Maria Didrichsen

Kuvanveistäjä Eila Hiltusen (1922-2003) syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta 22.11.2022. Materian runous - Eila Hiltunen 100 vuotta -näyttely on esillä Didrichsenin taidemuseossa 10.9.2022-29.1.2023. Näyttelyjulkaisu esittelee sukupolvensa kansainvälisimpiin taiteilijoihin lukeutuneen Hiltusen uraa 1940-luvulta 2000-luvun alkuun.Eila Hiltunen luonnehti kuvanveistäjää ”materian runoilijaksi”. Eri materiaalit pintakäsittelyineen korostuvat työskentelyssä ja tuovat esiin kuvanveistäjän näkemyksellisyyden. Taiteilijan tuotanto käsittää niin esittäviä kuin abstrakteja teoksia. Helsingissä sijaitseva Sibelius-monumentti on Hiltusen tunnetuin teos.

Tanskalaisen liikemies Gunnar Didrichsenin muistiinpanotvievät lukijan jännittävälle ja vaiheikkaalle matkalle1900-luvun Eurooppaan.Gunnar Didrichsenin monipuolisuus ja kyky sopeutuajatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin tekivät hänestätaitavan liikemiehen. Hän perusti Transmeri Oy Ab:n,avioitui Marie-Louise Granfeltin kanssa ja yhdessä heperustivat Didrichsenin taidemuseon.Yritys ja museo avasivat ovia ainutlaatuisiin tapaamisiin,mielenkiintoisiin yhteistyökuvioihin ja elinikäisiinystävyyssuhteisiin.Gunnar Didrichsen eli poikkeuksellisen rikkaan elämänyrittäjyyden, taiteen ja kulttuurin parissa. Hänen 1930-luvun Olivetti-kirjoituskoneella tallentamansa elämäntarinakerrotaan ensimmäistä kertaa yleisölle nyt, yli 30vuotta sen kirjoittamisen jälkeen.

Puuseppämestari ja muotoilija Antrei Hartikaisen (s. 1991) työskentelyssä korostuvat käsityötaito ja materiaalituntemus. Veistokselliset puu- ja lasiteokset haastavat rajoja muotoilun ja taiteen välillä. Hartikainen on kiinnostunut luonnon ja rakennetun ympäristön välisestä jännitteestä. Hänen teoksensa palautuvat luonnon havainnointiin, ihmisen luontosuhteeseen ja materiaalien ominaisuuksiin. Ne tutkivat kasvua, muodonmuutosta ja uusiutumisena ilmenevää kestävyyttä. Hartikaisen teokset kutsuvat katsojan yhteyteen luonnonympäristön kanssa. Antrei Hartikainen on Didrichsenin taidemuseon vuoden 2025 Pro Arte -taiteilija. Museo on myöntänyt nuorelle lupaavalle taiteilijalle suunnatun tunnustuksen neljästi aiemmin vuodesta 2003 lähtien.

Reidar Särestöniemen (1925–1981) elämä ja taide olivat vahvasti yhteydessä Lapin luontoon ja uskomuksiin. Tuotteliaan taiteilijan värikylläät, merkitysten ja vertauskuvien täyteiset teokset saavuttivat 1960–1970-luvuilla suuren suosion ja löysivät tiensä etenkin lukuisiin yksityiskoteihin. Särestöniemelle työskentely Särestö-kotitilalta Kittilästä käsin oli ehdottoman tärkeää – ratkaisu, joka monella tapaa väritti koko hänen uraansa.Taiteilijan syntymän 100-vuotisjuhlanäyttely ja siitä tehty näyttelyjulkaisu tarkastelevat Särestöniemen taidetta tämän luontosuhteen näkökulmasta. Pääosaan nousevat samastumiskokemukset, luonnon kanssa rinnan eläminen ja ympäristönsuojelu.

EGSin, Suomen kansainvälisesti tunnetuimman graffititaiteilijan, ura alkoi 1980-luvun lopulla Suomen ensimmäisen graffitiaallon myötä. Alakulttuuri otti näyttämönsä lupia kysymättä, eikä graffitin asema taidemuotona ole välttämättä edelleenkään suuren yleisön hyväksymä. Osin graffiti on tullut osaksi kaupunkikuvaa ja esille maailman museoihin ja gallerioihin. EGSin näyttely Embassy of EGS on esillä Didrichsenin taidemuseossa 7.6.–25.8.2024.EGSin tasavalta on taiteilijan mielen alue, joka kattaa koko hänen taiteellisen tuotantonsa, mukaan lukien graffitit ja paikkasidonnaiset teokset, installaatiot, työhuoneella syntyneet maalaukset ja taidelasin. Suurlähetystö tarjoaa vierailijalle kuusi tulokulmaa EGSin tasavaltaan: maantiede, folklore, kieli, identiteetti, maisema ja maanala.

Uransa 1930-luvun lopulla aloittanut Carl-Henning Pedersen oli tanskalaisen kuvataiteen merkittävimpiä modernisteja. Itseoppineen ja spontaanisti työskennelleen taiteilijan kuvamaailma on omaleimainen, ja hän käytti taiteestaan nimitystä ”fantasiataide”. Taiteilijan ilmaisuvoimaisissa teoksissa toistuvat aiheina mm. mielikuvitukselliset linnut, naamiot, siivekkäät hevoset, ilmassa seilaavat laivat ja taivaankappaleet.Didrichsenin taidemuseon runsaasti kuvitettu näyttelyjulkaisu Satumainen Carl-Henning Pedersen kokoaa taiteilijan uran keskeisiä teemoja.

Didrichsenin taidemuseon Rafael Wardi -näyttely ja siitä tehty julkaisu luovat katseen viimeiseen saakka hämmästyttävällä tarmolla työskennelleen taiteilijan perintöön. Esillä on ensimmäistä kertaa nähtäviä teoksia sekä rakastettuja töitä vuosikymmeniä kestäneen uran varrelta.Rafael Wardi kuoli 93-vuotiaana elokuussa 2021 jättäen jälkeensä ainutlaatuisen taiteellisen perinnön. Vielä yli 90-vuotiaanakin aktiivisesti työskennelleen Wardin viimeisten vuosien tuotanto on laajuudessaan vaikuttava, ja taiteilija maalasi loppuun saakka.

Follow Danish businessman Gunnar Didrichsen s eventfuljourney of almost a century! In his memoirs he sharesexciting experiences in Europe in the 1900s. His versatilityand ability to adapt to constantly changing circumstancesformed him into a skilled businessman.In Finland Gunnar Didrichsen founded Transmeri Oy Ab,married Marie-Louise Granfelt and together they foundedthe Didrichsen Art Museum.The company and the museum opened doors to uniqueencounters, interesting collaborations and lifelong friend-ships.Gunnar Didrichsen lived an exceptional and rich life ofculture, art and entrepreneurship. His story is now beingshared with the public for the first time, more than 30years after he recorded it on his 1930s Olivetti typewriter.

Följ med på en händelserik resa under nästan ett heltsekel – i sina minnesanteckningar delar danske affärs-mannen Gunnar Didrichsen med sig av sina spännandeoch intressanta upplevelser i Europa under 1900-talet.Gunnar Didrichsens mångsidighet och förmåga attanpassa sig till ständigt förändrande omständigheter for-made honom till en skicklig affärsman. Han grundadeTransmeri Oy Ab, gifte sig med Marie-Louise Granfelt ochtillsammans skapade de Didrichsens konstmuseum.Företaget och museet öppnade portar till unika bemö-tanden, intressanta samarbeten och livslånga vänskaper.Gunnar Didrichsen levde ett exceptionellt och rikt liv fylltav företagsamhet, konst och kultur. Hans historia delas nuför första gången med allmänheten, över 30 år efter atthan tecknat ner den på sin 1930-tals Olivetti skrivmaskin.

Intian näkymät, Lapin luonto ja moderni värimaalaus kohtaavat Per Steniuksen taiteessa."Etsijä" on läpileikkaus Per Steniuksen (1922-2014) kuvataiteilijanuraan, mutta näyttelyjulkaisussa myös lähestytään salaperäistä henkilöä teosten takana. Julkaisu osoittaa hänen lähtökohtansa modernissa kuvataiteessa sekä lukuisten, etenkin Intian- ja Lapin-matkojen avaamat horisontit. Kokemukset eksoottisine näkymineen kypsyttivät taiteilijana, ja niiden myötä kehittyi visuaalisesti puhutteleva, Steniukselle tunnusomainen väri-ilmaisu.Pitkäaikaisesta taiteellisesta toiminnastaan ja keräilijäsuosiostaan huolimatta Stenius on ollut taiteilijana verraten vähän tunnettu.Per Stenius (1922-2014) opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mm. Sam Vannin ja Sigrid Schaumanin johdolla ja teki ensiesiintymisensä kuvataiteilijana 1947. Steniuksen taiteellinen läpimurto ajoittuu 1940-1950-lukujen taitteeseen, jolloin hänet opittiin tuntemaan ennakkoluulottomana modernistina. Ura käynnistyi kubismin hengessä, ja Stenius maalasi teoksia, jotka saattoivat olla sekä abstrakteja että esittäviä samaan aikaan. Stenius sai kriitikoilta positiivista vastakaikua, ja myös eturivin taiteenkeräilijät, kuten Maire Gullichsen, Heikki A. Reenpää ja Jalo Sihtola, ottivat Steniuksen omakseen.Saavutettu taiteellinen menestys ei riittänyt ankkuroimaan Steniusta kotimaan taidemaailmaan. Taiteen uudet muoti-ilmiöt, formalismi ja konkretismi eivät puhutelleet taiteilijaa. Stenius koki kutsumuksekseen totuuden etsimisen, sekä taiteessa että ihmismielessä. Hän löysi vastauksia Intian uskontojen ja elämänkatsomusten kirjosta. Ensimmäisen kerran Stenius suuntasi Intiaan 1953, ja taittoi matkan yksin autollaan. Matkat toistuivat lähes vuosittain aina 2000-luvun alkuvuosiin asti. Matkojen myötä syntyi pyhiä henkilöitä, Intian näkymiä ja värihehkua kuvaavia teoksia.Kiertävää elämää viettänyt taiteilija löysi toisen henkisen kotinsa Lapista. Lapissa Steniusta kiehtoivat toisaalta erämaaelämä kaukana järjestäytyneestä yhteiskunnasta, toisaalta voimakas luontokokemus: ruskan hurmokselliset värit ja hyytävän kylmä, avoin maisema.

Didrichsenin taidemuseon näyttelyjulkaisussa Björn Weckström - Ihminen, kone ja koru esitellään monipuolinen otos Weckströmin veistoksia ja koruja 1960-luvulta tähän päivään. Julkaisussa nähdään mm. antiikin Kreikan mytologiasta ammentavia pronssiveistoksia ja meditatiivinen akryyliveistosten kokonaisuus. Didrichsenin taidemuseon näyttelyjulkaisu Björn Weckström - Ihminen, kone ja koru juhlistaa monipuolisen taiteilijan pitkää uraa.Monipuolinen kuvanveistäjäWeckström käyttää tuotannossaan eri materiaaleja ennakkoluulottomasti. Hänen teoksissaan antiikin myytit kohtaavat aikamme tieteelliset saavutukset ja fantasiat - avaruuden valloituksen, geenimanipulaation ja koneiden vallankumouksen. 1980- ja 90-lukujen suuret, kiiltävät pronssiveistokset, koneihmiset, ovat kuin näky teknologisen kehityksen siivittämästä tulevaisuudesta.”Pyrkimykseni on, että veistoksen jokaisessa linjassa olisi jännitystä ja jokainen muoto täydellinen. Jos näin on, säteilee se energiaa tilaan.” - Björn Weckström.Arvostettu korumuotoilijaBjörn Weckström on saanut kansainvälistä arvostusta korumuotoilijana jo 1960-luvulta lähtien. Julkaisussa esitellään 86 korua Weckströmin uran varrelta - mm. kansainvälisen läpimurron tuonut Kukkiva muuri 1960-luvun puolivälistä sekä taiteilijan tunnetuimpiin koruihin lukeutuva ensimmäisessä Tähtien sota -elokuvassa nähty Planetaariset laaksot -kaulakoru.

Vincent van Gogh - Tie taiteilijaksi Didrichsenin taidemuseossa 5.9.2020 - 31.1.2021Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Didrichsenin taidemuseon tuottama näyttelyjulkaisu Vincent van Gogh - Tie taiteilijaksi. Julkaisun asiantuntija-artikkelin ja teosesittelyt on kirjoittanut FT Minna Tuominen. Julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen Vincent van Goghia käsittelevä näyttelyjulkaisu.Tie taiteilijaksiDidrichsenin taidemuseon näyttely ja sen yhteydessä ilmestyvä julkaisu Tie taiteilijaksi esittelevät Vincent van Goghin (1853-1890) uran alkuvaiheita. Näyttelyssä nähdään 39 piirustusta ja yksi grafiikantyö vuosilta 1881-1886 sekä kaksi öljyvärimaalausta vuosilta 1887 ja 1890. Piirustukset kertovat Van Goghin matkasta taiteilijaksi, uppoutumisesta piirustusharjoituksiin ja ponnisteluista siirtää havaittu maailma paperille. Keskeisiä aiheita ovat maalaisväestön ja maatyön kuvaus, hollantilainen maisema maaseutu- ja kaupunkinäkymineen sekä henkilötutkielmat. Näyttelyssä nähtävät kaksi öljyvärityötä muistuttavat Van Goghin taiteellisen huipun ilmaisuvoimasta.Piirtäjän kutsumusVincent van Goghin tie taiteilijaksi oli poikkeuksellinen. Papin poika etsi elämälleen suuntaa epäonnistuttuaan ensin taidekauppiaana, opiskelijana ja saarnamiehenä. Taiteen tekeminen näyttäytyi uskonnolliselle miehelle mahdollisuutena palvella Jumalaa. Kotoa ja ammatista saatu kiinnostus taiteeseen muuttui kaiken muun sivuttavaksi palavaksi kutsumukseksi, ja kesällä 1880 kypsynyt päätös aloitti kymmenvuotiseksi jääneen taiteilijan uran.Van Goghilta puuttui perinteinen taidemaalarin koulutus kisällivuosineen ja akatemiaopintoineen. Hän aloitti luonteensa mukaisesti kiivaasti ja määrätietoisesti harjoittelemaan ensin piirtämistä, myöhemmin maalaamista, apunaan piirustuskurssikirjat harjoituksineen. Aloittamansa Brysselin taideakatemian kipsimallien piirustuskurssin hän keskeytti pian. Van Gogh kaipasi kuitenkin opetusta ja ohjeita kehittyäkseen. Hän vierasti taideoppilaitoksia, mutta oli palavan vakuuttunut kutsumuksestaan - aina epätavallisiin ratkaisuihin tai riitaantumisiin asti. Elävän mallin piirtäminen oli Van Goghille ominaisin tapa opetella ihmiskuvausta.Van Goghille piirtäminen oli kaiken kuvantekemisen perusta, ja maalaaminen oli mahdollista vasta suvereenin piirustustaidon kautta. Ajatus ei ollut ristiriidassa ajan taideopetuksen käsitysten kanssa. Taiteilija, irrallinen ja vähävarainen, kokeili jatkuvasti erilaisia kuvantekemisen menetelmiä niitä epätavanomaisesti yhdistellen: hän piirsi litografialiidulla paperille, jatkoi vesivärillä ja painomusteella ja poisti väriä välillä paperin melkein puhki raaputtaen. Näin syntyneitä teoksia Van Gogh kutsui piirustuksiksi.Työskentelyä Hollannissa ja RanskassaNäyttely ja julkaisu kuvittavat Van Goghin elämää: hän joutui etsimään jatkuvasti edullisia malleja, joten kuva-aiheiksi tulivat luontevasti lähiympäristön näkymät ja arkiset askareet. Henkilötutkielmat ja muotokuvat kuvaavat maatyöläisiä ja taiteilijan lähipiiriin kuuluneita henkilöitä. Asuinpaikkaansa alati vaihtanut Van Gogh on näyttelyn teoksissa tulkinnut elinpiiriään ja näkymiä Hollannissa ja Ranskassa. Paperille ovat piirtyneet näkymät taiteilijan vaihtuvista asuinkaupungeista Ettenistä, Haagista, Nuenenista ja Pariisista.

This is the story of how a couple's - Marie-Louise and Gunnar Didrichsen's - shared passion for collecting art grew into one of the most delightful art museums in modern Finland. Established in 1965, the museum offers visitors a wide range of Finnish and foreign paintings and sculptures, a unique collection of Pre-Columbian, Asian and Middle Eastern objets d'art as well as interesting changing exhibitions from Finland and abroad.

Professori putoaa käärmeenpesään. Mitä sitten tapahtuu? Viidakon kätköistä paljastuu kadonnut maya-palatsi. Alkaa huikea matka historiaan ja nykyaikaan. Teos paljastaa vuosisatojen ajan kätkettyjä arvoituksia ja johdattelee mayojen ja muiden intiaanikansojen menneisyyteen. Mukana myös tehtäviä pohdittaviksi ja ruokaohjeita kokattaviksi. Soveltuu hyvin opetusmateriaaliksi.