Kirsi Kanerva

Mardrömmar är en djupdykning i mardrömmarnas historia. Vad är mardrömmar egentligen och hur har de förklarats och tolkats under olika tider?Varifrån sipprar mardrömmarna fram, och varför? Deadline på jobbet, stress och skräckserier tar sig in i mångas nattsömn. Från antiken fram till i dag har man tänkt att det är en ångestfylld kropp eller själ som vill göra sig hörd. Mardrömmar har också uppfattats som varningar eller bestraffningar och som undermedvetna eller gudomliga budskap. Maran, det övernaturliga väsendet som särskilt förknippas med sömnparalys, gav sig enligt folktron på både människor och husdjur. I fiktionen har mardrömmar tacksamt fått symbolisera övernaturliga fenomen i flera hundra år.Författarna blickar bakåt ända till medeltiden men söker också svar på sina frågor i aktuell kulturforskning, psykologi och i personliga berättelser.Docent Kirsi Kanerva är kulturhistoriker specialiserad på nordisk kulturhistoria och mentalitetshistoria och docent Kaarina Koski är folklorist med särskilt intresse för folktro och folksägner, döden och nutida folktraditioner på webben.

Sinullesanat sydämistämme,Sulkakynien sieluista,sivuille sirotimme!Anne SolaMarjo KouvoAnski RaunioKirsi KanervaOuti KattelusInkeri AhlrothJaana NyrhinenMajvor HellstenMarketta KeihäsJanette RäikkönenTuula Elisa Laakkonen

Suomalaisessa kansanperinteessä painajaisella tarkoitettiin nukkujan päälle hyökkäävää olentoa, joka salpasi uhriltaan hengen. Painajaisen taustalla oli jokin pahantahtoinen toimija, kuten kateellinen naapuri tai loukattu vainaja, joka kulki öisin vahingoittamassa ihmisiä ja eläimiä. 1600-luvulla painajaisista kiinnostui myös oikeuslaitos, sillä ne liitettiin noituuteen.Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kiehtovaa kulttuurihistoriaa 600 vuoden ajalta ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin.Painajaiskuvauksilla on myös poliittinen puolensa: niitä on hyödynnetty opettavaisissa kertomuksissa, joilla on pidetty kansaa kurissa ja nuhteessa. Kuvaukset öisistä kauhuista ovat löytäneet tiensä taiteeseen ja populaarikulttuuriin - ja siten yhä uusien sukupolvien uniin.

i Mardrömmar tecknar Kirsi Kanerva och Kaarina Koski mardrömmens historia i folktro, fiktion och psykologi. Boken ingår i serien Värt att vet, en populärvetenskaplig bokserie som fångar in allt mellan himmel och jord genom att sätta fokus på ett tema. Vetenskap för nyfikna, kompakt och lättläst på 60 sidor. Ges ut i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland.

Keskiajan islantilaisissa saagoissa viikingit seilaavat Idäntiellä, Norjan kuninkaat levittävät kristinuskoa, raavaat miehet lausuvat runoja, ajautuvat välillä verikoston kierteisiin tai painivat rauhattomien kalmojen kanssa, ja muinaiset sankarit surmaavat lohikäärmeitä ja peikkoja tai taistelevat saamelaisten taikuutta vastaan. Ovatko saagat totta vai tarua? Kirjoittivatko viikingit saagoja? Mitä ovat skaldirunot? "Johdatus saagakirjallisuuteen" tarjoaa perustietoa keskiajan islantilaisesta kansankielisestä saagakirjallisuudesta ja sen eri lajeista. Se valottaa sitä historiallista kontekstia, jossa saagat ovat syntyneet, ja tuo esille eri saagalajien erityispiirteitä. Kirja toimii myös käsikirjana, josta voi etsiä tietoa keskiajan Islannin kirjallisesta kulttuurista. Kirjan tekijät Sirpa Aalto ja Kirsi Kanerva ovat saagoihin erikoistuneita historiantutkijoita.

Kristallilasissa halkeama luomien alla kuumat lähteet.Elämänvirta saa ottaa kädestä ja viedä.Kirkas ajatus kuin lasillinen vettä.