Kirjojen hintavertailu. Mukana 12 130 376 kirjaa ja 12 kauppaa.

Kirjailija

Marja Huovila

Kirjat ja teokset yhdessä paikassa: 3 kirjaa, julkaisuja vuosilta 2004-2023, suosituimpien joukossa Puhtausalan matematiikkaa. Vertaile teosten hintoja ja tarkista saatavuus suomalaisista kirjakaupoista.

3 kirjaa

Kirjojen julkaisuhaarukka 2004-2023.

Kaikilla ihmisillä on rajansa

Kaikilla ihmisillä on rajansa

Marja Huovila

Momentum Kirjat
2023
nidottu
Miltä pitkä odotus, ikävä, pelko pakkopalautuksesta ja negatiivinen päätös todella tuntuvat? Kuinka paljon ihminen voi jaksaa?Irakilainen toimittaja Waleed tekee pitkän, vaarallisen pakomatkan esikoisensa kanssa Euroopan läpi. Lopulta hän päätyy Vihtiin Marjan, Hetan ja Pyrren luo. Läsnä on jatkuva huoli itsestä ja kaukana olevasta perheestä, mutta valonpilkahduksia elämään tuo lämmin, kasvava yhteisö.Teoksessa on mukana runsaasti kuvia, aina irakilaisista juhlaruoista pakolaisleirin karuihin oloihin. Marja Huovila kertoo kotimajoittajan arjesta omakohtaisesti, iloineen ja suruineen. Kirjan kirjoittaminen on aloitettu vuonna 2015, jolloin Suomeen tuli runsaasti pakolaisia. Byrokratia tuntuu käsittämättömältä, mutta onneksi ympärillä on ystävällisiä ihmisiä. Kun katto viedään pään päältä, tarvitaan uusia vaatteita tai yhteistä kieltä ei löydy, on aina joku, joka auttaa.Kirjan lopussa on taustatietoa, mm. maahanmuuttoasioihin perehtyneen asianajaja Ville Punton haastattelu.MARJA HUOVILA on opettaja, ja Kaikilla ihmisillä on rajansa on hänen esi- koisteoksensa. Kirjan kirjoittaminen auttoi häntä jaksamaan vaikeina hetkinä. Huovila on palkittu Puoli seitsemän -ohjelman auttajatonttupalkinnolla vuonna 2018, työstään turvapaikanhakijoiden hyväksi.
Käkisalmen eteläisten kylien kirja
Käkisalmen maalaiskunnan kylät Alapuusti, Norsjoki, Pörtsykkä ja Yläpuusti sijaitsevat pitäjän eteläisessä osassa. Kirjan viides kyläalue on Ostamo, joka on saanut oman päälukunsa, vaikkei virallinen kylä ollutkaan. Kylät sijoittuvat Vuoksi-joen varrelle ja Ostamonjärven ja Laatokan väliselle alueelle. Kaikkien kylien pääasiallinen toimeentulo tuli maataloudesta ja karjanhoidosta, kalastusta unohtamatta. Eteläisissä kylissä asui vuonna 1939 kaikkiaan 1 373 henkeä, kun koko maalaiskunnan väkiluku oli 5 418 asukasta. Kirjaan on koottu muisteluksia kylien viimeisiksi jääneiltä suomalaisasukkailta ja asukkaista – moneen ovat käksalmiset ehtineet. Kirja keskittyy kuvaamaan oloja 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun elämästä. Muisteluksia on täydennetty arkistotiedoilla.