Markku Tasala

Julma partisaanisota sotavankien koskettavasta näkökulmasta.Jatkosodan aikana vuonna 1944 neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät tuhoisia hyökkäyksiä kahteen Lapin itärajalla sijainneeseen kylään, Seitajärvelle ja Lokkaan. Verisissä iskuissa tapettiin säälimättömästi paljon siviilejä, myös naisia ja lapsia.Toivo Röninki palveli keväällä 1944 neuvostopartisaanien torjuntaa ja itärajan kylien asukkaiden suojelemista varten perustetussa joukko-osastossa. Hän joutui partiomatkalla partisaanien väijytykseen, minkä jälkeen käydyn taistelun jälkeen hän haavoittuneena antautui vangiksi useiden muiden suomalaissotilaiden kanssa. Röninki vietti vankeudessa Neuvostoliiton sotavankileireillä runsaat seitsemän kuukautta.Lokan kylästä kaapattiin mukaan yhdeksänvuotias tyttö, Varpu Manninen, joka kahdesta tuhotusta kylästä otetuista vangeista ainoana palasi elävänä kotiinsa sodan päättymisen jälkeen. Mannisen kokemus ei ollut yksiselitteisen kielteinen. Hän sopeutui neuvostoarkeen lastenkodissa, ja hänestä pidettiin vihollismaassa hyvää huolta. Kymmenvuotiaan Sirkka Ollilan perhe pääsi pakenemaan Seitajärven verilöylyn keskeltä, mutta kaksi vanhempaa sisarusta, Valtteri ja Eliisi, jäivät partisaanien vangeiksi. Kadonneiden sisarusten jäänteet löydettiin kesällä 2006. Partisaanit olivat teloittaneet vankinsa pakomatkalla.Partisaanien sotavankina on riipaiseva ja vaikuttava teos, joka tuo esiin sodan inhimillisen puolen. Sodan traagiset seuraukset paljastava kirja perustuu laajoihin haastatteluihin, arkistomateriaaliin ja KRP:n salaiseen esitutkinta-aineistoon. Kirja on tärkeä muistutus siitä, että sodan arvet ovat syviä ja pitkäkestoisia, ja se antaa äänen niille, jotka ovat joutuneet kamppailemaan kokemustensa kanssa koko loppuelämänsä.

Kirvesmurhaajan elämäVuonna 1905 Raattaman kylässä Kittilässä murhattiin kirveellä kolme ihmistä: Hätäsen talon isäntä, emäntä ja aikuinen poika. Verekseltään kiinni jäänyt tekijä oli kiertolaiselämää elänyt Juho Heikkinen, joka tuomittiin syyntakeettomana ja yhteiskunnalle vaarallisena henkilönä pakkohoitoon. Heikkinen vietti mielentilatutkimuksessa ja pakkohoidossa, kahdessa eri hoitolaitoksessa, yhteensä yli kahdeksan vuotta, kunnes pakeni Pitkäniemen sairaalasta kesällä 1914.Markku Tasala piirtää tarkan kuvan murhayön tapahtumista ja Juho Heikkisestä henkilönä. Oliko äärimmäisen julman veriteon taustalla oikeudessa esitetty ryöstömotiivi vai mielentilatutkimuksessa esiin nostetut mielenterveysongelmat? Heikkinen oli kokenut huutolaislapsena väkivaltaa ja syyllistynyt jo nuorena pikkurikoksiin. Raattamassa hän oli käyttäytynyt sekavasti ja pelätessään tulevaa murhayötä oli uhannut tappaa itsensä. Heikkinen selitti oikeudessa, ettei hän ollut surmatöiden hetkellä ”tajullaan” ja häntä vietteli ”hurmaava voima, joka vie järjen pois”.Kirja valaisee kiehtovasti 1900-luvun alun oikeuskäytäntöjä ja mielenterveyden hoitomenetelmiä. Heikkiselle vaadittiin käräjäoikeudessa kuolemantuomiota, joka lieveni myöhemmin elinkautiseksi kuritushuonerangaistukseksi. Lopulta hän päätyi hovioikeuden määräyksestä Lapinlahden mielisairaalan ylilääkärin ja suomalaisen psykiatrian uudistajan Christian Sibeliuksen tutkimuskohteeksi. Sibelius oli niin kiinnostunut Heikkisen tapauksesta, että Lääkintöhallitus joutui selittelemään Vaasan hovioikeudelle mielentilalausunnon viipymistä. Sibeliuksen pikkutarkat muistiinpanot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa murhamiehen pään sisään.Markku Tasala on Hämeenlinnassa asuva toimittaja. Hän on aiemmin kirjoittanut mm. jatkosotaa ja kylmää sotaa käsitteleviä tietokirjoja. Raattaman kolmoismurhasta hän on kerännyt erilaista tutkimusmateriaalia jo vuosikymmenien ajan.

Rautaesiripun synkässä varjossa, kun lännen omat vakoilijat saivat surmansa Neuvostoliitossa, katseet kääntyivät entisiin suomalaisiin kaukopartiomiehiin. He olivat säilyneet viikkokausia hengissä vihollisen selustassa.Suomalaisoperaatiosta käytettiin peitenimeä Operaatio Uppsala. Kaukopartiomiehet vakoilivat Neuvostoliiton sotilaskohteita ja palkkiot olivat ruhtinaallisia. Henkeäsalpaavissa seikkailuissa yksi miehistä katosi partiomatkallaan, toinen kuoli hämärissä olosuhteissa, useat joutuivat pakenemaan Yhdysvaltoihin. Operaatio Uppsala pysyi salassa kaksikymmentä vuotta.Toimittaja ja kirjailija Markku Tasalan kirja on dokumentteihin perustuva jännittävä kertomus.