Matti Niemivuo

“Kansainvälinen norminanto - Kansainväliset järjestöt, pohjoismainen oikeudellinen yhteistyö ja Euroopan unioni” piirtää kokonaiskuvan kansainvälisestä norminannosta sekä niistä kansainvälisistä toimijoista, joiden piirissä kansainväliset instrumentit on laadittu ja hyväksytty. Teoksessa kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisiin instrumentteihin, niiden laatuun sekä laatimisen ja hyväksymisen eri vaiheisiin. Kirja kysyy, minkälainen on hyvä kansainvälinen instrumentti, ja hahmottelee vastaukseksi yleisiä kriteerejä sääntelylle, valmisteluja hyväksymisprosessille, laatimistekniikalle sekä kielelle ja tyylille. Teoksen ote on konkreettinen ja käytännönläheinen. Samalla se esittää lukuisia esimerkkejä kansainvälisten sopimusten ja instrumenttien laatimisesta, rakenteesta ja sisällöstä.

Lainsäädäntötutkimuksessa itse säädökset ovat jääneet vähälle huomiolle. Tyypillistä on, että säädöksiin kiinnitetään huomiota vain silloin, kun niissä on jotakin vikaa. Harvemmin kysytään: Millaisia ovat hyvät säädökset? Teoksessa vastataan tähän kysymykseen, ja siinä käsitellään havainnollisella tavalla muun muassa lainsäädäntötermistöä ja -strategiaa, säädösten systematisointia, säädösten ja säännösten rakennetta ja lakikieltä. Kirjassa opastetaan myös, miten hallituksen esityksiä tulisi lukea, ja se sisältää englannin- ja ranskankielisen tiivistelmän suomalaisesta lainvalmistelusta. Teoksen 2., uudistetussa painoksessa on huomioitu päivitetyt lainlaatimista koskevat ohjeet, ja siihen on lisätty uusia havainnollistavia esimerkkejä säädetyistä laeista. Kirja on tarkoitettu lainvalmistelijoille ja laeista päättäville sekä lainkäyttäjille, kuten hallintoviranomaisille ja tuomioistuinlaitokseen kuuluville, etujärjestöille ja opiskelijoille. Teos on hyödyllistä luettavaa myös suomen kielestä kiinnostuneille.

Det blir allt svårare att förverkliga grundläggande rättigheter och att organisera välfärden. Fjorton forskare lyfter fram möjligheterna med ett utvidgat nordiskt samarbete som kan leda till nya handlingsmodeller, även globalt. Ges ut i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland.

Aluehallinto muuttuu vuoden 2023 alusta, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.Hyvinvointialue- ja sote-uudistuksen seurauksena aluehallinto muuttuu 1.1.2023 perusteellisesti, kun sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta ottavat vastatakseen 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä. Kirjassa käsitellään mm. seuraavia teeemoja:Uudistuksen rakenteelliset muutokset, Hyvinvointialueet ja muu aluetason itsehallinto, Hyvinvointialueen asukkaan oikeudet, osallistuminen ja oikeusturva.

Kirja antaa kokonaiskuvan siitä, miten maamme lakeja tai muita säädöksiä valmistellaan ja laaditaan.Lakitekniikka ja lakikieli ovat teoksessa keskeisessä osassa. Kirjassa käsitellään lainvalmistelua koskevia oppaita ja ohjeita, kuten uusia hallituksen esityksen laatimisohjeita (2019) sekä arvioidaan viime vuosien lakikielen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.Kirjan kiinnostuksen kohteena on lakien syntyprosessi oikeusnormien valossa. Tarkastelussa tehdään selkoa siitä, mitä ja miten hallituksen esityksiä on valmisteltu sekä ovatko ne toteutuneet sellaisinaan vai muutettuina vai jääneet eduskunnassa käsittelemättä.Kirjassa on myös tutkimustietoa siitä, mikä osa sääntelystä on EU-lähtöistä tai juontuu kansainvälisistä sopimuksista ja suosituksista. Lisäksi kirjassa arvioidaan lainvalmistelun nykyistä tilaa ja katsotaan tulevaisuuteen.Kirjan kirjoittaja Matti Niemivuo on Lapin yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori. Hän toimi oikeusministeriön lainsäädäntöjohtajana vuosina 1988-2007.