Markku Soikkeli

Orson Welles väitti, että on kaksi asiaa, joita elokuvassa ei voi esittää kiinnostavasti: rukous ja yhdyntä. Kumpikin on tylsää seurattavaa sivulliselle. Siitä huolimatta erotiikka ja seksuaalisuus ovat aina valloittaneet valkokankaita. Markku Soikkelin tietokirja pureutuu elokuvien eroottiseen kuvastoon ja konventioihin. Teos purkaa tapoja kuvata intohimoa ja kertoo, kuinka seksin käsittely valkokankaalla on muuttunut vuosikymmenten varrella. Soikkeli selvittää, miten monella tapaa erotiikan ja pornon tärkeyttä on puolustettu ja miten niitä on tavattu selittää toisiinsa nähden. Kirjassa käsitellään myös seksuaalisten vähemmistöjen näkyvyyttä sekä osakulttuuriensa että suuren yleisön filmeissä. Kuumottavien aiheiden jälkeen levähdetään lempeämpiin pohdintoihin siitä, millaisia ovat eroottiset melodraamat ja kuinka seksiä, eritoten orgasmia, on käytetty elokuvissa aidon rakkauden todisteena.

Alfred Hitchcockin (1899–1980) tuotanto yltää mykkäkauden jännitystarinoista hypnoottisen kauniisiin värifilmeihin. Niiden kerronnallinen kekseliäisyys, brittiläinen ironia ja tekninen etevyys todistavat, että viihdyttäviä elokuvia voi tehdä taiteellisesta kunnianhimosta tinkimättä. Alfred Hitchcock - 30 klassikkoa esittelee ohjaajauran ohella mestarin tärkeimmät teokset. Miksi Epäilyksen varjo on paras klassikoista? Miten "väärän miehen" ja "väärän naisen" tarinat eroavat toisistaan? Mitkä Hitchcockin mykkäfilmeistä ovat Psykon ja Vertigon vertaisia? Markku Soikkeli (FT) on romansseihin ja genrefilmeihin erikoistunut tietokirjailija. Häneltä on julkaistu mm. Rakkauselokuvien käsikirja (2018).

Miksi ihmiset hankkivat lapsia? Onko lisääntymisen taustalla aina oma, aidosti vapaa valinta vai myös ulkoa tuleva painostus ja vallankäyttö? Täytyykö miehen olla isä ollakseen kelvollinen yhteiskunnan jäsen? Mitä tapahtuu parisuhteessa, jossa vain toinen osapuoli haluaa lapsen?Markku Soikkelin kirja Pakollisesti lapselliset tuo aivan uuden näkökulman suomalaiseen keskusteluun perheistä, lapsista ja miehistä. Kirjassa esitellään myös tutkijoiden kritiikkiä suomalaiseen väestöpolitiikkaan.

Markku Soikkelin tyyliopas kauhun, scifin ja fantasian kirjoittamiseen on ensimmäinen kotimainen harrastajakirjoittajille tarkoitettu opaskirja, joka keskittyy näiden kolmen lajityypin erityispiirteisiin. Oppaan lukuisat harjoitukset auttavat kirjoittajaa terästämään tyyliään ja kokeilemaan vaihtoehtoisia näkökulmia uusien maailmojen luomiseksi.

Mitä on pelko? Markku Soikkeli vastaa kirjassaan tähän perustavanlaatuiseen inhimilliseen kysymykseen. Pelon merkit ovat pysyviä, mutta aiheet ja merkitykset muuttuvia. Jos mikään ei uhkaa henkeä, saattaa pelon aiheena olla byrokratia, korkeat paikat tai klovnit. Pelko ei ole aina ollut yksinomaan negatiivinen käsite. Vielä 1800-luvulla pelon tunne voitiin liittää kunnioitukseen maallisia tai uskonnollisia johtajia kohtaan. Kontrolloidut kokemukset pelosta voivat olla jopa nautinnollisia tai hyödyllisiä. Monissa tilanteissa pelko on sopiva tunne lietsottavaksi. Vanhemmat toimivat käytännöllisesti, kun he herättävät lapsissaan pelkoja: tien ylittäminen, tulella leikkiminen ja pistorasioihin koskeminen opetetaan oikeutetusti pelottaviksi. Katastrofien aikana tai vakavan uhan kohdatessa pelon aiheuttama pakoreaktio on hyödyllinen, jos se auttaa selviämään hengissä. Pelko pitää sotilaat valppaina ja taistelukykyisinä.

Sota ja väkivalta ovat yhtä ikuisia taiteen aiheita kuin rakkaus ja romanssit. Sodista ovat syntyneet suurimmat sankaritarinat, mutta myös kertomukset uhrikuoleman naurettavuudesta ja armeija-elämän ahdistavuudesta. Kirjailijan tehtävä on ollut täydentää ja kommentoida sitä, kuinka sodat muistetaan. Todentuntuiseen kuvaukseen on tarvittu paljon muutakin kuin historiapitoinen tai päiväkirjamainen tarkkuus. Väkivallan järjestelmällisyys ja koneaseiden tuhovoima ovat muuttaneet käsityksiä, mitä tosi ja todellinen sodassa tarkoittavat. Sota kaunokirjallisuudessa tarkastelee sotakuvausten perinnettä antiikin runoelmista atomisodan pelotelmiin, maailmansotien muistelmiin ja moderniin sotaviihteeseen. Mukana ovat niin Shakespearen näytelmät kuin Tolstoin, Remarquen ja Hellerin romaaniklassikot. Siirtomaasotien perinnettä jatkavat 2000-luvun tarinat Afganistanista ja Irakista. Niissä sota koetaan monitorin lävitse tai terrorina siviilien silmin. Markku Soikkelin Sota kaunokirjallisuudessa on ansiokas katsaus maailmankirjallisuuden keskeiseen lajiin, kuvitelmiin voittajista ja tunnustuksiin häviäjistä.

Rakkaus on ikuista - ainakin elokuvissa. Markku Soikkelin teos 50 rakkauselokuvan klassikkoa on opas filmitaiteen ja lemmenviihteen ystäville. Mukana ovat vanhat ja uudet klassikot, mutta myös taidefilmeinä tärkeät rakkaustarinat. Valitut elokuvat edustavat romanssin alalajeja, kansallisuuksia ja sukupuolia laajasti, filmien kirjallista taustaa unohtamatta. Miten Audrey Hepburn mullisti käsitykset sinkkunaisista? Mikä tekee Kieslowskin Sinisestä täydellisen yhdistelmän eroottista ja metafyysistä rakkautta? Kuinka queer-romanssi ravistelee rakkaustarinoiden kliseitä? Tähän kirjaan on suodatettu tietämys klassikkojen katsomiseksi uusin silmin ja sydämin. Teos toimii myös aikaa kestävänä hakuteoksena ja johdatuksena elokuvan historiaan.

Ihminen tarvitsee myyttejä hahmottaakseen maailmaa - enemmän tai vähemmän todenmukaisesti. Kansakunta tarvitsee myyttejä pysyäkseen koossa. Onko suomalaisilla kova viinapää? Mistä juontuu lähiönostalgia? Miten järkiuskosta tuli osa yhteiskuntamme järjestystä? Mitä joulu ja talvi merkitsevät suomalaisessa kulttuurissa? Miten kauppojen bonusjärjestelmät muistuttavat uskonnollista metafysiikkaa? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohtii Markku Soikkeli 2000-luvun suomalaisia myyttejä käsittelevässä esseekirjassaan.Markku Soikkeli (s. 1963) on Tampereella asuva kirjallisuudentutkija, kriitikko ja kirjailija. Häneltä on ilmestynyt aiemmin useita esseekokoelmia, kirjallisuusaiheisia tietokirjoja sekä kaunokirjallisia teoksia.

Tieteiselokuvan osuus filmiteollisuudessa on kasvanut etenkin 2000-luvulla. Suosituimmat scifi-spektaakkelit, kuten Avatar ja Tähtien sota -trilogiat, ovat tehneet kerta toisensa jälkeen ennätyksiä lipputuloissa. Millaisen lajiperinteen varaan nämä elokuvat ovat syntyneet? Mikä tekee tieteiselokuvasta omanlaistaan taidetta ja viihdettä? Miten avaruusmatkat, ihmiskoneet ja muukalaishirviöt muuttuivat valkokankaan menestystuotteiksi? Tieteiselokuvan käsikirja esittelee lajityypin kehitystä mykkäkauden lyhytfilmeistä digiefekteillä rakennettuihin maailmoihin. Vähän tunnetut B-tuotannot esitellään yhtä merkittävinä kuin kuuluisat blockbuster-filmit. Kirjan tietolaatikoissa analysoidaan lähemmin lajikohtaisia merkkitapauksia, kuten 2001, Alien, Blade Runner, ja Matrix.Tieteiselokuvan käsikirja on lajinsa ensimmäinen suomenkielinen tietoteos. Teos on itsenäinen jatko-osa Tieteiskirjallisuuden käsikirjalle (2015).

Rakkautta ymmärtääkseen ei tarvitse astua kirjahyllyä kauemmaksi. Intohimoa selitettäessä taustalla on länsimaisen rakkaustarinan monipolvinen, antiikkiin yltävä historia.Markku Soikkelin Tuttua lemmentouhua on ensimmäinen suomenkielinen tutkimus rakkaustarinoiden historiasta, kerrontakeinoista ja tulkintatavoista. Tutkimuksen tavoitteena on selittää, mihin tarvitsemme tarinoita turhankin tutulta näyttävästä lemmentouhusta. Shakespearen intohimodraamat ovat meille yhtä tarpeellisia kuin Fifty Shades of Grey.Tuttua lemmentouhua avaa historiallisen taustan sille, miten romanttiseen rakkauteen on alettu liittää tiettyjä oletuksia ja odotuksia, jotka näkyvät edelleen nykypäivän musiikissa, elokuvissa, kirjallisuudessa ja arkisessa puheessamme. Tutkimus esittelee rakkaustarinoiden estetiikkaa aikakausittain mukaan lukien viihderomanssin muutokset viimeisen vuosisadan ajalta.Tuttua lemmentouhua sopii kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen oppikirjaksi mutta toimii myös yleisenä tietoteoksena lemmenkuvitelmien monipuolisuudesta. Kirjaa täydentävät tietolaatikot, joissa analysoidaan klassikkoromaaneja ja kuuluisien kirjailijoiden romanssituotantoa. Oman osuutensa saa Venetsia, jolla on rakkauden kaupunkina pidempi historia kuin Pariisilla.Kirja on omistettu niille, jotka eivät ole päässeet rakkaudessaan edes Pariisiin saakka.

Tieteiskirjallisuuden käsikirja kertoo kaiken scifistä: keksintöjen, kummajaisten, aika- ja avaruusmatkojen kirjallisuudesta. Käsikirja on tarkoitettu kirjallisuuden harrastajille, jotka haluavat tietää miten kyborgit, dystopiat ja alienit ovat syntyneet scifissä juurtuakseen osaksi arkisia kuvitelmiamme. Tieteiskirjallisuuden käsikirja on ensimmäinen suomenkielinen tietoteos, jossa esitellään kattavasti scifin keskeiset ideat ja aihealueet, kirjailijat ja historianvaiheet. Selkeästi jaotellut luvut tarjoavat tiivistetysti tietoa mm. avaruusoopperan, feministisen scifin, paleofiktion ja vaihtoehtohistorian merkityksestä. Kunkin luvun lopussa löytyy kirjalista, jolla syventää tietämystä käsitellystä aiheesta. Markku Soikkeli (FT) on tamperelainen opettaja, tutkija ja kirjailija. Soikkeli on julkaissut esseitä, kritiikkejä ja tutkimuksen suomalaisista rakkausromaaneista (1998). Hänen ensimmäinen tietokirjansa oli aikalaisilmiöitä ja digikulttuurin vaikutuksia käsittelevä esseekokoelma Hyvästä on helppo pitää (2007). Sekä tutkimuksessaan että kaunokirjallisessa tuotannossaan Soikkeli on erikoistunut tieteis- ja fantasiakirjallisuuteen. Hänen viimeisin romaaninsa on tieteisdekkari Läpinäkyvä kuolema (2014).