Kalle Virtapohja

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on aloittanut oman presidenttikautensa vauhdikkaasti. Hän on ottanut omalla tyylillään ”arvopohjaisena realistina” vahvan otteen Suomen ulkopolitiikan johtamisesta ja maan turvallisuuspolitiikasta.Brysselissä Euroopan komission puheenjohtajan Romano Prodin kabinetissa työskennellyt Alexander Stubb uskoutui vuonna 2002 toimittaja Kalle Virtapohjalle ja kertoi suunnitelmistaan siirtyä politiikkaan. Kestävyysjuoksua harrastanut kielitaitoinen tohtori, jolla oli tutkintoja muun muassa Furmanin yliopistosta Yhdysvalloista ja Sorbonnen yliopistosta Ranskasta, antoi määrätietoisen vaikutelman. Politiikasta oli jo siinä vaiheessa puhuttu läheisen hyvän perheystävän Kalervo Kummolan kanssa.Tuosta Brysselin yhdessä nautitusta ateriasta alkaen Virtapohja on tarkkaillut toimittajan katseellaan Stubbin hengästyttävällä tahdilla edennyttä uraa europarlamentaarikoksi, ulkoministeriksi, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtajaksi, ulkomaankauppa- ja eurooppaministeriksi, pääministeriksi, Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi, CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundationin hallituksen puheenjohtajaksi ja tasavallan presidentiksi.Urheilun kulisseissa liikkuessaan Virtapohja on nähnyt, kuinka HIFK:n entinen juniorijääkiekkoilija ja maajoukkuegolfari rakensi verkostojaan ja nousi ensin maratonjuoksussa ja sittemmin triathlonissa näkyväksi hahmoksi ja lopulta triathlonin Euroopan mestariksi.Suomessa urheilu eri muodoissaan on kuulunut presidenttien harrastuksiin alkaen ensimmäisestä purjehdusta harrastaneesta presidentistä K. J. Ståhlbergista. Stubbille urheilulla tuntuu olevan aivan poikkeuksellisen suuri merkitys. Häneltä ei kysytä, miten hän voi käyttää niin paljon aikaa harjoitteluun, sillä hän on onnistunut käyttämään urheilua taitavasti hyväkseen rakentaessaan omaa tietään politiikan huipulle.Tietokirjailija Kalle Virtapohja avaa lukijalle ainutlaatuisella tavalla ovet politiikan, vallan ja urheilun kammareihin.Filosofian tohtori ja liikuntatieteiden maisteri Kalle Virtapohja (s. 1962) on tehnyt yli 50 tietokirjaa histo-riamme suurhahmoista kuten Paavo Nurmesta, Urho Kekkosesta, Iivo Niskasesta, Juuso Waldenista ja Lauri Pihkalasta. Hän on tutkinut ja kirjoittanut presidenttien urheiluharrastuksista useissa kirjoissaan ja artikkeleis-saan sekä pitänyt samasta aiheesta luentoja useilla eri puolilla Suomea.

Iivo Niskanen on kuluvan vuosituhannen menestynein suomalainen urheilija, joka on suksinut voittoon useammillakin olympialaduilla. Hänet voi eittämättä jo kesken uransa liittää suurimpien suomalaisten urheilulegendojen joukkoon. Tietokirja pohtii Niskasen menestystä sekä sen vaikutusta, joka näkyy muun muassa suomalaisten innostuksena rakasta talviurheilua kohtaan. Pekingin olympiakisojen kolmen mitalin jättipotti teki Iivo Niskasesta Suomen menestyneimmän urheilijan tällä vuosituhannella. Kolme olympiakultaa kolmissa peräkkäisissä olympiakisoissa kruunaavat hänet jo kesken urheilu-uran kaikkien aikojen legendojen joukkoon Paavo Nurmen ja Veikko Hakulisen rinnalle. Iivon menestys on nostanut pienen pohjoissavolaisen Vieremän kunnan maailmankartalle, ja samalla hiihto on tehnyt paluun suosituimpien talviharrastusten joukkoon Suomessa. Iivon synnyttämää spontaania innostusta kuvaa, että Savon Sanomat on jo kolme kertaa ilmestynyt arvokisojen yhteydessä nimellä Iivon Sanomat. FT, LiTM Kalle Virtapohja on urheiluhistoriaan erikoistunut tietokirjailija, joka on toiminut urheilutoimittajana muun muassa Turun Sanomissa ja Savon Sanomissa.

Isänmaallisena toimijana tunnettu ”koko kansan Tahko” kuuluu historiamme suurmiehiin. Hänen keskeinen elämäntehtävänsä oli tavoite koko kansan liikuttamisesta: ilman Tahkoa ei olisi pesäpalloa eikä koululaisilla hiihtolomaa.Kansallinen suurmiehemme Lauri ”Tahko” Pihkala (1888-1981) oli luomassa suomalaista kilpaurheiluperinnettä. Hän oli monipuolinen olympiaurheilija, valmentaja ja toimittaja, joka haki tietoa ja ideoita Pohjois-Amerikasta. Pihkala kehitti muun muassa pesäpallon, uudisti suomalaisen hiihtoperinteen, visioi stadionia Helsinkiin ja esitti ajatuksen urheiluopistoista, joista Vierumäki oli ensimmäinen. Pihkala kulki moottoripyörällään ensimmäisenä ammattivalmentajana pitkin ja poikin Suomenniemeä kertoen eri lajien säännöistä ja valmennusnikseistä.Odotuksen täyteisenä kesänä 1917 Pihkala lopetti valmennustyönsä ja ryhtyi perustamaan suojeluskuntia. Suomen kiskaiseminen irti Venäjän ikeestä oli koko ajan lähempänä. Pihkala kirjoitti vaikuttavan pamfletin, jossa hän kannusti urheilunuorisoa valmistautumaan Suomen itsenäistymiseen.Suojeluskuntajärjestön lakkauttaminen vuonna 1944 oli Pihkalalle henkilökohtainen tragedia. Hän menetti työpaikkansa. Lisäksi hänen entisiä työtovereitaan kuulusteltiin ja pidätettiin asekätkentäjutun yhteydessä toisten lähtiessä maanpakoon. Pihkala ei jäänyt toimettomaksi. Hän jatkoi uraauurtavaa työtään koko kansan liikuttamisessa.Teos kertoo tarinan ainutlaatuisesta, aikaansaavasta ja monipuolisesta Tahkosta, joka levitti liikunnan ilosanomaa kansanomaisesti pieruhuumoriakin viljellen.FT Kalle Virtapohja on tietokirjailija, joka on kirjoittanut useita urheiluhistoriallisia teoksia.

VARATUOMARI PEKKA KARE oli perustamassa Valkeakosken Painonnostokerhoa vuonna 1953. Hän toimi ensin maanrakennusalalla, kunnes perusti oman asianajotoimistonsa ja alkoi hoitaa muun muassa Paavo Nurmen asioita. 1970-luvun alussa Kareesta tuli Veikkauksen painotalo Kvartto Oy:n toimitusjohtaja. URHEILUJOHTAJANA Pekka Kare oli uransa huipulla Münchenin olympiajoukkueen ylijohtajana vuonna 1972. Elettiin painonnoston kultaisia vuosia, ja Münchenissä nähtiin jokaisessa sarjassa suomalainen painonnostaja. Kareen toiminta Kansainvälisen painonnostoliiton hallituksessa huipentui vuonna 1998 Lahdessa järjestettyihin painonnoston maailmanmestaruuskilpailuihin.VIIPURIN MAALAISKUNNASSA syntynyt Pekka Kare asuu Siuntiossa, missä hänet tunnetaan innokkaana kalamiehenä sekä urheilun, runojen ja musiikin ystävänä.

Liuksialan kartano tuli Meurman-suvun omistukseen vuonna 1821. Entistä kuninkaankartanoa on hallinnut viisi Meurmanien sukupolvea, joita yhdistää Kangasalla sijaitsevan kartanon myyttinen historia ja kuningatar Kaarina Maununtyttären perinnön vaaliminen. Kirja keskittyy Meurmanien aikaan Liuksialan kartanossa. Samalla se kertoo inhimillisten kokemusten kautta Suomen vaiheista sekä maa- ja metsätalouden harjoittamisesta viimeisten 200 vuoden aikana. Kirjan tekstistä nousee esiin kunnallisneuvos Agathon Meurmanin poikkeuksellisen merkittävä rooli Suomen poliittisessa, taloudellisessa ja henkisessä rakennustyössä. Jokainen Meurmanien sukupolvi on ollut omana aikanaan mukana yhteiskunnan kehittämisessä.Kirjan on kirjoittanut tietokirjailija, FT Kalle Virtapohja.

Ministeri Lauri Tarasti on toiminut urheiluoikeuden kansainvälisissä luottamustehtävissä yli 40 vuoden ajan.Hän tuli urheiluun mukaan Helsingin Kisa-Veikkojen nopeakinttuisena pikajuoksijana ja eteni nopeasti valmentaja- ja toimitsijatehtäviin. Helsingissä 1983 järjestettyjen yleisurheilun ensimmäisten maailmanmestaruuskisojen pääsihteerinä hän teki erinomaista työtä. Siitä alkoivat luottamustehtävät Kansainvälisessä yleisurheiluliitossa (IAAF ja WA), Kansainvälisessä olympiakomiteassa (KOK) ja Maailman antidopingtoimisto WADAssa. Tarasti on Suomen Squashliiton kunniapuheenjohtaja.Kirjassa on muun muassa Tarastin kolme vireillä olevaa ehdotusta, kaksi WADAlle ja yksi Suomen Olympiakomitealle. Tarasti esittää lisäksi henkilökohtaisen arvion dopingvalvonnan nykytilasta maailmalla.Lauri Tarasti on kirjoittanut muistelmakirjansa yhdessä maamme tunnetuimpiin tietokirjailijoihin lukeutuvan filosofian tohtori Kalle Virtapohjan kanssa.

Kulttuurihistoriallisen kuntoiluoppaan tarkoituksena on kannustaa helsinkiläisiä liikkumaan antamalla heille virikkeitä omasta ympäristöstään. Takakannessa kannustetaan: "Lähde liikkeelle! Kokeile tänä vuonna uutta liikuntalajia tai lähde kulkemaan uusia kuntoportaita. Tee liikkumisesta tapa ja seikkailu, joka rikastuttaa elämääsi!"

Helsinki on rakennettu Suomen pääkaupungiksi, mutta yllättäen kaupungin rakentajat ovat jääneet varjoon, kun kaupungin tai Suomen historiaa onkirjoitettu. Tämän kirjan päähenkilö on yksi näistä tuntemattomista rakentajista, Paavo Johannes Nurmi.Kansainvälisesti juhlittu urheilusankari, 9-kertainen olympiavoittaja, asettui elämään tavallista elämää muutettuaan Turusta Helsinkiin ja ryhdyttyään grynderirakentajaksi.Nurmen rakennustarinassa on klassisen tarinarakenteen mukaisesti kolme vaihetta, alku, keskikohta ja loppu. Hänen ensimmäiset kerrostalonsanousivat jo 1930-luvulla, mutta Neuvostoliiton brutaali hyökkäys syksyllä 1939 katkaisi rakennustyöt dramaattisesti moneksi vuodeksi. Sotien jälkeen Nurmi ryhtyi jälleen palkkaamaan rakennusmiehiä ja -naisia, ja taloja alkoi kohota muun muassa idylliseen Lauttasaareen.Tietokirjailija, FT Kalle Virtapohja (s. 1962) on tutkinut vuosien ajan Paavo Nurmea ja hänen merkitystään Suomen historiassa. Hän on tehnyt aikaisemmin kirjoja mm. presidentti Urho Kekkosesta, vuorineuvos Juuso Waldenista, urheiluprofessori Lauri Pihkalasta ja hiihtäjä Iivo Niskasesta.

Viimeiseksi patruunaksi kutsuttu vuorineuvos Juuso Walden (1907-1972) johti Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiötä kolmen vuosikymmenen ajan. Hänestä tuli Suomen kaikkien aikojen merkittävin urheilumesenaatti, jonka perintö elää tehdaspaikkakuntien urheiluseurojen toiminnassa tänäkin päivänä.”Vanha isä” muistetaan, ja häneen liitetyt tarinat ja kaskut saavat meidät edelleen hyvälle tuulelle.Juuso Walden perusti Valkeakosken Hakan ja jalkapallon Suomen cupin. Hän kuului Helsingin olympiakisojen finanssitoimikuntaan ja johti Suomen Palloliittoa vuosikymmenen. Hänen johdollaan saatiin aikaan historiallinen neuvottelutulos, jonka perusteella TyöväenUrheiluliiton seurat liittyivät uusina seuroina Suomen Palloliittoon.Juuson aikaan Yhtyneet tunnettiin työnantajana, joka huolehti työntekijöidensä hyvinvoinnista. Tehdasurheilusta tuli Yhtyneiden Paperitehtaiden tavaramerkki. Yhtiö rakennutti puolisensataa urheilun suorituspaikkaa, ja yhtiötä lähellä oleville urheiluseuroille annettiin muutenkin merkittävää tukea. Yhtyneiden urheiluohjelma aloitettiin jovuonna 1935 Juuso Waldenin isän kenraali Waldenin aikana, ja sitä jatkettiin niin kauan kuin Juuso oli yhtiön toimitusjohtajana eli vuoteen 1969 asti.Isänmaallisen Juuso Waldenin sydämessä oli kaksi suurta asiaa, urheilu ja Englanti. Ne yhdistyivät ainutlaatuisella tavalla Reed-otteluissa, joita Yhtyneet kävi vuosina 1947-1962. Tässä kirjassakerrotaan ensimmäisen kerran muun muassa näiden maaotteluihin rinnastettavien Reed-otteluiden tarina.Filosofian tohtori Kalle Virtapohja (s. 1962) on tietokirjailija, joka on kirjoittanut useita kirjoja urheiluhistoriasta ja urheilun suurmiehistä.Suomen Urheiluhistoriallisen seuran varapuheenjohtajana, kokeneena urheilujournalistina ja mediahistorioitsijana Virtapohja tuntee suomalaisen urheilun taustat.

SATA TARKKAA VUOTTA: Ampumaurheilun historia SuomessaAmpumaurheilu toimi nykyaikaisen kilpaurheilun tienraivaajana 1800-luvun Suomessa. Pohjoismaisilla yhteyksillä oli oma vaikutuksensa, kun Suomen Ampumaurheiluliiton edeltäjää Suomen Ampujainliittoa perustettiin vuonna 1919.Kotimaisen ampumaurheilun suuria juhlahetkiä ovat olleet vuosien 1937 ja 2002 maailmanmestaruuskilpailut sekä Helsingin olympiakisat vuonna 1952. Ampujien aateliin kuuluvat olympiavoittajat Pentti Linnosvuo (1956 ja 1964), Väinö Markkanen (1964) ja Satu Mäkelä-Nummela (2008).FT Kalle Virtapohja (s.1962) on tietokirjailija, joka on erikoistunut urheiluhistoriaan. Hän on kirjoittanut muun muassa Paavo Nurmesta ja Urho Kekkosesta. Virtapohja on toiminut aikaisemmin Turun Sanomien urheilutoimituksen päällikkönä ja Urheilutoimittajain Liiton puheenjohtajana.

120-vuotta Nurmen syntymästä. Juhlateos, jossa ennenjulkaisematonta aineistoa.Paavo Nurmesta tehty patsas juoksee neljässä kaupungissa muistona Juoksijoiden kuninkaasta. Millainen mies Paavo Nurmi oli? Olympiavoittaja ja maailmanennätysten rikkoja. Hymytön vaikenija?Paavo Nurmi tähtäsi maailman parhaaksi juoksijaksi. Muut tekivät hänestä kansallissankarin, myytin. Vähäisestä kielitaidostaan huolimatta Paavo Nurmi loi Suomi-kuvaa ulkomailla voimakkaammin kuin tänä päivänä ehkä ymmärretään. Apuna hänellä oli ulkoministeriön konsulaattiverkosto, joka välitti kilpailukutsuja.”Phantom Finn” ehti tehdä monta uraa. Hän oli Suomen Urheiluliiton ensimmäinen kestävyysjuoksuvalmentaja, rakennusurakoitsija ja laivanvarustaja, jonka huumorintajua kuvaa, että hän olisi halunnut antaa omistamalleen rahtialukselle nimeksi ”Konkurssi”. 1960-luvulla Nurmi lahjoitti osan omaisuudestaan nimeään kantavalle säätiölle, joka on erikoistunut sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen tukemiseen.Paavo Nurmen ainutlaatuista asemaa kuvaa, että tasavallan presidentti Urho Kekkonen toimi Yleisradion haastattelijana suurjuoksijan 70-vuotishaastattelussa. Tässä perusteelliseen arkistotyöhön pohjautuvassa elämäkerrassa kuuluu Paavo Nurmen oma ääni lukuisten kirjeiden ja lehtikirjoitusten kautta.Kalle Virtapohja (s. 1962) on tietokirjailija ja toimittaja, joka on väitellyt tohtoriksi urheilujournalismin historiasta. Hän on toiminut Turun Sanomien urheilutoimituksen päällikkönä ja kirjoittanut muun muassa Turun Urheiluliiton 110-vuotisjuhlakirjaan Mustakeltaista sykettä ja Suomen Urheiluliiton 100-vuotishistoriateokseen Suomi voittoon - kansa liikkumaan. Hänen edellinen kirjansa Golf, suuret turnaukset, suuret voittajat (2015) käsitteli golfin suurturnauksia. Virtapohja valittiin keväällä Urheilutoimittajain Liiton puheenjohtajaksi.

Historiankirjoituksessa on jäänyt hyvin vähälle huomiolle se seikka, että Suomen kaikkien aikojen vaikutusvaltaisin presidentti Urho Kekkonen nousi pääministeriksi ja tasavallan presidentiksi urheilukokemustensa ja -tovereidensa tuella. Kekkosen pitkää presidenttikautta puolestaan osin selittää se, että hän harrasti säännöllisesti liikuntaa ja eränkäyntiä valtionpäämiehen kiireistään huolimatta. Kekkonen hiihti ja Kekkonen kalasti.Urheilujohtajana Kekkonen oli tottunut käyttämään valtaa kotimaassa ja kansainvälisissäkin yhteyksissä. Kekkonen johti muun muassa Paavo Nurmen puolustusta ammattilaissyytöksiä vastaan. Presidenttinä hän ei arkaillut käyttää urheilua sisä- ja ulkopoliittisena työkalunaan.Liikunta ja kansaterveys olivat lähellä Kekkosen sydäntä. Monen suomalaisten muistissa on Kekkosen lause, Kekkonen hiihti, mutta miten kävi Kekkoselta urheilulla politikointi? jonka mukaan ”kaikki syyt jotka estävät meitä liikkumasta ovat tekosyitä”.Kalle Virtapohja avaa kiinnostavan näkökulman siihen, miten urheilu, politiikka ja valta kietoutuivat yhteen Kekkosen pitkällä uralla. FT Kalle Virtapohja (s. 1962) on tietokirjailija ja toimittaja, joka on perehtynyt urheiluhistoriaan. Hän on pitänyt useita esitelmiä Urho Kekkosen urheiluharrastuksesta. Hänen pääteoksensa on Paavo Nurmen elämäkerta Mies josta tehtiin patsas. Paavo Nurmen ennätykset, maine ja perintö (Docendo 2017).