Matti Kuuliala

Siviiliprosessia koskevan teossarjan toisessa osassa tarkastellaan riita-asian oikeudenkäynnin prosessinedellytyksiä ja prosessiväitteiden tekemistä sekä tuomioistuinten kansallista ja kansainvälistä alueellista toimivaltaa, kuten Bryssel I -asetusta. Teoksessa käsitellään myös haastehakemusta ja riita-asian vireillepanoa. Lisäksi teokseen sisältyy kanneoppia koskeva osio, jossa tarkastellaan muun muassa kannetyyppejä, kanteen muuttamista ja kumulointia.Teoksessa asiat käsitellään perusteellisesti, mutta kuitenkin käytännönläheisesti. Mukana on runsaasti oikeuskäytäntöä. Teos on tarkoitettu vaativaan ammattikäyttöön ja sitä voidaan hyödyntää myös oppikirjana.

Siviiliprosessia koskevan uuden teossarjan ensimmäisessä osassa tarkastellaan siviiliprosessuaalisia peruskäsitteitä ja periaatteita, kuvataan tuomioistuinlaitos ja tuomioistuinvirasto lautakuntineen sekä tarkastellaan tuomareiden kelpoisuutta, esteellisyyttä ja asemaa koskevia kysymyksiä. Teoksessa käsitellään myös asianosaisia ja heidän edustajiaan koskevia kysymyksiä sekä käydään läpi oikeudenkäyntiasiamiehiä koskevat säännökset.Teoksessa asiat käsitellään perusteellisesti, mutta kuitenkin käytännönläheisesti. Mukana on runsaasti oikeuskäytäntöä. Teos on tarkoitettu vaativaan ammattikäyttöön muun muassa tuomareille, asianajajille, oikeusavustajille, välimiehille, sovittelijoille sekä pankki- ja rahoitusalan juristeille. Osia teoksesta voidaan käyttää oppikirjana.

Edunvalvontaa koskeva yleisteos, jossa käydään läpi edunvalvojan määrääminen niin maistraatissa kuin käräjäoikeudessa, edunvalvojan tehtävän hoitaminen omaisuuden selvittämisvaiheesta varsinaiseen jokapäiväiseen työhön sekä edunvalvojan toiminnan valvontaa lupa-asioiden ja tilintarkastuksen kautta aina edunvalvonnan päättymiseen.Kirja valottaa holhoustoimilain tulkintaa käytännön esimerkein käyttäen hyödyksi käytännön työelämässä esille tulleita tilanteita, oikeuskäytäntöä ja oikeusasiamiehen ratkaisuja. Kirjassa annetaan tulkintasuosituksia ja sen tarkoituksena on palvella sekä tutkimusta että käytännössä vastaantulevissa edunvalvontatilanteissa.

Erilaiset vanhenemisesta aiheutuvat väestön toimintakyvyn puutteet ovat yhä yleisempiä. Tämän vuoksi holhousoikeuteen liittyviin ongelmiin on perusteltua suunnata entistä enemmän oikeustieteellistä tutkimusta. Myös käräjäoikeuksien käytännön toiminnassa edunvalvojan määräämistä ja toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevat asiat ovat tärkeä asiaryhmä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka edunvalvontaan esitetyn kuulemisen käräjäoikeudessa tulisi tapahtua. Toiseksi tutkimuksessa selvitellään sitä, miten edunvalvontaan esitetyn kuuleminen käräjäoikeuksissa käytännössä tapahtuu. Kolmantena tutkimustehtävänä on analysoida lähtökohtaisesti yksiasianosaiseksi mielletyn edunvalvonta-asian prosessuaalisen luonteen ja ehdottomana oikeusperiaatteena pidetyn kuulemisperiaatteen välistä jännitettä.Teoksessa käsitellään kuulemisperiaatetta ja sen soveltamisessa huomioon otettavia muita prosessiperiaatteita. Näiden periaatteiden avulla analysoidaan edunvalvontaan esitetyn kuulemista ja siinä noudatettuja käytäntöjä. Toisena yleisempänä kysymyksenä tutkimuksessa tarkastellaan hakemuslainkäytön alaa ja hahmotellaan hakemuslainkäytölle tyypillisiä piirteitä. Edunvalvontaan esitetyn kuulemista alioikeudessa pyritään selvittämään analysoimalla erikseen erilaisia kuulemistapoja - kirjallista, suullista ja henkilökohtaista kuulemista. Lisäksi käsitellään myös edunvalvontaan esitetyn suostumusta, oikeudenkäyntiavustajan tai prosessiedunvalvojan määräämistä sekä edunvalvontaan esitetyn kuulemisesta luopumista koskevia kysymyksiä.Tutkimusta varten on tehty haastattelututkimus käräjäoikeuksien ja maistraattien noudattamista menettelytavoista. Lähdeaineistona on hyödynnetty kotimaisten oikeustapausten lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja.Teos on hyödyllinen erityisesti kaikille edunvalvonta-asioiden kanssa työskenteleville, kuten tuomareille, holhousviranomaisten henkilöstölle ja asianajajille.