Lauri Paltemaa

Oppimateriaali perehdyttää kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin. Se avaa näkökulmia siihen, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Kirjassa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.Opus 6 syventyy erityisesti kuuden eri kulttuuripiirin historiaan ja nykyaikaan. Tekstien kirjoittajat ovat kunkin kulttuurialueen huippuasiantuntijoita: historioitsijoita ja kulttuurintutkijoita. Kirjan pedagogisista sisällöistä vastaavat kokeneet opettajat.

Kiinasta on muodostumassa globaali poliittinen mahtitekijä, jonka vaikutus näkyy myös Suomessa.Kiina on vaurastunut ja voimistunut, mutta Kiinan autoritaarinen poliittinen järjestys ei muistuta länsimaiden toimintatapoja. Siksi on oleellista ymmärtää Kiinan poliittisen järjestelmän perusteet ja sen toimintaperiaatteet.Kiinan poliittinen järjestelmä on ainutlaatuinen yhdistelmä keisarillista menneisyyttä, leninististä (jälki)totalitarismia ja nykyaikaisia julkisjohtamisen oppeja. Sen toiminnassa korostuvat sekä muodolliset puoluevaltion instituutiot että epämuodolliset poliittisen kulttuurin piirteet.Kirja tarjoaa lukijalleen uusimpaan tutkimukseen perustuvan keskeisen käsitteistön Kiinan politiikan ymmärtämiseksi. Siinä käsitellään valtion ja yhteiskunnan välisiä suhteita, valtion roolia taloudessa sekä Kiinan ulkopolitiikkaa. Kirjassa esitellään myös Kiinan kansantasavallan keskeiset poliittiset instituutiot, niiden historialliset taustat ja toiminnalliset piirteet sekä tutkimuksessa käytetyt keskeiset käsitteet.Kirjoittajat ovat Kiinan tutkimuksen asiantuntijoita: Mikael Mattlin on Turun yliopiston valtio-opin professori. Lauri Paltemaa on Turun yliopiston Itä-Aasian oman aikamme historian ja politiikan professori sekä Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja. Juha A. Vuori on Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori.Kirja on ehdolla vuoden 2022 tiedekirjaksi!Raati totesi perusteluissaan kirjasta näin:"Perusteellinen, loogisesti etenevä kokonaisuus, joka toimii hyvin paitsi oppikirjana myös tieteellisenä yleisteoksena. Kirjassa on tiivistetty erinomaisesti Kiinan historiallinen ja ideologis-poliittinen tausta, joka on luonut maan poliittisen järjestelmän ja muokannut sitä. Teos kuvailee Kiinan hallintorakenteen ja sen kehityksen yksityiskohtaisesti, mutta selkeästi. Järjestelmän nykytilan ja tulevaisuuden haasteiden jäsennelty kuvaus tuo Kiinan lähemmäs suomenkielistä lukijaa."

Lyhyt johdatus Kiinan historiaan tarjoaa lukijalle yleisesityksen yhden maailman vanhimman sivilisaation historiasta. Teos käy läpi Kiinan historian esihistoriasta nykyaikaan keskittyen suuriin kehityslinjoihin ja -vaiheisiin sekä jättiläismaan yhteiskunnan ja politiikan muutoksiin. Kirja on tarkoitettu Kiinan historian opintoja aloittaville opiskelijoille ja Kiinan menneisyydestä kiinnostuneille.

China suffers frequently from many types of natural disasters, which have affected the lives of many millions of Chinese. The steps which the Chinese state has taken to prevent disasters, mitigate their consequences, and reconstruct in the aftermath of disasters are therefore key issues. This book examines the single metropolis of Tianjin in northern China, a city which has suffered particularly badly from natural disasters – the great famine of 1958-61, the great flood of 1963 and the great earthquake of 1976. It discusses how the city managed these disasters, what policies and measures were taken to prevent and mitigate disasters, and to promote reconstruction afterwards. It also explores who suffered from and who benefited from the disasters. Overall, the book shows how disaster management was erratic, sometimes managed highly efficiently and in other cases disappointingly delayed and inept. It concludes that, although the Maoist state possessed formidable resources, disaster management was always constrained by other political and economic considerations, and was never an automatic priority.

China suffers frequently from many types of natural disasters, which have affected the lives of many millions of Chinese. The steps which the Chinese state has taken to prevent disasters, mitigate their consequences, and reconstruct in the aftermath of disasters are therefore key issues. This book examines the single metropolis of Tianjin in northern China, a city which has suffered particularly badly from natural disasters – the great famine of 1958-61, the great flood of 1963 and the great earthquake of 1976. It discusses how the city managed these disasters, what policies and measures were taken to prevent and mitigate disasters, and to promote reconstruction afterwards. It also explores who suffered from and who benefited from the disasters. Overall, the book shows how disaster management was erratic, sometimes managed highly efficiently and in other cases disappointingly delayed and inept. It concludes that, although the Maoist state possessed formidable resources, disaster management was always constrained by other political and economic considerations, and was never an automatic priority.