Kari Immonen

Woikka - Voikkaa, synty ja elinkeinoelämä, kertoo Suomen teollistumisen tarinaa niistä ajoista lähtien, kun vapaana virtaava koski oli omaisuuksista suurin. Teollisuuspatruuna Rudolf Elving perusti 1896 paperitehtaan Kyöperilän- eli Voikkaan kosken pohjoisrannalle, silloisen Valkealan pitäjään, Mattilan kylän maille. Pian Voikkaalle, ”savolaisten amerikkaan", muutettiin läheltä ja kaukaa.Voikkaan historiaa ei ole koottu koskaan aikaisemmin tässä mittakaavassa kirjan kansien väliin. Kirjan kirjoittajien joukossa on valtakunnallisesti tunnettuja nimiä kuten Finlandia-voittaja Seppo Aalto, historioitsija FT Seija A. Niemi, emeritusprofessori Kari Immonen ja Voikkaan tehtaalla sen viimeisinä vuosina luottamusmiehenä toiminut Jari Lindström.Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Voikkaan perinnepiirille ja sen pitkäjännitteiselle työlle. Voikkaa oli 1900-luvulla Kymenlaakson merkittävin kaupan ja liike-elämän keskus. Ilman perinnepiiriläisten tinkimätöntä muistitiedon ja dokumenttien keruutyötä lukuisat kertomukset menneiden sukupolvien työstä ja ponnistuksista olisivat pian vaipuneet unholaan.

Tämä kirja ja Aaron Heinon näyttely EMMAssa kuuluvat Suomen taideakatemian Heinolle myöntämään palkintoon. "Heinon teokset ovat epäluuloisia olentoja, jatkuvasti valppaana olevia ja epävarmoja omasta roolistaan", toteaa Turun taidemuseon johtaja Kari Immonen artikkelissaan. Näyttelyn kuraattori, EMMAn amanuenssi Milja Liimatainen pohtii puolestaan Heinon teoksissa ilmenevää maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välistä jännitettä.

Turun taidemuseo on julkaissut laajan, uutta tutkimuksellista tietoa sisältävän teoksen Turun taidemuseo – Åbo konstmuseum (2018), jonka aiheena on Turun taidemuseon historia ja kokoelmat. Julkaisu valottaa Suomen vanhimpiin kuvataideinstituutioihin kuuluvan Turun taidemuseon toimintaa tuoreista näkökulmista.Julkaisun mielenkiintoisista artikkeleista vastaavat alan johtavat asiantuntijat. Turun taidemuseon kokoelmien muodostumista, erityispiirteitä ja avainteoksia tarkastelee Ateneumin johtaja, dosentti Susanna Pettersson. Museon kansainväliseen näyttelyohjelmistoon pureutuu puolestaan taidehistorioitsija, FT Hanna-Leena Paloposki. Historiaa vetävästi kirjoittava dosentti Teemu Keskisarja kertoo taidemuseon rakennuttaneiden liikemiesveljesten Ernst ja Magnus Dahlströmin elämästä ja afääreistä. Museon historian yleisesittelystä vastaa Turun taidemuseossa työskennellyt FM Anna Franck ja museon lähihistoriaan ja nykyhetkeen luo oman katsauksensa Turun taidemuseon johtaja Kari Immonen.Julkaisu on koottu eri lukijaryhmien intressejä ajatellen, niin että se palvelee niin museovierasta kuin taiteentutkijaa. Runsas kuvitus keskittyy laadukkaisiin teoskuviin ja kiinnostaviin arkistolöytöihin. Lisäksi mukana on myös yleisöltä saatuja kuvia. Kauniin taiton on tehnyt moneen kertaan palkittu graafikko Minna Luoma / Candy Graphics ja toimitustyöstä on vastannut amanuenssi Mia Haltia. 320-sivuinen julkaisu on suomen- ja ruotsinkielinen. Julkaisu on saatavilla Turun taidemuseon museokaupasta.Julkaisua ovat tukeneet FILI – Kirjallisuuden vientikeskus, Svenska Kulturfonden ja Turun Taidemuseon Ystävät ry.

Teos esittelee viiden Ars Fennica 2009 -palkinnosta kilpailevan taiteilijan - Matti Kalkamon, Mika Karhun, Jussi Kiven, Jyrki Riekin ja Petri Yrjölän - tuotantoa.