Leena Virtanen

Valaiseva tietokirja suomalaisista adoptioista näyttää muutoksen lasten kohtelussa.Adoptio on usein lapselle pelastus, mutta se voi olla myös vaikea kohtalo. Huutolaislasten huutokaupoista on kuitenkin tultu kauas. Nykymaailmassa lapsen paras on etusijalla: adoptio on entistä huolellisemmin valvottu tapa perustaa perhe.Viisas tietokirja käy läpi suomalaisen adoption historiaa ja pohtii myös vaikeimpia eettisiä kysymyksiä. Ääneen pääsevät niin lapset kuin vanhemmatkin. Heille adoptio on ollut matka - monesti konkreettinen matka maasta toiseen, aina pitkä henkinen taivallus, jonka päässä on lapselle koti.

Kaija Saariaho näki musiikin väreinä ja muotoina ja kuuli kuvat ääninä. Jo lapsena häntä kiehtoivat voimat ja vastavoimat, niiden saattaminen tasapainoon. Puhtaat, sileät äänet, hälyisät, karheat äänet, jotka ikään kuin hapuilevat toisiaan kohti. Kaija halusi tehdä musiikkia itse, luoda tilan jonne voisi kutsua kuulijansa. Hän kurottiaistien väleihin ja nousi lasikattojen läpi yhdeksi kansainvälisesti arvostetuimmista säveltäjistämme.Säveltäjämestarin inspiroiva elämä ja musikaalisuus esitellään upean visuaalisesti rakastetun kirjasarjan seitsemännessä osassa.

Pasi elää ihmisen kanssa kotikissana. Sen esivanhemmat kuitenkin olivat villipetoja, ja niiden elämä oli vaarallista. Mutta kyllä Pasikin osaa olla hurja! Vaikka se elää turvallisemmassa elinympäristössä kuin villikissat, on sillä todellinen kissan luonto. Pasi, vaarallinen kissa on perheen pienimmille kirjoitettu, eloisa ja vauhdikas tietokirja kissoista. Sen lyhyissä teksteissä ja kuvavetoisilla aukeamilla kissaa katsellaan sen omin ehdoin. Vaikka kissa voi olla ihmisen lemmikki, saalistaminen ja muu lajinomainen käyttäytyminen ovat sen tärkeitä ominaisuuksia. Kissan ja ihmisen yhteiseloa nyt ja ennen hauskasti kuvaava Pasi, vaarallinen kissa aloittaa Leena Virtasen ja Anne Vaskon ihmisen ja eläimen yhteiseloa tarkastelevan kuvakirjasarjan.

Ilahtuneen vastaanoton saaneen Suomen supernaisia -lastenkirjasarjankolmannen osan päähenkilö on rakastettu kirjailija Eeva Kilpi.Kirjan Eeva on jo vanha nainen, mummo ja isomummo, joka antaa muistojensa vaeltaa lapsuutensa Karjalaan. Eeva kertoo meille sodan syttymisestä, evakkomatkasta, ikuisesta koti-ikävästä, kirjailijaksi kasvamisesta. Äidin elämästä ja mummoudesta. Luonnosta ja yksinäisyyden rauhasta. Sekä siitä, miten herättää sanat ja muistot elämään.Leena Virtasen kirjoittamassa ja Sanna Pelliccionin kuvittamassa kirjasarjassa on aiemmin ilmestynyt Minna! Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot (2018) ja Ellen! Ellen Thesleffin elämä ja villit värit (2019).

Ellen on vasta nuori nainen, mutta hän tietää jo, että hän haluaa olla taiteilija. Ellen tietää myös, että hän on siinä hyvä. Että kukaan muu ei näe maailmaa niin kuin hän. ”Taulun nimeksi tulee Kaiku. Kun sitä katsoo, voi melkein kuulla tytön kirkkaan äänen, joka palaa kaikuna takaisin hänen luokseen. Tyttö sulautuu maisemaan kuin olisi sen sylissä.” Ellen! on kuvitettu elämäkerta suomalaisesta taiteilijasta ja naisesta, joka eli itsenäisen elämän ja toi suomalaiseen kuvataiteeseen uudet värit. Kirjassa Ellen kalastaa miesten vaatteissa Muroleessa kosken rannalla, istuu Firenzen kahvilassa ja matkustaa sodan jaloista Euroopan läpi. Kirja on jatkoa Suomen supernaisia -lastenkirjasarjalle, jonka ensimmäinen osa kertoi Minna Canthista. Sen on kuvittanut Sanna Pelliccioni ja kirjoittanut Leena Virtanen. Minna! -kirja valittiin yhdeksi vuoden 2018 kauneimmista kirjoista.

Leena Virtasen kirjoittama ja Sanna Pelliccionin kuvittama lasten tietokirja Minna! julkaistaan lokakuun alussa vauhdittamaan vuoden 2019 Minna Canth -juhlintaa. Canthin syntymästä tulee 19.3.2019 kuluneeksi 175 vuotta.Kirja nostaa upeasti esiin historiamme supernaisen. Miltä näyttää lapsen silmin Minnan puuhakas päivä Kuopiossa vuonna 1888? Mitä voisimme oppia ja opettaa Minna Canthin aatteista nykyäänkin?Leena Virtasen eläväisen innostava teksti ja Sanna Pelliccionin hurmaavat kuvat johdattavat niin pienet kuin suuremmatkin lukijat pohtimaan ja edistämään tasa-arvoa ja ihmisarvoa. Kirja käynnistää samalla Teoksen Suomen supernaisia -kirjasarjan.

Muumit ovat tehneet Tovesta maailmankuulun, ja Muumilaakson asukkaat tunnetaan kaikkialla. Toven elämä pyörii muumien ympärillä, mutta hän haluaisi tehdä jo muutakin. Kirjoittaa toisenlaisia tarinoita, maalata, piirtää. Tove tekee päätöksen: hän kirjoittaisi vihoviimeisen Muumikirjansa, mutta häntä hermostuttaa. Miten hän uskaltaa aloittaa jotain uutta?Tove lähtee maailmanympärimatkalle yhdessä kumppaninsa Tootin kanssa. Ensimmäinen määränpää on Japani. Siellä Tooti hankkii kaitafilmikameran, jolla hän kuvaa Tovea muun muassa Havaijilla, Meksikon temppeleillä ja Yhdysvalloissa amerikkalaisten unelmien ja vastakohtien äärellä. Matkalla löytyy vapaus ja into luoda jotain täysin uutta, mutta Tootin pikkuinen kamera tallentaa myös muistoja, joita voi katsella kotona ystävien kanssa. Syntyypä matkalla myös Kesäkirja.Suomen supernaisia -sarjan odotettu, Tove Janssonista kertova osa käsittelee Toven matkoja Tootin eli Tuulikki Pietilän kanssa. Se kuvaa jäähyväisten jättämiseen ja uuden aloittamiseen vaadittavaa rohkeutta ja inspiraatiota.

Kuinka suomalaisen elokuvan naiset raivasivat tiensä eturiviin.Vielä 2010-luvulla elokuva-alan ilmapiiri oli naistekijöille raskas. Heitä vähäteltiin, ja heidän hankkeensa etenivät hitaasti tai tyssäsivät täysin. Sitten tuli #metoo ja naisten turhautuminen purkautui. Alkoi tapahtua, ja vuoden 2021 Jussi-juhlissa naiset käytännössä putsasivat pöydän.Suomalaisten naisten viime vuosina ohjaamat elokuvat nostavat esiin vahvoja aiheita, kuten alkoholiriippuvuutta, identiteettikriisiä, häirinnän harmaita alueita sekä äidin ja tyttären suhteen. Tarkkanäköinen Neitoperhot ja pahanhautojat kertoo, kuinka naiset valtasivat tilaa, joka heille kuuluu.

Paraske syntyi vuonna 1833 Inkerinmaalla maaorjien perheeseen. Kylän lapset lauloivat runoja kilpaa, ja Paraske talletti joka säkeen muistiin. Runolaulu sopi kaiken sanomiseen, siinä oli ihmeellistä voimaa. Se suojeli vaaroilta, se sopi ilon ja ajatusten muodoksi. Se auttoi nuoren Parasken yli vanhempiensa kuoleman, mutta ikävä jäi hänen lauluunsa. Karjalassa Parasken muisti teki hänestä ilmiön, ja sana kiiri Helsingin kulttuuriväen korviin. Silloin Paraske sai laulaa koko Karjalan ja Inkerin kansan laulut, joissa yleisö kuuli muinaisen suomalaisuuden ääniä.Kun Helsingissä kahvipannut jäähtyivät, Paraske palasi kotikyläänsä, jäi suurelta maailmalta unholaan ja eli loppuelämänsä vaatimattomalla eläkkeellä mutta lukuisten rakkaiden ja tuttujen ympäröimänä. Häneltä on säilynyt yli 32 000 säettä, enemmän kuin Homeroksen eepoksissa. Niistä huokuu hänen ja muiden inkerikkojen elämän koko tunnekirjo.Sarjan aiemmat kirjat kertovat Minna Canthista, Ellen Thesleffistä, Eeva Kilvestä ja Fredrika Runebergistä.

Monipuolinen ja lämmöllä tulkittu elämäkerta lasikattoja pirstoneesta naiskaksikosta.Arkkitehti Wivi Lönn ja kauppaneuvos Hanna Parviainen tapasivat 1911 ja vaikuttivat tiiviisti toistensa elämään Hannan kuolemaan saakka. Yhteisiin 27 vuoteen mahtuu valtavasti: arvokasta työtä, huimia matkoja, rakkauttakin.Oman aikansa vaikuttajanaisia yhdistivät taloudellinen vapaus, yhteiskunnallinen toiminta ja uupumaton työnteko. He etenivät työssään huipulle ja panivat elämän risaiseksi automatkoillaan läpi Euroopan. Naimattomina he olivat riippumattomia ja vapaita tekemään mitä halusivat - ja näin he myös tekivät.

Sylvi-Kyllikki Sinervo (1899-1987) alkoi pitää päiväkirjaa huhtikuussa 1915. 16-vuotiaan tytön perhe asui ahtaasti Helsingin Vallilassa. Esikoisena hän sai käydä oppikoulua, toisin kuin sisaruksensa. Sittemmin Sylvi-Kyllikki (avioiduttuaan Kilpi) teki pitkän uran toimittajana, kansanedustajana ja järjestöaktiivina vasemmistolaisen politiikan ytimessä. Uran hiipuessa hän päätti julkaista teinivuosiensa päiväkirjan nimellä Sörnäisten tyttö. Kirja tallentaa työläisnuoren arkea, tunteita ja pelkoja. Pääkaupunki oli suuressa myllerryksessä, joka kärjistyi keväällä 1918 sisällissotaan. Kirjan sivuilla nälkä ja väkivallan uhka vuorottelevat rakkaushuolien ja koulupaineiden kanssa. Aino Sutinen on sarjakuvantekijä, livekuvittaja ja Sarjainfo-lehden päätoimittaja. Käsikirjoittaja Leena Virtanen on vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Molemmat tekijät ovat helsinkiläisiä.

Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarhaFredrika Runeberg oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja feministejä - ja kansallisrunoilijan vaimo. Suomen supernaisia -kuvakirjasarjan neljäs osa kertoo 1800-luvun älykkäästä ja sivistyneestä naisesta, tarmokkaasta edelläkävijästä, joka toimi miehensä tukijana ja managerina, kasvatti poikakatraan ja suurenmoisen puutarhan, oli mestari keittiössään ja joka kaiken muun työn ohessa keksi sen kuuluisan tortun tai sitten ei. Koko elämänsä ajan Fredrika unelmoi, että saisi keskittyä kirjoittamiseensa, mutta mistä sen ajan olisi voinut ottaa? Usein aamuvarhaisella, kun herra Runeberg vielä veteli sikeitä, hänen mielensä täyttivät tarinat kaukaisista maista ja ajoista. Noina hetkinä syntyi muun muassa Suomen ensimmäinen historiallinen romaani, mutta sitä harva enää muistaa. Juhlikaamme siis Fredrikan syntymäpäivää 2. syyskuuta ja syökäämme runebergintorttuja kahdesti vuodessa!Sarjan aiemmat kirjat kertovat Minna Canthista, Ellen Thesleffistä ja Eeva Kilvestä.Leena Virtanen (s.1960) on toimittaja-kirjailija.Sanna Pelliccioni (s. 1976) on palkittu kuvittaja ja lastenkirjailija.

Ruutia, räminää ja rakkautta kertoo elokuvista, joihin yhä uudet sukupolvet ihastuvat. Mihin niiden vetovoima perustuu? Millaisia neroja olivat mykkäfilmin mestarit? Miten syntyivät ensimmäiset stuntit? Miksi Bambi itkettää, paha äitipuoli pelottaa ja Trappin perhe laulattaa?Teos on tehty mediakasvatusoppaaksi opettajille ja vanhemmille. Kirja tarjoaa näkökulmia ja tehtäviä lasten ja nuorten elokuvakokemusten avaamiseen ja käsittelemiseen sekä koulussa että kotona.