Jussi Niemeläinen

Jotkut arvelivat Venäjän länsirajan jopa katoavan Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Niin ei käynyt, vaan nyt Venäjä käy sotaa rajan sijainnista. Kirja kuljettaa lukijan kylmän sodan päättymisestä nykyiseen kuumaan sotaan ja kuvaa, kuinka rajan eri puolilla kehitys alkoi kulkea kiihtyvällä vauhdilla eri suuntiin. Kun lännessä katsottiin tulevaisuuteen, Venäjällä katse kääntyi koko ajan tiiviimmin menneisyyteen.Niemeläinen matkustaa Pohjois-Norjasta itäiseen Ukrainaan ja tapaa matkan varrella presidenttejä, asiantuntijoita, ministereitä ja tavallisia ihmisiä, jotka pohtivat miten tähän tilanteeseen päädyttiin ja mitä on edessä.

Valkovenäläiset hermostuivat keväällä 2020. Hallinto oli epäonnistunut koronaepidemian hoidossa, ja ihmiset alkoivat auttaa toisiaan. Heikko kansalaisyhteiskunta vahvistui nopeasti. Aiemmin apaattiset ihmiset alkoivat pitää itseään kansalaisina ja kiinnostua myös politiikasta. Kesän presidentinvaleista tuli kansanjuhla. Pian ihmiset saivat kuitenkin tuta, millaisessa maassa asuvat. Maata yli 25 vuotta itsevaltaisesti johtanut Aljaksandr Lukašenka julistautui voittajaksi ja hajotti protestit kovaotteisesti. Valko-Venäjästä tuli vielä aiempaakin itsevaltaisempi maa, jossa on nyt satoja poliittisia vankeja.Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen on seurannut Valko-Venäjää työkseen yli 10 vuotta sekä raportoinut vaaleista, mielenosoituksista, ydinvoimalasta ja sotaharjoituksia mutta myös kaupunkikulttuurista, nimikiistasta ja talousongelmista. Kuohuvana kesänä 2020 hän oli maassa viikkoja.Tässä kirjassa hän kertoo, millainen maa on Valko-Venäjä. Hän kuvaa kesän 2020 euforian, siihen johtaneen kehityksen ja sen edelleen näkyvät seuraukset. Kirja kertoo myös, miksi muu maailma usein katsoo Valko-Venäjää geopolitiikan linssien läpi. Kirjan luettuaan ymmärtää, miksi Suomen naapurustoon kuuluvan kymmenen miljoonan asukkaan maan tapahtumilla on meillekin väliä.