Karri Kokko

Teoksen runot on kirjoitettu yhdeltä istumalta, improvisaatioharjoituksina.

Runoilija, kuvataiteilija Henrik Pathiranen toimittama Ideoiden kirja sisältää kuudentoista suomenkielisen nykyrunoilijan "ideoita runoiksi tai runokirjoiksi, -esityksiksi, -teoiksi tai -teoksiksi".Teokseen koottu katkelmallinen proosa on täynnä mahdollisuuksia ja ehdotuksia, joista jotkin ovat täysin toteuttamiskelpoisia, jopa arkisia, toiset puhtaasti käsitteellisiä. Teoksen innoittajana ovat 1960-luvulla alkunsa saaneen Fluxus-liikkeen samantapaiset projektit.Ideoiden kirja tuo havainnollisesti esille sen, ettei ammattitaiteilijoilla koskaan ole pulaa ideoista tai ajatusmateriaalista; taiteilijat ovat juuri uusien ja yllättävien mahdollisuuksien ammattilaisia.Kierreselkäisen kokoomateoksen editio on 150 kpl, ja kappaleet on numeroitu.

Runoteos, joka käsittelee itseään ja jonka avainsanoja ovat kokeellisuus, konseptualismi ja fragmentaarisuus.

Runoutta rakastamisen ja kirjoittamisen yhteenkuuluvuudesta

Sana sanasta on minimalistinen runoteos suurista aiheista, ihmisen kyvystä ymmärtää kirjoitusta ja kirjoituksen kyvystä ymmärtää ihmistä.

Millaisia ovat runousvaikuttajan runot? Pitkän uran tehnyt kirjailija tunnetaan PARNASSOn toimittajana ja kulttuurielämän aktivistina, joka on jatkuvasti etsinyt rohkeimmalle sanataiteelle uusia paikkoja yhteiskunnassa. Mutta kuinka hän itse menettelee poeettisimmillaan? SIINÄ NE NYT OVAT kokoaa tekijänsä 13 runollisinta kirjaa yhdeksi valloittavaksi teokseksi. Saamme tutustua niin aloittelevaan tekstinikkariin kuin välineensä hallitsevaan konkariin, yhtä hyvin käsitekokeilijaan kuin puhtaaseen laulajaan.

"Jos ihmisen eteen kaadetaan palapeli, hän yrittää todennäköisesti koota sen." Romaani nimeltä HELSINGINKATU onkin varsinainen kuviosahaus ja sirpalekasaus, jolla tekijä uudistaa vanhan kertovan lajityypin. Samalla se on esitys paikasta, nykyajasta ja niin puheen kuin kirjoittamisen mahdollisuuksista.

Teoksen runot on kirjoitettu tarkoituksellisen hitaasti, eli rajoitteella tai metodilla, joka tunnetaan nimellä "sana päivässä".

Visual poems drawn on a tablet. Tabletilla piirrettyj visuaalisia runoja.

Runoilija Karri Kokon gellipainannalla tehtyjä monotypioita. Teokset olivat esillä galleria Loistissa Helsingissä helmikuussa 2023.

A series of visual poems that were made by using various stencils.Sarja visuaalisia runoja, joiden valmistamiseen on käytetty erilaisia kaavaimia.

Kaksi runoilijaa poistaa sanoja vuorotellen kolmannen runoilijan teoksesta. Pentti Saarikosken teoksen En soisi sen päättyvän jatkettu toimittaminen.

Käsialoja esittelee Karri Kokon aseemista kirjoitusta ja muuta visuaalista runoutta. Kokeellisista ja käsitteellisistä teoksistaan tunnettu runoilija palasi kirjoittamisen juurille ja ryhtyi kirjoittamaan käsin. Osa valikoiman runoista on kirjoitettu paperille ja osa tabletin ruudulle. Runoissa näkyy, että kirjoittaminen on fyysinen ele ja ilmaisee muutakin kuin sanoihin ja lauseisiin kertyneitä merkityksiä ja sisältöjä. Käsialoja on paitsi silmän myös käden runoutta. Valikoima sisältää myös kaksi esseetä, jotka avaavat visuaalisen runouden perusteita ja käytäntöjä. Riikka Ala-Hakula on kirjallisuudentutkija ja valmistelee väistöskirjaa aseemisesta kirjoituksesta. Katja Matikainen on runoudesta ja viivan filosofiasta kiinnostunut kuvataidekriitikko.

"Kääntää taskunsa ympäri ja löytää harva se kerta aamuöinen Venetsia. Tai sivu jostain kirjasta, aina jostain."KEHRE merkitsee (saksaksi) kääntymistä ja (suomeksi) kehruutuotosta. Niin langan tai muiden säikeiden valmistamista kuin ajatustenkin kehittämistä on voitu kuvata yhdellä ja samalla (suomen) teonsanalla, joka taas (saksan) nimisanana on tarkoittanut kurvaa, käännekohtaa tai esimerkiksi hevosella tehtyä myllyliikettä (engl. CIRCLE) telinevoimistelussa. Tekijänsä tuotannossa KEHRE todella näyttäytyy käänteenä. Ensinnäkin se on irtautumista hänen viimeaikaista tuotantoaan hallinneista ulottuvuuksista eli yhtäältä (sanattoman eli) 'aseemisesta kirjoittamisesta' ja toisaalta tiettyjen kirjailijoiden (Leevi Lehdon, Pentti Saarikosken ja Aleksis Kiven) teoksilla operoimisesta. Samalla se on myös erkaantumista hänen ehkä kuuluisimmista töistään eli 'epäluovan' sanataiteen mediaattisista sommitelmista (kuten RETWEETED (ntamo 2016), TÖLLÖTIN (ntamo 2010) ja DAS LEBEN DER ANDREN (ntamo 2010). Mutta jos se on kääntymistä, tässä tapauksessa se tuskin vie minnekään "takaisin" tai mihinkään vanhaan perus- tai oletusarvoiseen, josta tekijä olisi joskus alkanut poiketa. Sellaista kun olisi hankala paikantaa.KEHRE on paremminkin jyrkän kurvin pohjukka ja siitä lähtevä omalakinen kiihdytys eteenpäin. Se rullaa vapautuneesti ja kehittää koko ajan uusia ajatuksia. KEHRE ei niinkään muokkaa kuituja tai ainakaan venytä hahtuvia, vaan miten se polkeekaan ja pyörittääkään."[...] Taikuri on mustan silmän kääntäjä ja orkesteri yksi instrumentti."

Runoilija otti tehtäväkseen kopioida saman lauluntekstin vanhanaikaisella kirjoituskoneella joka päivä kahden kuukauden ajan. Siitä alkoi seikkailu.

50-vuotistaiteilijajuhlaansa viime syksynä viettäneen runoilija-kääntäjän Leevi Lehdon esikoiskokoelma MUUTTUNUT TUULI ilmestyi 1967 (Otava). Nyt näkee päivänvalon erikoislaatuinen rekonstruktio tuosta merkkiteoksesta. Ensinnäkin SANAT VAIN RIIPPUVAT ILMASSA IRRALLAAN sisältää ns. fyysisen deskription Lehdon taideluomasta. Toisin sanoen Karri Kokko erittelee huolellisesti puolen vuosisadan takaisen työn kuvataiteista tutun sanallisen kuvauksen keinoin. Toiseksi samoihin kansiin on viety Kokon mekaanisella kirjoituskoneella toteuttama esitys siitä, millaiselta originaalin käsikirjoitus on oletettavasti näyttänyt.Kokonaisuus on itsenäinen runo- ja typografiataideteos. Mutta mikä on samaa ja mikä erilaista, mikä alku- ja mikä jälkiperäistä? Näitä kysymyksiä runo käsittelee aina ja väkisinkin: niin Lehdon kuin Kokon tapauksessa se ei päästä niitä koskaan rauhaan tai jätä silleen.

"Tarvittiin ainoastaan kaksi asiaa: mahdollisuus ilmaista asiansa enimmillään 140 merkin tilassa ja lupaus rajattomasta sosiaalisesta vaikutuspiiristä."Retweeted on noin 10000 poimintaa tekijän Twitter-tililtä keväältä 2014 ja Karri Kokon käsitteellisen runouden huipentuma. Samalla se on klassikoksi muodostuneen Varjofinlandian (2005) sukulaisteos.”Aika alkaa kohista tekstin keinoin. (...) Jokainen twiitti (...) on käsin poimittu. (...) Sateenkaaren kirkas spektri, mutta myös harmaan kaikki sävyt. (...) [t]ämä on ehkä se, miltä internet kuulostaa.” (Tekijän jälkisanoista)

Online-runoklassikko nyt myös kirjana."Tällä teoksella on poikkeuksellinen muoto ja rakenne: se on kirjoitettu kokonaisuudessaan takaperin eli lopusta alkuun. Sain idean alkusyksystä 2004, muutama kuukausi sen jälkeen kun perustin ensimmäisen runoblogini. Sinä kesänä luin paljon toisten blogeja ja päivittelin ahkerasti omiani. Kesän päättyessä tulin pohdiskelleeksi blogien luonnetta. Kuten tunnettua, niiden julkaisuperiaatteisiin kuuluu, että uusi päivitys ilmaantuu aina aiemmin kirjoitetun edelle. Vaikka erillisiä blogipäivityksiä ei ole kirjoitettu toistensa jatkeeksi, ryhdyin lukemaan niitä ikään kuin ne olisi. Tämä lukutapa poikkeaa radikaalisti normista, jonka mukaan kirjoitus etenee ylhäältä alas. Olemme tottuneet siihen, että kirjoittajan esitys tai argumentaatio noudattaa tätä järjestystä. Aloin kuitenkin katsella omia ja toisten blogeja uusin silmin. Olisiko blogien julkaisualustassa mahdollisuus uudenlaiselle, ennenkokemattomalle tavalle tuottaa tekstiä? Entä jos ryhtyisin kirjoittamaan runoutta väärin päin?" - Karri Kokko

2000-luvun suomalaiseen runouteen vahvasti vaikuttaneen Karri Kokon esikoisrunokokoelma vuodelta 1982. Näköispainos.

Karri Kokon runokokoelma vuodelta 2010 pitäytyy perusasioihin. Toisaalta on uni ja kuolema, toisaalta luonto ja rakkaus. Toisaalta on kieli joka hajoaa ja luhistuu, tai pystyy ihmeeseen ja kummaan. Toisaalta päivittää sen, mikä kihisee runoilijan ja maailman välissä.