Marja Lahelma

Magnus Enckell (1870-1925) is one of the key figures of the golden age of Finnish art, yet much of his work remains unknown to the general public. The first comprehensive account of the unique artist, this exhibition catalogue sheds light on many other aspects of Enckell's persona: he was cosmopolitan, commissioner of exhibitions, chair of the artists' association and creator of monumental artworks.The book also is available in Swedish and Finnish.

Wien oli 1900-luvun alussa taiteen ja tieteen kansainvälinen keskus, joka kokosi yhteen eri alojen taiteilijoita ja kulttuurielämän vaikuttajia. Heitä innoitti ajatus kaikkien taiteenlajien tasa-arvosta ja taiteen uudistamisesta. Wienissä kohtasivat myös Akseli Gallen-Kallela ja Gustav Klimt, joka oli modernia taidekäsitystä edustaneen Wiener Secessionin perustajajäsen. Sesessionistien tavoitteena oli luoda kokonaistaideteoksia, joissa kuvataide, arkkitehtuuri, muotoilu, musiikki ja kirjallisuus yhdistyvät esteettiseksi ja harmoniseksi kokonaisuudeksi. Akseli Gallen-Kallela jakoi tämän tavoitteen. Hänen teoksiaan arvostettiin sesessionistien piirissä suuresti ja hän osallistui ryhmän näyttelyihin Wienissä vuosina 1901 ja 1904. Ateneumin näyttelyluettelon artikkelit liittävät Gallen-Kallelan osaksi kansainvälistä taidetta ja elämäntapaa uudistanutta liikettä ja eurooppalaista kulttuuripiiriä. Kirjan asiantuntija-artikkelit kertovat ryhmän keskeisten taiteilijoiden työstä ja valottavat sen esikuvallista merkitystä suomalaisille modernismin ajan taiteilijoille ja suunnittelijoille.

Eero Nelimarkka (1891-1977) was a versatile painter whose long and eventful career extended from the 1910s to his final years in the 1970s. This richly illustrated catalogue, published in conjunction with the exhibition at Ateneum, is the first comprehensive survey of Nelimarkka's life's work.Drawing on the latest art-historical research, the texts in this publication shed light on aspects of the artist that have previously received little attention. Nelimarkka's work has been regarded as central to the formation of Finnish identity, yet his art also reflected international trends. His œuvre is characterised by Modernist experimentation and a subtle sense of uncanniness, as well as by deep religiosity and a strong attachment to the Ostrobothnian landscape and agrarian milieu.

Eero Nelimarkka (1891-1977) var en mångsidig konstmålare vars långa och händelserika karriär sträckte sig ända från 1910-talet till de sista levnadsåren på 1970-talet. Den rikligt illustrerade utställningskatalogen som publiceras i samband med Ateneums utställning är den första omfattande översikten över Nelimarkkas hela produktion. Artiklarna grundar sig på den nyaste konsthistoriska forskningen och belyser också sidor av den kände konstnären som fått mindre uppmärksamhet. Nelimarkkas konst har ansetts vara betydande för uppkomsten av den finländska identiteten, men hans konst var också internationell. Hans verk präglas av modernistiska experiment och en odefinierbar underlighet, men också av djup religiositet och en hängivenhet till det österbottniska landskapet och allmogemiljön där.

Early 20th-century Vienna was a vibrant and highly international centre for the arts and sciences that brought artists from a variety of disciplines together with other influential cultural figures. What they shared was a commitment to artistic reform and to embracing all forms of art as equal. It was in Vienna that Akseli Gallen-Kallela made the acquaintance of Gustav Klimt, a founder member of the Vienna Secession, a movement that represented a modern approach to art. The Secessionists were engaged in the pursuit of what they called the Gesamtkunstwerk, a ‘total work of art' integrating different art forms, from painting and architecture to design, music and literature, to create an aesthetic and harmonious whole. Akseli Gallen-Kallela, too, shared this aim. Highly regarded by the Secessionists, he was invited to show his works at the group's exhibitions in Vienna in 1901 and 1904. The articles in this Ateneum exhibition catalogue illustrate Gallen-Kallela's role within the wider European art scene and position him in the context of this international movement that challenged not only the artistic conventions of the day but the way people lived their lives. Expert contributors explore the work of the movement's central figures, shedding light on the influence they came to exert on modern Finnish artists and designers.

I början av 1900-talet var Wien ett internationellt centrum för konst och vetenskap som samlade konstnärer från olika områden och inflytelserika personer från kulturlivet. De inspirerades av tanken på alla konstarters jämlikhet och förnyelse av konsten. I Wien möttes också Akseli Gallen-Kallela och Gustav Klimt, som var grundande medlem i Wiener Secession som stod för den nya konstuppfattningen. Secessionisterna hade som mål att skapa allkonstverk (Gesamtkunstwerk) helhetskonstverk, där bildkonst, arkitektur, formgivning, musik och litteratur förenades i en estetisk och harmonisk helhet. Akseli Gallen-Kallela delade det här målet. Hans verk uppskattades högt i secessionisternas krets och han medverkade i gruppens utställningar i Wien 1901 och 1904. Artiklarna i Ateneums utställningskatalog visar hur Gallen-Kallela var en del av den rörelse som förnyade den internationella konsten och livsstilen samt den europeiska kulturkretsen. Publikationen belyser arbetet som gruppens centrala konstnärer utförde och belyser dess förebildliga betydelse för finländska konstnärer och formgivare under modernismen.

Magnus Enckell (1870-1925) oli monipuolinen taiteilija, jolla oli kyky mukautua ajan henkeen ja samalla säilyttää omaperäisyytensä. Pariisin-opiskeluvuosina 1890-luvulla Enckell lumoutui kaupungin symbolistisesta ilmapiiristä, jossa palvottiin kauneutta ja etsittiin korkeampaa henkisyyttä. Kansainvälisyys ja näkemys taiteen yleismaailmallisuudesta säilyivät tärkeinä johtolankoina elämän loppuun saakka. Merkittävä tyylillinen murros tapahtui 1900-luvun alussa, jolloin teosten värimaailma kirkastui ja maalaustyyli vapautui. Enckellin kiehtovaan persoonaan sisältyy tiettyä ristiriitaisuutta. Hänet tunnettiin seurallisena maailmamiehenä ja vaikutusvaltaisena taidemaailman toimijana. Julkisesta asemasta huolimatta hän vaali yksityisyyttään ja näyttäytyi jopa läheisimmille ystävilleen usein arvoituksellisena."Göstan pieni taidekirjasto" on Serlachiuksen julkaisusarja, joka esittelee Gösta Serlachiuksen suosikkitaiteilijoita ja hänen kokoelmansa helmiä.

Hur uppstod världens mest kända konströrelse, impressionismen, och den efterföljande neoimpressionismen? Varför inspirerades inte finländska konstnärer av impressionismen i Paris på 1870-talet? Vad låg bakom entusiasmen för regnbågsfärger inom den finländska konsten i början av 1900-talet?Konstmuseet Ateneums utställningskatalog Färg & ljus - arvet efter impressionismen utforskar impressionismens och neoimpressionismens radikala natur och inflytande på finländsk färgkonst. Den presenterar också Konstmuseet Ateneums historia och samlingar med en stor utställning av fransk-belgisk konst 1904 som en av höjdpunkterna. Artiklarna i boken har skrivits av professor emeritus Anthea Callen, som är en välkänd expert på impressionism, av utställningskuratorerna Marja Sakari (FD) och Anna-Maria von Bonsdorff (FD) samt av FD Riitta Ojanperä, FD Marja Lahelma och fil.lic. Timo Huusko.

Juho ja Maria Lallukan testamenttivaroilla rakennettu Lallukan taiteilijakoti valmistui Helsingin Etu-Töölöön vuonna 1933. Ensimmäisten joukossa taloon muuttivat esimerkiksi Eero Nelimarkka, Ester Helenius ja Ellen Thesleff. Tähän päivään mennessä Lallukassa on asunut ja työskennellyt yli 130 kuvataiteilijaa. Talon seinien suojissa ovat maalanneet ja veistäneet monet Suomen taidekentän merkkihenkilöt Eva Cederströmistä Kain Tapperiin. Myös nuori Tove Jansson vietti opiskelijavuosiaan isänsä Viktor Janssonin ateljeeasunnossa Lallukassa.Taiteilijakodin elämä kietoutuukin kiehtovalla tavalla Suomen taidehistoriaan ja myös laajempiin yhteiskunnan ilmiöihin. Runsaasti kuvitettu tietokirja kuvaa Lallukan taiteilijakodin vaiheita, sen asukkaiden ihmiskohtaloita ja talossa tehtyä taidetta.

Akseli Gallen-Kallela is one of Finland's most famous artists. His art is thought to reflect the essence of the Finnish national character, but his sources were modern and international. Marja Lahelma leads the reader on a journey through the intriguing life of Gallen-Kallela, offering a wide array of perspectives on his art. AKSELI GALLEN-KALLELA (1865-1931) was a highly original and prolific artist. He is best known for his Kalevala motifs, which depict universal aspects of the Finnish national epic. With sights set on an international career, the young and talented Gallen-Kallela enjoyed a cosmopolitan, bohemian lifestyle in the company of a wide circle of artist friends. The Ateneum Art Museum forms part of the Finnish National Gallery, which has over 450 works by Gallen-Kallela in its art collections as well as the artist's letters and other material in its archive collections.

Akseli Gallen-Kallela är en av Finlands mest kända konstnärer. Hans konst har ansetts ha en nationell särprägel, men utgångspunkten för den var internationell och modern. Konsthistoriker Marja Lahelma lotsar läsarna genom Gallen-Kallelas fascinerande liv och bjuder på ett brett perspektiv över hans konst. AKSELI GALLEN-KALLELA (1865-1931) var en originell och produktiv konstnär. Gallen-Kallela är känd framför allt för sina Kalevalamotiv, där han avbildar de universella dimensionerna i historierna i Finlands nationalepos. Den unge begåvade konstnären siktade på en internationell karriär och levde ett kosmopolitiskt bohemliv tillsammans med sina konstnärsvänner. Konstmuseet Ateneum är en del av Finlands Nationalgalleri i vars konstsamlingar finns mer än 450 av Akseli Gallen-Kallelas verk. Hans brev och annat material bevaras i Nationalgalleriets arkivsamlingar.

Akseli Gallen-Kallela on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänen taiteensa on nähty ilmentävän kansallista erityislaatua, mutta lähtökohdiltaan se oli kansainvälistä ja modernia. Taidehistorioitsija Marja Lahelma johdattaa lukijansa läpi Gallen-Kallelan kiehtovan elämän ja tarjoaa laajan näkökulman hänen taiteeseensa. AKSELI GALLEN-KALLELA (1865-1931) oli omaperäinen ja tuottelias taiteilija. Gallen-Kallela tunnetaan erityisesti Kalevala-aiheistaan, joissa hän kuvaa Suomen kansalliseepoksen tarujen universaaleja ulottuvuuksia. Kansainväliselle uralle tähdännyt nuori lahjakkuus vietti taiteilijaystävineen boheemin kosmopoliitin elämää. Ateneumin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa, jonka taidekokoelmiin kuuluu yli 450 Akseli Gallen-Kallelan teosta sekä arkistokokoelmiin taiteilijan kirjeitä ja muuta aineistoa.

ATENEUMIN TAITEILIJAT -sarja esittää Suomen taiteen keskeisimmät klassikot uudessa valossa. Suomen taiteen 1800-luvun historia rakentuu maisemista, kansankuvauksesta, historiamaalauksista ja muotokuvista. Myös kalevalaisella kuvastolla oli merkittävä asema. Taide ei tuntenut maantieteellisiä rajoja. Vuosikymmenet ja uudet ismit toivat taiteeseen virtaa ja näkemystä - oli kyse sitten modernismista, poliittisesta tai pop-taiteesta. Ateneumin julkaisemassa kirjasarjassa esitellään tekijät tarinan takana, yksi kerrallaan. Hugo Simbergin taiteesta kertova kirja on sarjan toinen. Aiemmin on ilmestynyt Helene Schjerfbeckistä kertova teos. Simberg-kirjan kirjoittaja on taidehistorioitsija Marja Lahelma (FT), jonka erikoisalaa ovat pohjoismainen taide 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, kuvataiteen symbolismi sekä tieteen, taiteen ja uskonnon yhtymäkohdat. Runsaasti kuvitettu teos valottaa Hugo Simbergin elämää uudella tavalla. Lahelma johdattaa lukijansa läpi Hugo Simbergin taiteen ja elämän ja tuo uutta tietoa taiteilijaa koskevaan tutkimukseen muun muassa valaisemalla Simbergin taiteen ja eurooppalaisen taidehistorian yhtymäkohtia.THE ARTISTS OF THE ATENEUM series sheds new light on the classics of Finnish art. The second artist featured in the series is Hugo Simberg. The writer of the book, Marja Lahelma (PhD), is an art historian specializing in Nordic turn-of-the-century art, Symbolist art, and the links between science, art and religion. Lahelma ushers the reader on a journey through the life and work of Hugo Simberg, sharing new academic insights on topics such as Simberg's links with European art history. HUGO SIMBERG (1873-1917) is a key proponent of Finnish Symbolism. Angels, devils and Grim Reapers make up the inimitable gallery of fantasy characters populating his wide-ranging oeuvre, which also includes portraits and landscapes. Common to all his art was a quest to uncover a hidden plane of reality. In addition to painting watercolours and oils, he was also an accomplished graphic artist. The Ateneum Art Museum / Finnish National Gallery owns a significant collection of works by Simberg; over 800 at the time this book will be published. The artist's original photographs and letters are preserved in the Finnish National Gallery's Archive Collections.

ATENEUMIN TAITEILIJAT -sarja esittää Suomen taiteen keskeisimmät klassikot uudessa valossa. Suomen taiteen 1800-luvun historia rakentuu maisemista, kansankuvauksesta, historiamaalauksista ja muotokuvista. Myös kalevalaisella kuvastolla oli merkittävä asema. Taide ei tuntenut maantieteellisiä rajoja. Vuosikymmenet ja uudet ismit toivat taiteeseen virtaa ja näkemystä - oli kyse sitten modernismista, poliittisesta tai pop-taiteesta. Ateneumin julkaisemassa kirjasarjassa esitellään tekijät tarinan takana, yksi kerrallaan. Hugo Simbergin taiteesta kertova kirja on sarjan toinen. Aiemmin on ilmestynyt Helene Schjerfbeckistä kertova teos. Simberg-kirjan kirjoittaja on taidehistorioitsija Marja Lahelma (FT), jonka erikoisalaa ovat pohjoismainen taide 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, kuvataiteen symbolismi sekä tieteen, taiteen ja uskonnon yhtymäkohdat. Runsaasti kuvitettu teos valottaa Hugo Simbergin elämää uudella tavalla. Lahelma johdattaa lukijansa läpi Hugo Simbergin taiteen ja elämän ja tuo uutta tietoa taiteilijaa koskevaan tutkimukseen muun muassa valaisemalla Simbergin taiteen ja eurooppalaisen taidehistorian yhtymäkohtia.

ATENEUMIN TAITEILIJAT -sarja esittää Suomen taiteen keskeisimmät klassikot uudessa valossa. Suomen taiteen 1800-luvun historia rakentuu maisemista, kansankuvauksesta, historiamaalauksista ja muotokuvista. Myös kalevalaisella kuvastolla oli merkittävä asema. Taide ei tuntenut maantieteellisiä rajoja. Vuosikymmenet ja uudet ismit toivat taiteeseen virtaa ja näkemystä - oli kyse sitten modernismista, poliittisesta tai pop-taiteesta. Ateneumin julkaisemassa kirjasarjassa esitellään tekijät tarinan takana, yksi kerrallaan. Hugo Simbergin taiteesta kertova kirja on sarjan toinen. Aiemmin on ilmestynyt Helene Schjerfbeckistä kertova teos. Simberg-kirjan kirjoittaja on taidehistorioitsija Marja Lahelma (FT), jonka erikoisalaa ovat pohjoismainen taide 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, kuvataiteen symbolismi sekä tieteen, taiteen ja uskonnon yhtymäkohdat. Runsaasti kuvitettu teos valottaa Hugo Simbergin elämää uudella tavalla. Lahelma johdattaa lukijansa läpi Hugo Simbergin taiteen ja elämän ja tuo uutta tietoa taiteilijaa koskevaan tutkimukseen muun muassa valaisemalla Simbergin taiteen ja eurooppalaisen taidehistorian yhtymäkohtia.