkin. Kivisen "salapoliisitutkimusten" mukaan Kainuun vesillä on kuluneiden 140 vuoden aikana kulkenut kaikkiaan noin 50 höyryalusta. Niitä on tavattu niin Oulujärvellä kuin monilla siihen laskevien reittien järvillä; kaikissa Kainuun kunnissa paitsi Puolangalla. Teos siis kattaa maakunnan kaikki vedet, mutta, kuten kirjoittaja toteaa,"voi olla, että jokin laiva on jäänyt tietoon tulematta, mutta ainakaan monta ei sellaista ole".