Jussi Simpura

Sosiaaliturva ja sähkövalo, oppivelvollisuus ja olympiahenki, kirjastot ja kahvinjuonti... Mistä kaikesta puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista? Hyvinvoinnin historiaa on aikamatka suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämään itsenäisyyden vuosikymmeninä. Matkan varrella avautuu eloisia näkymiä muun muassa talouteen, politiikkaan, luontoon, kulttuuriin ja henkisyyteen - pienipiirteistä arkielämää unohtamatta. Aiheiden kaleidoskooppimainen kirjo tuo esille, että hyvinvointi on monitulkintaista ja historiallisesti muuntuvaa. Julkisuudessa siitä kuitenkin puhutaan usein niin kuin se olisi yksiselitteistä ja yhteisesti ymmärrettyä. Sana on ollut altis myös väärinkäytölle: kyseenalaisiakin pyrkimyksiä on koetettu oikeuttaa sanomalla, että näin kuljetaan kohti yhteistä hyvää. Teos kuvaa, miten hyvin Suomessa on milloinkin voitu ja mitä on pidetty hyvänä elämänä. Miten hyvinvointia on haviteltu ja mistä sitä on luultu löytyvän?

Akateemikko Erik Allardt (1925–2020) nousi suomalaisen sosiologian johtavaksi hahmoksi ja kansainvälisesti merkittäväksi tutkijaksi 1960-luvulla. Allardt toi ja juurrutti Suomeen modernin, teorialähtöisen ja nyky-yhteiskunnan ongelmiin tarttuvan sosiologisen tutkimuksen. Sosiologiasta muodostui 1960-luvulla pitkälti Erik Allardtin ansiosta keskeinen yhteiskuntatiede, jolla oli merkittävä vaikutus myös yhteiskunnalliseen keskusteluun.Erik Allardt – Modernin Suomen sosiologi käsittelee Allardtin uraa, hänen sosiologiaansa ja hänen rooliaan yhteiskunnallisena vaikuttajana 1950-luvulta 2000-luvun alkuun. Tuona aikana Suomi kehittyi nopeasti moderniksi pohjoismaiseksi yhteiskunnaksi. Kirja kuvaa myös yhteiskunnan muutosta Allardtin tutkimusten kautta. Allardtin merkitys tämän muutoksen tulkkina, siihen vaikuttaneena tutkijana ja intellektuellina oli huomattava.Kirjoittajat ovat Allardtin oppilaita ja hänen nuorempia työtovereitaan.

Erik Allardt introducerade den moderna sociologin efter amerikansk förebild och bidrog till ämnets status som central samhällsvetenskap. Om hans forskning och stora inflytande på debatten från 1950-talet och framåt. Ges ut i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland.

Erik Allardt (1925-2020) är känd som en av sociologins nyskapare i Norden. Han introducerade den moderna sociologin med amerikansk förebild och bidrog till att sociologin började betraktas som en central samhällsvetenskap med stort inflytande på samhällsdebatten. Allardt strävade efter att skildra samhället som det såg ut just då, och parallellt utveckla sociologiska teorier. Han blev internationellt känd som forskare i politisk sociologi för sin forskning om kommunisternas väljarstöd och den nordiska välfärden. En viktig del av hans arbete handlar om minoriteter i Västeuropa, i synnerhet den finlandssvenska som han själv tillhörde. I Erik Allardt och den moderna sociologins genombrott presenterar sex samhällsvetare Allardts forskning och analyserar hans roll som samhällspåverkare och intellektuell från 1950-talet fram till början av 2000-talet. Boken berättar samtidigt om samhällsutvecklingen i Finland efter andra världskriget.I antologin medverkar Risto Alapuro, Matti Alestalo, Jussi Simpura, Aino Sinnemäki, Jan Sundberg och Hannu Uusitalo.

Oliko kaikki ennen paremmin? Vai onko kaikki paremmin nyt? Hyvinvointia koskeva keskustelu liikkuu usein näiden ääripäiden välissä.Teoksessa verrataan Erik Allardtin vuoden 1972 hyvinvointitutkimuksen tuloksia vuosina 2017 ja 2019 kerättyihin aineistoihin. Puolen vuosisadan aikana suomalaisten hyvinvoinnissa on tapahtunut suurempia ja pienempiä muutoksia, mutta myös muuttumattomuutta. Kirja kuvaa lisäksi hyvinvoinnin tutkimuksen ongelmia sekä Allardtin tutkimuksen merkitystä niin kansainvälisesti kuin Suomessakin.Kirja on tarkoitettu suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kehityksestä kiinnostuneille. Sitä voi käyttää myös oppikirjana sosiaalitieteissä ja niiden menetelmien opetuksessa.Hannu Uusitalo on sosiologian emeritusprofessori ja Allardtin keskeinen työtoveri pohjoismaisessa hyvinvointitutkimuksessa. Jussi Simpura on emeritustutkimusprofessori. Muut tutkimusryhmän jäsenet ovat professori Juho Saari, tohtori Tuomo Laihiala, emeritusprofessori Harri Melin, tohtori Katja Vataja ja dosentti Sakari Kainulainen.