Lauri Järvinen

Kortesjärveltä kotoisin ollut estejuoksun olympiavoittaja Toivo Loukola passitettiin 1920-luvun alussa keuhkotautisena armeijasta kotiinsa kuolemaan, mutta jo pari vuotta myöhemmin hän menestyi erinomaisesti alueensa juoksukilpailuissa. Muutettuaan 1927 Helsinkiin Loukola nousi nopeasti maan parhaimmistoon ja juoksi jo seuraavana kesänä uransa toisessa estekokeilussa SM-kultaa epävirallisella maailmanennätysajalla. Samalla sinetöityi olympiaedustus ja Amsterdamissa Loukola hallitsi lajiaan murskaavalla ylivoimalla parantaen jälleen ME-tulosta - jopa loppukierroksilla parastaan yrittämättä. Hänen voittonsa sekä Paavo Nurmesta että Ville Ritolasta samassa olympiajuoksussa Amsterdamissa 1928 on ainutlaatuinen saavutus. Loukolan ylivoimaisuus siinä finaalissa on saanut monet asiantuntijat vakuuttuneiksi siitä, ettei Loukola olisi Amsterdamin finaalissa ollut lyötävissä, vaikka superkaksikko olisi voinut kilpailla täysin terveinä.Loukola olisi melko varmasti yltänyt Volmari Iso-Hollon takana hopealle seuraavissa olympiakisoissa 1932 Los Angelesissa, mutta kuivaesteeseen kompastumisen aiheuttama kaatuminen ja keskeyttäminen ratkaisevassa olympiakarsinnassa merkitsi kotimaahan jäämistä. Loukolan aktiiviura oli pitkä: hänet nähtiin maratonjuoksun olympiakarsinnoissa sekä 1936 että vielä 1948.Hän saavutti kestävyysjuoksussa yksitoista mestaruutta Kalevan kisoissa, neljä maastojuoksun joukkuekilpailuissa ja yhden viestissä. Kilpailemisen lopetettuaan Loukola toimi vuosikymmenten ajan Suomen Olympiavoittajat ry:n sihteerinä ja lopuksi 14 vuotta järjestön puheenjohtajana. Maamme kahdesta muusta estejuoksun olympiavoittajasta Ville Ritolasta ja Volmari Iso-Hollosta on kirjoitettu useitakin kirjoja, mutta Loukolan pitkä ura on jäänyt tässä suhteessa ja muutenkin paljon vähäisemmäksi. Lauri Järvisen lähes 136-sivuinen teos Loukolasta poistaakin ison aukon olympiavoittajien elämäkertateoksissa.

Teos kertoo 1953 perustetusta suomalaisten olympia-, MM- ja SM-tason murtomaahiihtäjien, ampumahiihtäjien, mäenlaskijoiden, yhdistetyn miesten ja alppilajien edustajien yhdistyksestä, joka kokoontuu joka vuosi. Sivuilla esiintyvät lähes kaikki näiden lajien tähän mennessä 50 vuotta täyttäneet arvokisamenestyjät tarinoineen ja värikkäine kokemuksineen - niin laduilla kuin niiden ulkopuolella. Mukana on lukuisia ennen julkaisemattomia kertomuksia esimerkiksi Salpausselkä-hiihtäjästä, joka kuoli kolme kertaa ja haudattiinkin kahdesti sekä ampumahiihdon maailmanmestarista, joka olisi pitänyt sodan jälkeen luovuttaa Neuvostoliittoon, koska hänen äitinsä oli venäläinen sotavanki.

"Sata tarinaa urheilusta" -historiateos on kunnianosoitus satavuotiaalle Keski-Pohjanmaan maakunnalliselle ja paikalliselle urheilu- ja liikuntatoiminnalle sekä urheilupiirien, seurojen ja kuntien pitkäaikaiselle työlle keskipohjalaisen urheilun parhaaksi. Teos on samalla osa maakunnan keskeisen kansalaistoiminnan historiaa. Keski-Pohjanmaan urheilu on tuottanut kolme olympiavoittajaa - Helena Takalo, Arsi Harju ja Mika Myllylä - , viisi muuta olympiamitalistia sekä lähes sata muuta olympiaurheilijaa. Kaikki nämä ovat korostetusti esillä teoksen sivuilla, samoin maailman- ja Euroopan mestaruuskilpailuissa menestyneet keskipohjalaiset. Omat lukunsa saavat myös miesten ja naisten SM-tason mitalimenestykset sekä yksilö- että joukkuelajeissa. Henkilöesittelyissä ovat niin ikään tärkeimmät keskipohjalaiset urheiluvaikuttajat Jukka Uunilasta ja Kauno Kleemolasta lähtien. Maakunnan jokaiseen yleisseuraan luodaan katsaus. Kirja sisältää nimensä mukaisesti noin sata tarinaa. Sivuja on runsaat 500, kuvia noin 300. Teoksen kirjoittaja on kalajokinen urheilukirjailija, tähän mennessä jo yli 60 kirjan tekijä, lehtori Lauri Järvinen. Hänelle on myönnetty 2009 Urheilumuseosäätiön huomattava tunnustus "Elämäntyöstä suomalaisen urheilukirjallisuuden parhaaksi". Syys- ja lokakuun taiteessa 2013 ilmestyvän maakunnallisen urheiluhistorian julkaisija on Keski-Pohjanmaan Liikunta ry.

Suuri Amerikan-siirtolaisuus oli noin sata vuotta sitten valtava asia, kun Euroopasta siirtyi miljoonia ja Suomesta satojatuhansia ihmisiä Pohjois-Amerikkaan uutta elämää etsimään. Muutamasta tuli tunnettu jääkiekkoilija. Takakannen kuvien Albert Pudas oli ensimmäinen Suomessa syntynyt NHL-pelaaja ja etukannen Pentti Lund kuului lyhyen aikaa liigan tähtipelaajiin. Toisen polven kiekkoilijoiden määrä oli jo huomattava. Heistä Joe Wirkkusella oli merkittävä rooli Suomen maajoukkueen päävalmentajana. Nyt jääkiekkoilijat toteuttavat sitä haavetta, joka alkuperäisillä siirtolaisilla oli. Tämä kirja kertoo suuresta siirtolaisuudesta jääkiekon näkökulmasta sekä siirtolaiskiekkoilijoista, erityisesti Pentti Lundista.

Helmiä Paul Norrbackin (1930-1995) taipaleelta.

Ensimmäinen suomenkielellä julkaistu teos maailman tunnetuimmasta latukilpailusta Vaasa-hiihdosta, joka 2012 tuli 90 vuoden ikään. Yhdessä tarinassa esiintyvät suomalaisvoittajat Pekka Kuvaja ja Pauli Siitonen, toisessa esillä ovat myös suomalaissyntyiset tuplavoittajat Meeri Bodelid ja Matti Kuosku.Vaasa-hiihto on ollut värikkäiden (tosi)tarinoiden ja persoonallisuuksien taival alusta lähtien.

Kirja kertoo ensimmäisen suomalaisen painonnoston Euroopan mestarin Eino Mäkisen urasta ja elämästä.

Talvella 2012 80 vuotta täyttänyt lukemattomien tarinoiden mies, Sonkajärven poliisi Eljas "Elekko" Koistinen lukeutui maamme hiihtoparhaimmistoon 25 vuoden ajan lykkien Holmenkollenin kuninkuusmatkalla toiseksi ja Falunissa kolmanneksi. Hän kuului Suomen edustusjoukkueeseen Lahden MM-kisoissa 1958. Legendan synnyttivät erityisesti hänen esityksensä 33 maakuntaviestissään.

Pienessä Pihlajaveden kunnassa syntyneet Collin ja Raivio ovat Suomen hiihdon ensimmäiset kansainvälisten latujen suurvoittajat; edellinen Holmenkollenin kuninkuusmatkan ensimmäinen ulkomainen sankari 1922, jälkimmäinen maastohiihdon ensimmäinen maailmanmestari 1926. Samalla teos on monipuolinen katsaus hiihdon siirtymisestä tasamaalta murtomaalle.