Küllo Arjakas

Juhan Kukk (1885 - 1942) on Eesti iseseisvusmanifesti peamine autor. 24. veebruaril 1918 sai temast Eesti ajutises valitsuses rahanduse- ja riigivarade minister. Sel ajal polnud ei oma riiki, rahandust ega riigivara. Kukk vastutas järgnevalt mitmes valitsuses rahanduse, kaubanduse ja tööstuse ning teede ja transpordi arengu eest. Ta oli maapäeva, asutava kogu ja riigikogu kahe koosseisu liige. Temast sai parlamendi esimees ja tõusis 1922. aastal riigivanemaks. Erandlikult ei lagunenud tema juhitud kabinet sisepoliitilistes intriigides, vaid rahvahääletuse tulemus tõi parlamendi laialimineku ja valitsuse tagasiastumise.Juhan Kukk oli pikaajaliselt tegev ühistu liikumises ja panganduses ning töötas 1930. aastatel Balti manufaktuuri, Eesti ühe suurima tööstusettevõtte juhina.Juhan Kukk vahistati sügisel 1940. Oma 56. sünnipäeval, 13. aprillil. 1941 oli ta kas Venemaal räpases trellitatud vagunis või esimesi päevi nn parandusliku töö laagris, kus ka hukkus.

Viron symbolinen lippulaiva, vanha ja arvokas Suur Tõll on yksi Itämeren alueen kolmesta säilyneestä 1900-luvun alun jäänmurtajahöyrylaivoista. Saksassa rakennettu jäänmurtaja oli aikanaan eräs maailman nykyaikaisimmista aluksista lajissaan. Se on kulkenut Venäjän keisarikunnan, Suomen, Neuvostoliiton ja Viron tasvallan lippujen alla ja käyttänyt neljää eri nimeä - Tsar Mihail Feodorovitsh, Volynets, Wäinämöinen ja Suur Tõll.Lukijalle avautuu ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa laivan miehistön arkipäivään, tutkia lähemmin voimakkaan höyrylaivan konehuonetta ja ihastella laivan uhkeaa sisustusta. Lisäksi tutustutaan Vulcan-Werken telakkaan, josta Suur Tõll aloitti matkansa kohti Tallinnaa vuonna 1914. Neljää nimeä käyttäneen laivan satavuotinen historia kertoo samalla Viron tasavallan kohtalosta. Erityisiä makupaloja ovat kirjan sisältämät alkuperäispiirustukset, valokuvat ja otteet asiakirjoista, joita vielä aikaisemmin ei ole tuotu arkistoista esille. Kirjan liitteessä on esitetty laivan miehistön nimiluettelo vuosilta 1922-1940.