Jussi Pekkarinen

Huhuja ja sulkeutuvia lähetystöjä - lähettiläiden vaativa työ suursodan varjossa. Tiedonhankinta, analysointikyky ja neuvojen antaminen ovat pätevän diplomaatin mitta. 1930-luvulla maailmanpoliittinen tilanne kiihtyi suursodaksi. Suomessa kaivattiin informaatiota päätöksenteon pohjaksi, mutta paikkansa pitävien tietojen hankinta vaikeutui. Spekulointia ja harhaanjohtavia uutisia riitti. Hitlerin ja Stalinin myötä Euroopan itsenäisten valtioiden määrä väheni. Myös Suomen edustusverkosto kutistui. Moskovan ja Lontoon lähetystöt poistuivat Suomen liittyessä sotaan. Välirauhansopimus tiesi lähtöä akselivaltioiden pääkaupungeista. Loppuvuonna 1944 Suomella oli vain kahdeksan lähetystöä.

Tiesitkö, että suomalaiset ovat joskus hyökänneet Ruotsiin? Tai että koulupoikien salaseura suoritti Helsingissä poliittisia salamurhia 1900-luvun alussa? Entä miksi Venäjän armeija ja laivasto valmistelivat sotilasoperaatiota suomalaisia vastaan lokakuussa 1908? Tämä kiehtova kirja esittelee kymmeniä vähemmän tunnettuja tapahtumia Suomen historiasta aina Ruotsin vallan ajoista tähän päivään. Kirja kertoo myös, millaisen sopimuksen punaiset tekivät vuonna 1918 Neuvosto-Venäjän kanssa - ja millaisen taas valkoiset Saksan kanssa. Maamme historia on täynnä yllätyksiä ja mielenkiintoisia käänteitä!

Diplomaatti on lyijykynä, jolla on korvat.Raportointia on pidetty lähettilään tärkeimpänä tehtävänä. Mutta kuinka paikkansa pitäviä tietoja ja oikeaan osuneita analyysejä hän on pystynyt lähettämään kotimaan päätöksentekijöille? Entäpä oliko raporteista ulkoministeriössä hyötyä vai siirrettiinkö ne lukematta arkistoon?Maailmansotien välillä lähettiläät kirjoittivat vapaammin kuin nykyään. Ritarikadulle tuli persoonallisia näkemyksiä eri maista ja kansoista. Raporteissa luonnehdittiin myös aikakauden merkkimiehiä kuten Stalinia, Hitleriä ja Mussolinia.Tietokirjailija ja ulkoministeriön tutkija Jussi Pekkarinen on kirjoittanut lukuisia ulkoasianhallinnon historiasta kertovia teoksia.

Lontoon-lähetystö on yksi tärkeimmistä Suomen edustustoista maailmalla. Teos esittelee Suomen ja Britannian suhteiden sekä lähetystön historiaa vuodesta 1918 alkaen ja luo henkilökuvia Lontoon-lähettiläistä, joista kukin on hoitanut maan asioita omalla persoonallisella tavallaan. Kirjassa on käytetty laajasti Britannian ulkoministeriön asiakirjoja, jotka paljastavat sen minkä diplomatian kohtelias kieli usein on jättänyt sanomatta.

Diplomatian tehtävänä on varjella isänmaan etua muuttuvissa oloissa. Suomen liikkumavaran määräävät ulkovallat, mutta myös Suomen oma tahto ja taito. Kulttuuri on ulkopolitiikan tekijän tärkeä työväline. Arto Mansala toimi suurlähettiläänä Unkarissa, Kiinassa, Venäjällä ja Saksassa 1985-2001. Kotimaassa ura huipentui valtiosihteerin tehtävään. Mansalan työtoverien ja ystävien kirjoittamat artikkelit avartavat käsitystä Suomen asemasta ja historiasta, diplomatiasta ja suurvaltasuhteista.

Rabota politologa Ju.Pekkarinena i doktora filosofii Ju.Pokhonena posvjaschena odnoj iz maloissledovannykh stranits istorii otnoshenij Finljandii i SSSR - vozvratu v Sovetskij Sojuz voennoplennykh i bezhentsev posle Vtoroj mirovoj vojny po uslovijam Soglashenija o peremirii, zatem Mirnogo dogovora, a takzhe peredache sovetskim vlastjam begletsov, pytavshikhsja cherez Finljandiju probratsja iz SSSR na Zapad. Kniga prednaznachena dlja shirokogo kruga chitatelej, interesujuschikhsja istoriej XX veka.