Laura Malmivaara

Hersyvä sananvaihto keskeltä hiljaisinta Suomea! Elämän väsyttämä naislaulaja matkustaa Savoon mainostamaan uutta kokoelmalevyään. Kutsua Vain elämää -ohjelmaan ei ole taaskaan tullut. Toivo uranosteesta roikkuu yhden korren varassa, tapaamisessa paikallislehden nuoren toimittajan kanssa nilsiäläisessä baarissa. Toimittajan mielestä ihmiset kurkottelevat aivan liian korkealle. Toimittaja on tyytynyt olemaan tunnettu omassa pitäjässään, arvostettu paikallishistorian tuntija ja harrastajanäyttelijä.- Mitä kuuluu?- Pelkkää hyvää.- Ei kenellekään kuulu pelkkää hyvää. Kun karaoke alkaa, kaikki tiivistyy hetkessä muutaman tahmaisen pöydän ympärille. Pettymys. Syyllisyys. Rakkaudenkaipuu.

Omakohtainen yhdenpäivänromaani on intensiivinen ja haikean kaunis kuin pitkä, lämmin elokuun ilta.Viisikymppinen nainen lähtee automatkalle mukanaan vuoden ikäinen kuopus ja aikuisuuden kynnyksellä tasapainoileva esikoistytär. Määränpäänä on kirjallisuuspäivät, missä nainen pitää puheen esikoisromaaninsa vastaanotosta. Kilometrien kertyessä ja loppukesän maisemien vaihtuessa ikkunan takana jännite äidin ja tyttären välillä kiristyy. Lopulta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kohdata toisensa - ja kuunnella. Millaista on löytää itsensä yhtäkkiä äitiyden alusta, kahdenkymmenen vuoden jälkeen? Miten olla yhtä aikaa iltatähden ja nuoren naisen äiti, tyydyttää muiden tarpeet ja säilyttää itsensä?

Baarin seinille roiskuu katteettomia lupauksia ja elämänmittaisia pettymyksiä rakastettujen kertojien romaanissa. Savolaiset matkustavat Rytmi-baariin juhlimaan paikallissankariaan, esikoisromaaninsa julkaissutta toimittajaa. Ilmassa on odotusta ja jälleennäkemisen riemua. Laulaja on lupautunut haastattelemaan kirjailijaa, mutta ilta ei mene käsikirjoituksen mukaan. Hesarin arvostelua ei kuulu. Etelä-Helsingin julkkikset saavat savolaisvieraat sekaisin. Korkki aukeaa eikä se mene kiinni ennen kuin on liian myöhäistä. Juuri kun elämä tuntuu menevän toivotulla tavalla, nokare sitä itseään osuu tuulettimeen. -Tuolla istuu sun poika. -Mitä? -Kutsuin senkin. -Kiitti vitusti.

Omakohtainen yhdenpäivänromaani on intensiivinen ja haikean kaunis kuin pitkä, lämmin elokuun ilta.Viisikymppinen nainen lähtee automatkalle mukanaan vuoden ikäinen kuopus ja aikuisuuden kynnyksellä tasapainoileva esikoistytär. Määränpäänä on kirjallisuuspäivät, missä nainen pitää puheen esikoisromaaninsa vastaanotosta. Kilometrien kertyessä ja loppukesän maisemien vaihtuessa ikkunan takana jännite äidin ja tyttären välillä kiristyy. Lopulta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kohdata toisensa - ja kuunnella. Millaista on löytää itsensä yhtäkkiä äitiyden alusta, kahdenkymmenen vuoden jälkeen? Miten olla yhtä aikaa iltatähden ja nuoren naisen äiti, tyydyttää muiden tarpeet ja säilyttää itsensä?

Ravisuttava omakohtainen romaani naisesta, joka yhden kesän aikana joutuu kohtaamaan kaiken, mikä merkitsee, myös itsensä.Nainen saapuu saareen, suvun rakkaaseen kesäpaikkaan. Tarkoituksena on viettää rauhallinen kesä yhdessä vanhempien kanssa ja samalla ottaa etäisyyttä elämään Helsingissä. Koko kevään ex-aviomies ja yhteisten lasten isä on ollut kohun pyörityksessä, ja läheiset ystävätkin vaativat naista valitsemaan, kenen joukoissa seisoo.Kesä vanhenevan äidin kanssa johtaa tutkimaan sitä vaikenemisen kulttuuria, johon kumpikin on kasvanut. Avautuminen vaatii rohkeutta, mutta hiljaisuuskaan ei aina merkitse heikkoutta.

Ravisuttava omakohtainen romaani naisesta, joka yhden kesän aikana joutuu kohtaamaan kaiken, mikä merkitsee, myös itsensä.Nainen saapuu saareen, suvun rakkaaseen kesäpaikkaan. Tarkoituksena on viettää rauhallinen kesä yhdessä vanhempien kanssa ja samalla ottaa etäisyyttä elämään Helsingissä. Koko kevään ex-aviomies ja yhteisten lasten isä on ollut kohun pyörityksessä, ja läheiset ystävätkin vaativat naista valitsemaan, kenen joukoissa seisoo.Kesä vanhenevan äidin kanssa johtaa tutkimaan sitä vaikenemisen kulttuuria, johon kumpikin on kasvanut. Avautuminen vaatii rohkeutta, mutta hiljaisuuskaan ei aina merkitse heikkoutta.